Itsenäisyys on aina ollut tärkeää, mutta tänä vuonna se on erityisesti korostunut, kun itsenäisyys ei olekaan itsestään selvä asia. Sota varjostaa koko Eurooppaa, ja sen kauhut ovat jatkuvasti läsnä niin lähellä meitä. Elämä ja turvallisuus on noussut tärkeimmäksi asiaksi arjessamme.

Meillä on valtavan paljon hienoja asioita. Meillä on maa täynnä upeita vesistöjä, revontulia, luontoa, arktinen Lappi, joulupukki, keskiyön aurinko, puhdasta ja maukasta vettä, upeita metsiä, tuntureita, puhtaita luonnon antimia, ihania eläimiä tapaa luonnossa, raikasta ilmaa hengittää, lunta, vihreää nurmikkoa, omenapuita, puhtaasti kasvanutta ruokaa ja vaikka mitä.

Saamme nauttia todella puhtaasta luonnosta ja upeasta maastamme itsenäisinä. Pidetään huolta luonnostamme, maastamme, toisistamme nyt ja aina.

Mahtavaa itsenäisyyspäivää!

Artikkeli Kiitos Suomi! Kiitos, että saamme nauttia itsenäisyydestä. julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Mitä yhteistyö edellyttää?

Halua toimia yhdessä. Yhteistyössä ei ole voittajia eikä vahvimpia. Kaikki ratkaisut syntyvät yhteisen ajattelun kautta. Tärkeää on että yhdessä tiedetään mikä on tavoite. Mitä ollaan tekemässä ja miksi. Tavoite on hyvä olla merkityksellinen yhteistyötä tekeville, jolloin kumpikin tai kaikki ovat valmiita tekemään töitä sen eteen.

Tuottavuus lisääntyy. Voi syntyä vaikka millaisia innovaatioita sekä ratkaisuja. Yhteistyössä tehdessä on oltava luottamusta toiseen ja toisen tekemiseen. On otettava vastaan palautetta sekä annettava palautetta. Pystyttävä yhdessä pitämään mielessä mitä ollaan tekemässä. Toisinaan yhteistyötä on harjoiteltava. Tunteita ei myöskään saa unohtaa. Niitä on meillä kaikilla ja yhteistyössä tehdessä on myös hyväksyttävä toisen tunteet. Ne voivat olla erilaiset kuin omat.

Yhdessä ajatteleminen onkin sitten mielenkiintoinen juttu. Kuinka se onnistuu vai onnistuuko? Tämä juuri vaatii minusta harjoittelua. Yhteistyössä ei ole voittajia ja häviäjiä vaan yhteinen hyvä. Siihen yhteiseen hyvään, tavoitteeseen, onnistumiseen on kaikkien yhteistyötä tekevien osallistuttava täysillä. Muuten siitä ei synny avointa, rehellistä ja kehittävää yhteistyötä. Yhteistyössä ratkaisut ja tekemiset syntyvät yhteisen ajattelun kautta. Ratkaisut tehdään yhdessä ja niiden takana seistaan yhdessä. Syyttelyä ratkaisuista tulee helposti, jos ei puhalleta yhteiseen pussiin.

Pelisäännöt on oltava selkeät varsinkin yhteisessä yrityksessä

Pelisäännöt yhteiselle tekemiselle kannattaa tehdä. Ne kannattaa yhdessä sopia. Kummankin tai kaikkien osapuolten tulisi hyväksyä ne ja sitoutua niihin. Yhdessä on hyvä miettiä mihin kaikkiin asioihin pelisääntöjä tarvitaan. Ei pidä vähätellä esimerkiksi työpanoksen tuntimäärää. Kannattaa sopia selkeä pelisääntö paljonko osapuolet tekevät ja mitä jos ei aika riitäkään tehdä, niin kuinka korvaa oman panoksensa. Miten tehdään päätöksiä, kuka tekee ja milloin. Eli periaatteessa kaikki ne asiat, joista voi tulla epäselvyyksiä. Siltikin niitä saattaa tulla, mutta ainakin vähemmän.

Yhteistyö ei onnistu, jos ei vedetä yhtä korttia tai luottamus ei toimi. Rehellisyys on myös tärkeää sekä avoimuus toista/toisia kohtaan. Tehtävänjako ja selkeä todo sekä vielä työnjako kannattaa tehdä. Ei voi olla korostamatta myös viestintää, koska jos (ja kommunikointi) ei toimi, saadaan tuskin hyödynnettyä yhteistyötä maksimaalisesti. Pitää myös uskaltaa kysyä toiselta.

Yhteistyötä ei saa sormia napsauttamalla toimimaan, se pitää rakentaa. Siinä on kehityttävä. Sitä kautta saadaan pitkään jatkuva ja antoisa yhteistyö. Kun yhteistyöhön lisätään ripaus kummaltakin luovuutta ja sirotellaan päälle kummankin rohkeutta, ehkä vähän uskallusta hullutteluunkin, niin saadaan erinomainen keitos. Tästä syntyy hyvä yhteistyö.

Yhteistyössä on voimaa ja se pitää kanavoida tekemiseen!

.

Artikkeli Pidätkö yhteistyössä tekemisestä? julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

On kaksi tapaa sanoa ei. Aina, ja ei koskaan.

Jos sinulle on sanottu, tai olet itse sanonut itsellesi, että sinun pitää opetella sanomaan ei, on jälkimmäinen sinulle tuttu. Jos taas löydät itsesi pohtimasta miksi et taaskaan tarttunut tilaisuuteen, silloin sanot ei asioille, joille oikeasti haluaisit sanoa kyllä.  Oman havaintoni mukaan suurin osa ihmisistä löytää itsensä molemmista ryhmistä, riippuen tilanteesta.

Tykkään katsella asioita eri näkökulmista ja kaivella ensimmäisen ilmeisen selityksen taakse. Tässä tekstissä tulen pyörittelemään tuon pienen pienen sanan ”ei” erilaisia painoarvoja ja kurkistan mitä oikeastaan sanotaan, kun sanotaan ei.

Rajaton kyllä-tyyppi

Kielsin lastani pelaamasta videopelejä arki-iltaisin. Haluan, että hän viettäisi aikaansa ulkoillen, lukien ja leikkien. Haluan, että hänellä on välillä tylsää, koska tylsyys ruokkii luovuutta. Sanoin hänelle ei, vaikka se ei tuntunut meistä kummastakaan erityisen mukavalta. Lapsi otti ulkoa-asetetun rajansa kuitenkin hyvin vastaan, sillä sen sijaan että olisin ainoastaan kieltänyt, kerroin hänelle, että meillä on pelipäivä lauantaisin. Arki-iltojen ei tarkoitti lauantaipäiville kyllä.

Oma äitini ei voi enää asettaa minulle, aikuiselle ihmiselle, rajoja. Minun on huolehdittava niistä ihan itse. Se on vaikeaa, koska kieltäytyminen ei tunnu mukavalta. Kun en sano ei työkaverille, pomolle, puolisolle, naapurille tai kadunmiehelle, olen mukava ihminen. Minua pidetään vastuullisena, ahkerana ja pystyvänä. Luotettavana.

Töissä: ”Kyllä voin ottaa tämän hoitaakseni. Ai huomiseen mennessä? …toki!”

Hetkeä myöhemmin kotona: ”Kyllä voin viedä lapsen harrastukseen ja käydä kaupassa samalla.”

Seuraavassa hetkessä kiroan ruuhkavuosia ja liian lyhyitä vuorokausia. Kun olen kaikin voimin yrittänyt riittää muille, huomaan etten riitä itselleni. Kasaan korttitaloa, ja mitä korkeammaksi se kasvaa, sitä pienempi tuulenpuuska riittää kaatamaan sen. Jos tämä tuntuu edes etäisesti tutulta, on varmasti ihan hyvä opetella sanomaan välillä ei.

Ovet sulkeva ei-tyyppi

Entä sitten, jos sanon aina ei?

Puhelin soi, vastaan kuullakseni, että linjan toisessa päässä on puhelinmyyjä. Sanon ei ja suljen puhelimen, kuuntelematta mitä asiaa myyjällä oli. Saatoin juuri tulla kieltäytyneeksi rahan arvoisesta tarjouksesta. Vaikka sähköliittymän vaihdosta.

Saan Facebookia selatessani kutsun liittyä ryhmään, joka käsittelee kiinnostavaa aihetta. Minulle ehkä tarjotaan jotain ilmaislahjaa, jonka saadakseni tulee liittyä sähköpostilistalle. Jätän tilaisuuden käyttämättä, koska en halua saada mainoksia sähköpostiini, tietämättä että juuri tästä ryhmästä tai tältä henkilöltä olisin saanut kaipaamani avaimen siihen oveen, jonka paukuttamista jatkan yksinäni.

Ystävältä tulee kutsu illanistujaisiin. Kotisohva houkuttelee enemmän, pyykkiäkin olisi pestävänä, ja jos lähden niin seuraavana aamuna väsyttää kuitenkin. Kieltäydyn kutsusta, mutta puolisoni lähtee. Seuraavana aamuna hän kertoo, että juhlissa oli yllätysesiintyjänä lempiartistini.

Jään mieluummin sulkemaan ovia niin sanotulle mukavuusalueelleni, joka jokaisen ein myötä pienenee pienenemistään.

Kun kumarrat yhteen suuntaan, pyllistät toiseen

Aina kun sanot jollekin asialle ei, sanot samalla jollekin toiselle kyllä. Kun kieltäydyt ylimääräisestä työtehtävästä, sanot kyllä omalle jaksamisellesi ja ydintehtäväsi tulee hoidetuksi huolellisemmin. Kun vastaat myöntävästi kutsuun, josta ensin ajattelit kieltäytyväsi, saatat löytää uuden työpaikan, ystävän, tai jopa elämänkumppanin. En usko, että on mitenkään tarkoituksenmukaista tai edes mahdollista olla vain jompaakumpaa. Aina tai ei koskaan. Joudumme tekemään asioita, joita emme haluaisi. Joudumme sanomaan kyllä, vaikka haluaisimme sanoa ei, ja toisin päin.

Se, mikä on mahdollista, on antaa itselleen pieni hetki miettiä ennen kuin toimii. Siinä hetkessä tulee tietoiseksi siitä, että on juuri tekemässä valintaa. Siinä hetkessä on mahdollisuus tutustua paremmin niihin arvoihin, jotka omaa elämää ohjaavat, tai joiden toivoisi olevan enemmän ohjaksissa. On mahdollista vastata elämän kutsuun ja lakata vastustamasta hyvää.

Ei kiitos. Kiitos.

Yksi kohteliaimmista tavoista kieltäytyä, on sanoa kiitos tarjouksesta, mutta tämä ei nyt ole minua varten. Tai ajankohta ei juuri nyt ole sopiva. Kiittää siitä, että on saanut mahdollisuuden ja valita olla käyttämättä sitä. Entä jos opettelisi myös kiittämään itseään siitä, että on sanonut ei? Kun sanot ei kiitos, kiitä samalla itseäsi. Silloin sanot myös kyllä.

Elina Väyrynen, Pieni Ajattelija

Henkinen valmentaja, KM

FB ja Instagram @pieniajattelija, blogi: pienenajattelijansivu.blogspot.com

Artikkeli Vieraskynä – Kun sanot jollekin ei, mille sanot samalla kyllä? julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Uutisissa oli eilen vanhusten tilanteesta. On paljon vanhuksia, jotka eivät ole päässeet ulos ollenkaan koronan aikana. Heitä ei ehditä viedä ulos. Kun vielä korona on estänyt omaisten käynnit ja heidän apunsa. Tämä pisti miettimään nykyistä elämäämme. Kenen elämänlaatua pitäisi kohentaa? Kaikkien meidän, mutta tehdäänkö sitä lisäämällä elintasoa ja vaurautta enää?

En usko että elintasoa nostamalla vaurauden osalta se enää paranee. Tottakai se vaikuttaa niillä, joiden elintaso on heikko. Elämänlaatu ei kuitenkaan parane omistamalla ja haalimalla lisää vaurautta. Elämänlaatu paranee ihan muiden asioiden avulla. Vanhusten tilanne ja elämänlaatu parantuu aivan varmasti ulkoilemalla. Kaikki aineeton parantaa elämänlaatua. Hyvinvoinnin lähteitä eivät ole autot, koneet, laitteet, timantit jne. Niitä ovat elämänilo, ihmisten läheisyys, luonto, aurinko, oma kehittyminen, liikunta, ulkona tekeminen, yhdessä tekeminen eli aineettomat asiat. Terveyden merkitys on varmasti korostunut koronasta johtuen.

Tyydymmekö tulevaisuudessa vähempään?

Tulemmeko olemaan tyytyväisiä huomattavasti vähempään. Etsimmekö nyt jo aineettomista asioista enemmän hyvinvointia. Uskoisin että korona on korostanut nimenomaan aineettomien asioiden vaikutusta hyvinvointiin. Luonto on näistä hyvä esimerkki. Metsät ovat täyttyneet ihmisistä. Metsän antama energia ja voima on tuonut monelle koronan aikaan aineettoman jaksamisen lähteen. Matkustaa voi lähimetsässä, aina ei tarvitse mennä sen pidemmälle.

Jos haluat olla tyytyväinen vähempään. Sinun on tunnistettava mikä riittää ja mikä ei. Mihin siis olet tyytyväinen ja mihin et. Suorittajakansana olemme olleet tehokkaita ja pyrkineet tehokkuuteen. Tehokkuus on hyvä asia. Moni etätyöläinen on huomattavasti tehokkaampi kuin ollessaan työtiloissa. Ei käytä aikaa muuhun kuin työntekemiseen. Sitä kautta moni etäilijä on myös saanut lisää aikaa itselleen. Moni on todennut, että nukkuu paremmin kun ei ole kiire lähteä minnekään. Uni on aineetonta omaisuuttamme, joka säätelee hyvinvointiamme.

Määritä itsellesi minkä verran aineellista hyvää on riittävästi sinulle. Mikä ei riitä ja mikä riittää. Olet tyytyväisempi kun tiedät vastauksen. Et ehkä enää haikaile lisää, kun oleet tiedostanut sinulla olevan riittävästi. Et kaipaa omistavasi enempää. Voit myös korvata tuotteiden omistamista palveluilla. Palveluiden käyttäminen tekee elämästä helpompaa ja huolettomampaa. Tämä taas lisää tyytyväisyyttä ja tuottaa iloa.

Teet itse valintoja jokapäivä. Päivittäiset valinnat vaikuttavat siihen oletko tyytyväinen. Valintojen kautta koet elämäsi merkityksellisemmäksi juuri nyt. Tehdessäsi aineettomia valintoja parannat helposti elämänlaatuasi. Aineellisten asioiden merkitys vähenee elämässäsi ja vastaavasti aineettomien korostuu. Elämänlaatua ja hyvinvointia huimasti parantavat aineettomat asiat ovat yleensä myös halpoja. Eivät välttämättä maksa mitään. MItä enemmän voit tuoda aineettomien asioiden kautta itsellesi tyytyväisyyden tunnetta sitä paremmaksi koet elämänlaatusi.

Positiiviset ajatukset luovat myönteisiä tunteita.

Myönteiset tunteet tuovat elämäniloa.

Ihanaa tyytyväistä perjantaita!

Artikkeli Lisää tyytyväisyyttä julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

tässä 10 vinkkiä, jotka kannattaa lukea ja miettiä omasta elämästä

1. Elä tätä päivää. Älä elä menneessä tai tulevassa. Tänään tapahtuu ne asiat mitä tapahtuu, ja et saa takaisin tätä päivää. Et voi elää sitä uudestaan. Joten älä siis unohda elää tänään.
2. Anna aikaa läheisillesi. Ole heidän kanssaan, nauti heidän seurastaan.
3. Anna aikaa itsellesi. Tee asioita joita haluat tehdä. Jos et tee niitä nyt tai tänä vuonna, et tiedä voitko tehdä niitä ensi vuonna tai tulevaisuudessa.
4. Rakasta itseäsi, älä ole liian ankara itsellesi. Älä vaadi itseltäsi täydellisyyttä. Unohda virheet ja kokeile uudelleen. Ole itsesi paras ystävä ja hyväksy itsesi sellaisena kuin olet.
5. Älä odota, että teen sitku tai mutku tai joskus…. Se voi olla että sitku ei tule. Se voi olla , että siirrät aina vaan eteenpäin. Moni odottaa sopivaa aikaa. Sitä ei ehkä tule koskaan.
6. Uskalla haaveilla ja uskalla lähteä toteuttamaan. Uskallus on usein esteenä tehdä jotain mitä haluaa. Rohkeutta tarvitaan, ja joskus on vain uskallettava vähän hypätä.
7. Aidosti pienet asiat, läheiset ja ihmissuhteet tuovat elämään merkitystä ja paljon mielihyvää. Aikaa et saa takaisin, joten ota aikaa, jotta et tarvitse myöhemmin harmitella.
8. Korjaa ne ihmissuhteet, jotka haluat korjata. Luovu niistä, joissa et halua olla.
9. Tee nitä asioita mitä itse haluat, älä niitä mitä muut haluavat sinun tekevän. Tee valintoja, älä elä muiden valintoja. Ole itsellesi mieliksi, älä tee asioita vain muiden mieliksi. Monesti valintoihimme vaikuttavat muiden mielipiteet, toiveet ja se voi estää meitä tekemästä jotain mitä haluamme tehdä.
10. Mieti mikä on sinulle tärkeää. Älä katso elämääsi sivusta, vaan tartu mahdollisuuksiin. Luota itseesi ja omaan kykyysi tehdä päätöksiä elämäsi ja tulevaisuutesi suhteen. Kukaan ei tiedä tulevaisuutta, mutta jokainen voi siihen vaikuttaa.

Heittäydy ja yritä. Jos ei onnistu, voit aina yrittää uudelleen. Oikeaa hetkeä ei tule, jos jäät odottamaan. Se oikea aika on nyt ja tässä. Sinä päätät kuinka sen käytät. Tavoiteoppaamme auttaa toteuttamaan, löydät sen täältä.

Aikaa et voi ostaa, etkä myydä etkä saa sitä mistään lisää. Älä anna ajan johtaa sinua, johda sinä aikaasi.

Artikkeli Yhtään elettyä minuuttia, tuntia tai päivää et saa takaisin! 10 vinkkiä elämään julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Lyhyen yrittäjätaipaleeni aikana olen havainnut, että minua vaivaa epäonnistumisen pelko, jopa niin, että se estää tekemästä asioita. En varmasti yrittäjänä ole yksin tämän pelon kanssa, siksi päätin kirjoittaa siitä muutaman sanan.

Miten epäonnistumisen pelon voi tunnistaa? Pelothan usein kätkeytyvät niin, että emme edes aina tiedosta pelkäävämme. Pelko voi tuntua epämääräisenä tuntemuksena kehossa. Tutkimusten mukaan pelko tuntuu yläkehossa, käsissä ja vatsassa. Jokainen meistä on varmasti tuntenut ikävän kouraisun vatsan alueella, kun joku asia ei ole tuntunut hyvältä. Myös säikähtäminen saa vatsan ja hengityksen reagoimaan. Hengitys ikään kuin salpaantuu ja pelko nousee kurkkuun. Minulla epäonnistumisen pelko tuntuu konkreettisesti käsijarruna ja tarpeena vaihtaa suuntaa koko ajan. Tuntuu kuin en uskaltaisi kohdata tuota epämääräistä tunnetta vaan keksin koko ajan muuta ja jopa täysin uutta tekemistä, jotta ei tarvitsi kohdata tekemiseen liittyvää pelkoa. Tätä ei ole ollut helppoa itsessä tunnistaa. Mielemme on niin vekkuli, että se keksii kyllä keinon suojella meitä. Tarkoitus on hyvä, mutta jos emme uskalla pysähtyä pelon äärelle, emme sitä myöskään aidosti kohtaa eikä pelko hellitä vaan usein se lisää kierroksia, kuten tunteilla on tapana tehdä. Tunteet ovat usein viestin tuojia. Niillä on meillä asiaa. Niin pelollakin.

Epäonnistumisen pelon kohtaamisessa minua auttoi ajatus siitä, että pelko onkin ystävä, jolla on minulla tärkeää asiaa. Kun vihdoin uskalsin kuunnella mitä pelko haluaa tuoda näkyväksi, oivalsin jotakin tärkeää. Minulla epäonnistumisen pelon takana on pelko siitä, että jos epäonnistun, en keksi ratkaisua, miten korjata tilanne. En varsinaisesti pelännytkään epäonnistumista vaan että en osaa korjata tilannetta. Mitä jos tilanne onkin sellainen, ettei sitä voi mitenkään korjata, olen epäonnistunut niin pahasti. Tämä sai pohtimaan, että onko sellaisia tilanteita työssäni olemassa, joita en voisi korjata jollain tavalla. Ymmärsin, että ei olisi. Löytäisin aina jonkun ratkaisun. Epäonnistumisen pelko toi näkyväksi myös sen, että en aina luota itseeni enkä myöskään siihen, että asiat järjestyvät parhain päin. Minulla on ollut tarve kontrolloida asioita liikaa, koska en ole luottanut. Kyse onkin siis pohjimmiltaan luottamuksesta. Kaikkien pelkojen taustalla on epäluottamus. Pelkomme iskevät päälle silloin, kun koemme turvattomuutta. Tällöin olisi tärkeää vahvistaa turvaa sen sijaan, että ruokimme pelkoa. Peloista emme voi täysin koskaan päästä eroon. Niiden tehtävä on myös suojella meitä. Ajattelen, että elämämme perusta on luottamus ja jos tuo luottamus horjuu, silloin pelot ohjaavat tekemistämme enemmän kuin huomaammekaan.

Pelkojen kohtaamisessa auttaa se, että hyväksymme, että pelottaa. Pelko kuuluu osana ihmisyyttä. Pelon kanssa kannattaa myös jutella tai kirjoittaa pelkoajatuksia ylös. Pelon nimeäminen helpottaa ja auttaa kohtaamaan tuota ikävää tunnetta. Joskus pelko voi tuntua tosi isolta möykyltä kohdata. Tällöin kannattaa hakea ulkopuolista apua tai jutella ystävän kanssa. Pelon kohtaaminen vaatii myös toimintaa. Tehdä vaikka pelottaa niin, että jalat tärisevät ja olo on kuin heikoilla jäillä. Pelko vaatii uskallusta hellittää kontrollista ja uskallusta astua luottamuksen tilaan. Pelko itse asiassa kysyy meiltä, että haluammeko valita luottamuksen. Joka kerta kun valitsemme pelon sijasta luottamuksen, luottamus vahvistuu, joskus pienin askelin ja joskus harppauksin.

Lempeää joulun odotusta ja uskalla luottaa!

Sydämellä

Marjo Heinonen

energiahoitaja ja keho- ja tunnetaitovalmentaja

Proud of Myself Coaching

Artikkeli Vieraskynä – Epäonnistumisen pelko julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Unelmoiminen on ihanaa. Näin koronan aikaankin voi aina unelmoida. Monella on syysloma tulossa, ainakin lapsiperheillä. On kiva haaveilla erilaisista tekemisistä. Miettiä mitä kivaa voi tehdä kotona. Yksi unelma voi olla, että saa vain olla. Ei tarvitse tehdä paljon mitään. Unelma ei koskaan voi olla liian iso tai pieni. Unelma voi olla juuri sellainen kuin haluat. Kaikki unelmat eivät ehkä toteudu, mutta niiden ajatteleminen ja niistä tiedon hakeminen tai kuvien katselu antaa ihanan fiiliksen.

Jo minä unelmoin jostain, se ei ole keneltäkään muulta pois. Voin siis unelmoida juuri sellaisia unelmia kuin itse haluan. Arjessa on paljon ihanaa. Arkea voi elää sen pienistä hetkistä. Ne pienet hetket ovat niitä onnellisimpia elämässä.

Elämässä on aina hetkiä jolloin odottaa jotakin. Odottaa viikonloppua, perheen yhteistä aikaa, lomaa, työreissua, matkaa, syntymäpäiviä tai jotain. Odottamalla unohtaa ehkä elää juuri sitä hetkeä. Kuluu paljon hetkiä ja aikaa vain odottamiseen. Minä lopetin kauan sitten odottamisen. Elämä muuttui arjen pieniksi onnen hetkiksi. Jokainen aika ja hetki on täynnä elämää juuri sillä hetkellä. Ei tarvitse elää mennyttä eikä tulevaa tai odottaa seuraavaa hetkeä.

Eräs viisas ihminen kerran kertoi minulle kuinka hän oli lukenut jostain, että onni täytyy löytää omasta sisimmästään eikä sitä voi toinen ihminen antaa sinulle tai tehdä sinua onnelliseksi. Jos et itse löydä sitä omasta arjestasi, ei kukaan mukaan voi löytää sinun puolestasi sitä.

Minä heräsin aikoinaan tähän asiaan ja tajusin että vain minä voin elää onnellista arkea, kun löydän sen onnellisuuden itseni sisältä. Opin silloin elämään vain tätä hetkeä. En elä odottaen jotakin, en menneisyydessä enkä tulevaisuudessa. Elän juuri sitä hetkeä joka sillä hetkellä on käsillä. Opetin itseni elämään jokaista elämäni minuuttia ja hetkeä. Se teki minut onnelliseksi. Olin tyytäväinen elämääni, enkä odottanut elämältä mitään muuta.

Tätä voi harjoitella. Moni on kulkenut elämänsä polkua ja tallaillut samalla tavalla vuosia, vuosikymmeniä. Uusien urien tekeminen ja uuden polun löytäminen voi olla joskus jopa vaikeaa tai kestää oman aikansa. Elämää voi kuitenkin aina katsoa uusien silmälasien läpi, ja sinnikkäästi harjoitella elämään juuri sitä askelta. Ne askeleet ovat arjen pieniä hetkiä ja nimenomaan niitä onnen hetkiä.

Nyt kirjoittaessani tätä mutustelen suklaa palaa, ja ai että tuntuu onnelliselta kun saa makoisan suklaapalan mutustella rauhassa istuen sohvalla kirjoituksen parissa. Tänään on ollut paljon tekemistä ja pitkä työpäivä, mutta jokainen hetki on ollut oikein mukava. On tuntunut, että kaikki sujuu hyvin ja olen tyytyväinen elämääni. Olen onnellinen.

Onnellisia arjen hetkiä!

Artikkeli Onni asuu arjessa ja onni asuu pienissä hetkissä julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Minun henkinen kalenterivuoteni päättyy juhannukseen. Juhannuksesta heinäkuun loppuun on jonkinlainen ”väliaika” ja uusi vuosi alkaa elokuun alusta.

Vuodenkierto ja kalenterivuosi ovat mielestäni Suomessa olleet aina jotenkin päälaellaan. Luontevammalta tuntuisi, että kalenterivuosi päättyisi heinäkuun loppuun ja alkaisi elokuun alusta. Vuoden alkamisajankohtana tammikuu onkin meillä tullut käytäntöön vasta joskus 1500-luvulla. Sitä ennen vuosi vaihtui Suomessa vasta myöhäissyksyllä viljan puinnin ja syysteurastusten jälkeen, siis silloin kun vuoden hommat oli saatu putkeen ja päästiin hetkeksi vetämään henkeä. Kouluissahan meillä edelleen siirrytään seuraavalle luokalle syksyllä kesän jälkeen.

Aivotkin tarvitsevat taukoa

Kesä on hyvä hetki ottaa asioihin hiukan etäisyyttä. On helppo urautua tekemään asiat samalla tavalla. Muutaman viikon katkaisujakso auttaa näkemään asioita uudella tavalla. Aivoihin tulee ikään kuin tilaa, kun pään saa tyhjennettyä siellä surraavista työasioista. Kun stressihormoni kortisoli on koko ajan koholla olemme ikään kuin hälytystilassa, valmiina pakenemaan vihollisen hyökätessä. Pakenemissuunnitelma täytyy olla selkäytimessä. Siihen olisi hyvä varautua etukäteen. Vaihtoehtoisia tulevaisuuden suunnitelmia on hyvä miettiä etukäteen useampia. Millaiseksi ympäröivä maailma muuttuu? Miten minä ja yritykseni tai työni muuttuu sen mukana? Mitä itse haluan tulevaisuudelta? Mitä tavoittelen?

Mikä rutiineissa sitten on hyvää? Ei tarvitse keksiä kaikkeen pyörää uudestaan. Rutiineissa voi myös tavallaan levätä. Kun tietää miten asiat hoituvat vapautuu aivokaistaa uuden suunnittelua varten. Mutta uudistuminen pysähtyy, jos kaikki hoituu rutiinilla. Aikoinaan itsellä yksi suurimmista syistä vaihtaa uusiin työtehtäviin oli havahtuminen monien asioiden muuttuneen rutiineiksi. Koin, etten itse enää uudistu enkä innostu.

Mentoroinnissa uudistuvat sekä mentori että aktori

Moni ajattelee mentoroinnin olevan opettamista: kokeneempi henkilö neuvoo ja opettaa kokemattomampaa. Hyvä mentorointi on kuitenkin mielestäni asioiden yhdessä pohtimista. Se on pysähtymistä ja ihmettelemistä. Itsestäänselvyyksiä, niitä rutiinin omaisia toimintatapoja, pitää pystyä ja haluta kyseenalaistaa. Mentorin ei myöskään tarvitse olla kaikkien alojen asiantuntija. Usein saattaa olla jopa eduksi, ettei mentori tunne liian hyvin mentoroivansa alaa. Kun aktori (mentoroitava) joutuu pohtimaan ääneen ratkaisujaan, joita on pitänyt itsestäänselvyyksinä, saattaa löytyä todellisia kultajyviä. Aktorin kannattaa myös haastaa mentorinsa ja kyseenalaistaa mentorin näkökulmia.

Erilaisen kevään jälkeen kaipaan henkilökohtaisia kohtaamisia

Ennen uuden kauden alkua pyrin pohtimaan mikä edellisellä työjaksolla meni hyvin, missä on parantamisen varaa ja mitä täytyy tehdä totaalisesti eri tavalla. Touko – kesäkuussa on useimpien asiakkaiden kanssa vedetty yhteen mitä edellisellä kaudella on tapahtunut ja milloin kesätauon jälkeen jatketaan. Tämä kevät oli koronaepidemian vuoksi poikkeuksellinen. Henkilökohtaiset reklektointitilaisuudet kasvokkainen jäivät väliin. Etäyhteydet ja puhelin onneksi toimivat. Jotakin jäi kuitenkin puuttumaan. Puuttumaan jäivät hiljaiset hetket. Kun ollaan fyysisesti kasvokkain läsnä, näemme, milloin on tärkeää olla hiljaa ja antaa toisen rauhassa pohtia esillä olevaa asiaa. Tunteet tulevat paremmin esiin, kun ollaan fyysisesti läsnä. On ollut itselleni mielenkiintoista näkevänä havaita, että tämä pätee myös näkövammaisiin yrittäjäasiakkaisiini. Fyysinen läheisyys on meille ihmisille tärkeää.

Kesän lomailun jälkeen on kovasti ikävä asiakkaita ja kohtaamisia. Aivot kaipaavat ongelmien ratkaisua ja uuden kehittämisen tuomaa motivaatiopotkua.

Tästä se uusi kausi taas käynnistyy!

Merja Carlander kertoo Mentorin päiväkirjassa tulevien kuukausien aikana mietteitään ja havaintojaan mentoroinnista.  

Merjan missio on tukea työyhteisöjä, esimiehiä ja yrittäjiä kohti parempaa työelämää ja saavuttamaan tavoitteensa. Hän toimii yritysmentori, johdon ja työyhteisöjen coachina ja työnohjaajana.

Ihminen on kokonaisuus. Huolehtimalla omasta fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnistaan, osaamisen kehittämisestä ja yhteisöllisyydestä saa aikaan myös parempaa tulosta. Vastapaino työlle on se elämän neljäs tukijalka. Tutustu lisää www.merjacarlander.fi  www.facebook.com/merjacarlander2./ www.linkedin.com/in/merja-carlander-3ab839ab

Valokuva: valokuvaaja Marissa Tammisalo www.marissatammisalo.com

Artikkeli Mentorin päiväkirja – Mentorin mietteitä uuden kauden kynnyksellä julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Juhannus tuo ihana yötön yö ja upea luonto kutsuvat meitä juhannuksen viettoon. Juhannuksena kuuluu tehdä erilaisia vanhan kansan juhannustaikoja. Moneen juhannustaikaan liittyy alastomuus, no onneksi on lämmintä. Nämä vanhan kansan neuvot eivät ehkä takaa sinulle sulhoa tai suurta rakkautta. Voi olla ettei löydy edes juhannusheilaa, mutta hauskaa senkin edestä. Ja ainahan kannattaa kokeilla.

Mene kolmen tien risteykseen ja seiso siellä alastomana. Sulhanen on ensimmäinen mies, jonka näet lähestyvän risteystä.

Voit myös kokeilla alastomana kasteisella niityllä kieriskelyä, joka tuo paljon lisää naimaonnea.

Kerää keskiyöllä alastomana niityltä kastetta. Se auttaa syyhyyn, syyliin ja poistaa kesakot. Ainoastaan kuulemma alastomana kerätty kaste tehoaa.

Voit myös mennä seisomaan rantakiville ilman vaatteita, jolloin saatat löytää vedestä tulevan puolisosi kuvan.

Juhannusneito voi nähdä myös kaivosta puolisonsa. Kaivo pitää kiertää kolme kertaa ilman yhtään vaatekappaletta ja juuri keskiyöllä. Kurkistaessa samalla kaivoon, sieltä näkyy tulevan puolison kuva.

Mene ja kerää yhdeksältä niityltä yhdeksän kukkaa ja pistä tyynyn alle. Näet tulevan sulhasesi unessa.

Mikäli et ole naimisissa, mene ja kuuntele todella tarkkaan käen kukuntaa. Montako kertaa käki kukkuu ja siitä tiedät montako vuotta on sulhasen löytymiseen. Kuulemma jos käki ei kuku ollenkaan, tulee sulhanen jo tänä vuonna.

Rannalla voi myös kiikareiden avulla tutkailla vastarannalla olevaa tulevaa puolisoaan. Kasvoja pitää pestä rannalla ja sitten vain tuijottelemaan vastarannalle.

Miehetkin voivat tehdä taikoja. Heidän pitää mennä järvelle tai joelle, ja istua kivelle, jota ympäröi vesi. Seuraavaksi saattaa morsiamen kuva ilmestyä näkyviin.

Mies joka kulkee ojia pitkin ruispeltoon juhannusyönä voipi kohdata tulevan puolisonsa aaveen.

Tässä muutama taika kokeiltavaksi.

Upeaa, innostavaa, rentouttavaa ja taianomaista juhannusta!

Artikkeli Millaisia taikoja sinun juhannukseesi kuuluu? julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Aikani etsisteltyäni löysin monia asioita vahvuuksista. Vahvuudet ovat jotain missä olemme luonnollisesti hyviä ja johon meillä on intohimoa. Muistan joskus lukeneeni jutun siitä, että jos yrität korjata heikkouksiasi (joita siis meillä kaikilla on), et välttämättä koskaan ole valmis siinä asiassa. Jos taas lähdet selvittämään mitkä ovat vahvuuksiasi, tunnistat ne, ja pystyt niiden avulla tekemään hienoja suorituksia.

Mihin siis kannattaa panostaa? No niihin vahvuuksiin.

Työssä ja yrittäjyydessä tämä tulee hyvin esille, jos kehittää sitä missä on vahvuuksia, ja omaa valmiiksi osaamista, pääsee eteenpäin ja innostuu työstään ihan eri tavalla. Positiivisen psykologian professori Martin Seligman on tutkimuksissaan todennut, että ”ihmiset, jotka tunnistavat vahvuutensa ja elävät niiden kautta voivat merkittävästi paremmin sekä voivat löytää tien onnellisuuteen”. Tämän me kyllä allekirjoitamme! KasvuStoorikin on syntynyt vahvuuksien kautta ja kehittynyt myös sen myötä, kun olemme hyödyntäneet omia vahvuuksiamme tekemisessä.

Vahvuuksien kautta eläminen ja onnellisuuden saavuttaminen edellyttää, että tunnistat omat vahvuutesi ja hyödynnät niitä tekemisessäsi. Meistä jokaisella on ominaisuudet, jotka saattavat toisinaan olla vahvuuksia ja erilaisessa tilanteessa näyttäytyvätkin heikkoutena. Jos esimerkiksi olet hyvin tarkka ja täsmällinen, voi olla ettet ole visionääri erilaisten isojen kokonaisuuksien suunnittelussa. Vastaavasti kun niitä tarkkoja yksityiskohtia pitää suunnitella ja toteuttaa tarvitaan tarkkuutta ja täsmällisyyttä. Kaikille siis kaikki työt tai tekeminen ei välttämättä ole vahvuuksien kautta yhtä helppoa tai luontaista. Yrityksessä ihanne tilanne on jos tunnistetaan osaajien, työntekijöiden, vahvuudet ja suunnitellaan tekeminen henkilöstön vahvuuksien kautta eri tehtäviin sekä mahdollisesti tiimin toimintaan. Joidenkin vahvuus on piirtää, toisten kirjoittaa ja kolmannen laulaa.

Miten vahvuudet sitten vaikuttavat onnellisuuteen?

Onnellisuus vahvistuu tai ehkä tunnet olevasi onnellinen, jos olet ja teet esimerkiksi töitä ympäristössä, joissa vahvuutesi pääsevät esille. Saat käyttää niitä ominaisuuksia joissa koet olevasi hyvä, innostunut ja ne ovat sinulle luontaisia. Kehittyminen tapahtuu kuitenkin vasta epämukavuusalueella, ja siksi on hyvä välillä mennä sieltä luontaiselta alueelta pois. Epämukavuusalueesta voit lukea täältä lisää.

Täältä voi lukea lisää oppimisesta.

Tästä jutusta löydät tunnetaidosta lisää asiaa.

Voimaantumisesta on hyvä juttu täällä.

Keskity siis niihin asioihin jotka ovat yrityksessä, työssäsi, elämässäsi kunnossa ja kehitä itseäsi niissä. Hyödynnä vahvuuksiasi asioissa joihin koet intohimoa. Tämä tuo tulosta. Lisäksi kannattaa muistaa, että kaikkea ei tarvitse tehdä yksin, yrittäjänkään, aina voi etsiä muita osaajia kaveriksi ja sitä kautta vahvistaa tekemistä. Toisilla yrittäjillä voi olla erilaisia vahvuuksia kuin sinulla.

Heikkouksilta ei saa sulkea silmiä tai lakaista maton alle. Niitä voi kuitenkin miettiä kuinka kehittää. Jos yrität tehdä tulosta pelkästään heikkouksien kautta tekeminen on huomattavasti raskaampaa, vie aikaa enemmän ja lopputulos voi olla että ei ole niin toivottu. Harrastuksistakin voisi sanoa, jos joku ei tunnu hyvältä, niin mikset muuta harrastusta. Olen nähnyt ihmisiä, jotka vuodesta toiseen jatkavat saman harrastuksen parissa, vaikka he itse puhuvat koko ajan siitä että ei jaksaisi enää tätä samaa. Miksi jatkaa, jos ei innostu. Pitää tehdä jotain muuta.

Työssä ei voi noin vain todeta että en tee. Tottakai joudutaan tekemään. Voi kuitenkin miettiä millä tavalla tekee, jotta saa enemmän hyödynnettyä vahvuuksiaan. Lisäksi jos päivät tuntuvat ”pakkopullalta”, niin silloin kannattaa käydä keskustelua itsensä ja mahdollisesti esimiehen kanssa. Hyödynnänkö vahvuuksiani työssäni, ja pääsenkö hyödyntämään? Voisinko kehittyä paremmin, jos muuttaisin jotain tekemistä?

Vahvuuksien kautta toimiminen tuo innostusta, motivaatiota ja antaa energiaa. Se ei vie energiaa. Jokainen meistä tietää miltä tuntuu kun oikein innostuu. Joskus itsekin huomaa saavuttavansa ”flow-tilan” ja tekeminen vie kokonaan mennessään. Ei huomaa ajankulua, ei malta lopettaa ja energiaa riittää tekemiselle vaikka millä mitalla. Silloin on vahvuudet loistavasti käytössä. Puhkuu intoa jatkaa, ja energiaa tulee lapiokaupalla eikä vain teelusikalla.

Yrittäjän kannattaa tunnistaa omat vahvuutensa

Hyödyntää niitä yritystoiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja eteenpäin kehittämisessä. Miettiä palveluprosessissa omia vahvuuksia ja sen toteuttamista. Myös itse tekemistä kannattaa kehittää, ja löytää sitä kautta myös asiakkaiden kanssa sellaista tekemistä joka innostaa kumpaakin. Tulee varmasti tyytyväisiä asiakkaita ja tulosta.

Omista heikkouksista ei kenenkään yrittäjän tai yleensäkään kenenkään kannata itseään tukistella. Niihin ei saisi jäädä ”vellomaan”, ja jos haluat lukea vellomisesta niin täältä löydät siitä jutun. Omia heikkouksia voi myös työstää. Ensin ne pitää hyväksyä, jos et hyväksy, saattaa olla että ne vievät koko ajan energiaasi sekä häiritsevät tekemistäsi. Kun on hyväksynyt omat heikot kohtansa, niin sen jälkeen on helpompi työstää niitä. Kuinka voi kehittää ja millä tavalla ne näkyvät. Voiko itsellensä luoda toimintamalleja tai muuttaa palveluprosessia (tekemistä) siten, että heikkoudet eivät vie energiaa. Jos esimerkiksi et ole innokas puhumaan ja soittelemaan sekä tapaamaan asiakkaita usein, voitko muuttaa prosessia sähköisemmäksi, jolloin sinun on helpompi olla yhteydessä. Asiakas saa tarvittavan tiedon, yhteydenotot, ja kokee saavansa hyvää palvelua. Alusta asti jos hänelle kerrotaan kuinka palveluprosessi toimii sinun yrityksessäsi, hän ei odota välttämättä muuta. Jos vain vältät yhteydenottoa siksi, että se ei ole vahvuutesi, niin voi tulla tyytymättömiä asiakkaita. Voi siis hakea keinoja toimia eri tavalla.

Tässä muutamia esimerkkejä testeistä, joita voit netissä tehdä. Muitakin löytyy.

Vahvuuteni testi – Nuori yrittäjyys

https://www.viacharacter.org/Survey/Account/Register

https://duunitori.fi/tyyppitesti/tietoa

Jos haluat miettiä omia tavoitteitasi, niin niistä löydät blogistamme monta juttua. Lisäksi tässä siihen työvälineitä sinulle. Kaupastamme löytyy tavoiteopas ja tavoitetyökirja. Näitä voit hyödyntää itsellesi vaikka kesälukemiseksi sekä syksyn suunnitelmien tekemiseen. Kesän ajan vielä ilman postimaksuja.

Tuliko tämän jutun luettuasi mieleen joku, edes vaikka yksi, vahvuus itsestäsi? Kysy myös muilta mitkä he näkevät sinun vahvuuksinasi. Joskus ei vain itse näe itsessään kaikkia hyviä puolia. Mieti voitko kesän jälkeen hyödyntää omia vahvuuksiasi paremmin? Tämä on minusta erittäin mielenkiintoista, ja kun meissä kaikissa on näitä vahvuuksia. Onnistumiset ruokkivat onnistumia, ja onnistumisen kokemukset vahvistavat itseluottamusta. Vahvuudet laittavat sinut loistamaan ja kukoistamaan elämässäsi.

Meillä kaikilla on vahvuuksia, ne pitää vain kanavoida tekemiseen!

Artikkeli Hyödynnätkö sinä vahvuuksiasi työssäsi tai tekemisessäsi? julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.