Kerron Instagramin @vauvavakuuttaja -tililläni avoimesti omasta vauvakuplastani ja haluan omalla tarinallani antaa ääneni myös heille, joille haikara ei heti tuokaan vauvaa kotiovelle. Minusta on kehittynyt vuoden aikana syntyvän lapsen vakuutusturvan asiantuntija ja toivon tarinani motivoivan muitakin yrittäjähenkisiä yhdistämään oman elämäntilanteensa yrittäjyyteen ja laittamaan oman persoonan likoon.  

Olen vakuutusedustajana Pohjola Vakuutus Oy:llä, eli toimin yrittäjänä, joka tarjoaa oman yrityksen kautta vakuutuksia. Teen työni lähinnä puhelimitse ja verkkotapaamisten välityksellä ja minut löytää myös Laihian ja Etelä-Pohjanmaan Osuuspankilta. Tarjoan kotitalouden vakuutuksia ympäri Suomen eli minulta saa vauvavakuutusten lisäksi myös kaikki muutkin kodin vakuutukset. Yrittäjyyteni alkumetreillä tunsin olevani ”vakuutusalan hieman tiukkojenkin raamien vankina” omassa yrittäjyydessäni, mutta some on antanut uuden kulman asiakashankintaani.

Miten kaikki alkoi?

Yrittäjäksi lähteminen liittyy vahvasti haluun vaihtaa elämäntapaa ”vapaammaksi” ja kolmekymppisenä naisena halusin keskittyä tasaiseen perheenperustusvaiheeseen elämässämme. Olen ollut aina myyntialalla ja viimeisin työsuhteinen sijoituspäällikön rooli oli varsin yrittäjämäistä ja tavoitteellista, mutta myös reissutyötä 30 000 kilometrin vuosikilometreillä. Syksyllä 2019 tulin ensimmäistä kertaa raskaaksi, mutta valitettavasti raskaus päättyi myöhäiseen keskenmenoon 21 raskausviikolla. Tällöin sairaalan sängyssä päätin surun keskellä, että haluan vaihtaa työkuvioitani. Sinnittelin muutamia kuukausia silloisessa työssäni ja hyppäsin pois työelämästä 6 kuukauden ”mitä minusta tulee isona” ja menetyksestä toipumisen lomalle. Onnekseni Pohjola haki vakuutusedustajaa Seinäjoelle ja sain aloittaa yrittäjänä vuoden 2021 alussa.

Vakuutusedustajan ensimmäinen vuosi menee useimmiten harjoitellessa. Toinen vuosi pärähti käyntiin vauhdilla, sillä osasin jo järjestelmät hyvin, pidin etätyöstä kotona ja olin omassa elämässäni onneni kukkuloilla, sillä olin uudelleen raskaana kahden vuoden jälkeen esikoisemme menetyksestä. Ilmoitin Facebookin Kesäkuiset 2022 odottajien vauvaryhmässä, että voisin auttaa odottavia äitejä vauvan vakuutuksen hankkimisessa ja että itsekin odotin vauvaa. En ollut uskoa silmiäni, sillä sain odottajilta lukuisia tarjouspyyntöjä ja todella moni kysyi apua vakuutusasioissa, joka oli minulle varsin ihmeellistä, sillä olin jo tottunut haastavaan puhelinmyyntityöhön. Vauvojen vakuutusturva askarrutti monia ja aiheesta löytyi paljon keskusteluja eri nettialustoilta, josta sain idean, miten voisin tuoda omaa asiantuntijuuttani enemmänkin esille. Hankin nettisivut, valokuvaajan ja someilmeen itselleni paikallisilta yrittäjiltä. Näin syntyi Vauvavakuuttaja.

Olin aivan ideavirran viemänä ja innostunut uudesta yritysideastani ja uskoin jaksavani innostuksen siivittämänä tehdä sisällöntuotantoa ja vauvavakuutuksia raskausajan ylikin, vaikka äitiysloman aikanakin, mutta sitten maailma romahti allamme ja toinen, niin toivottu ja valmiiksi niin rakastettu vauvamme päätti tulla tähän maailmaan aivan liian aikaisin 22 raskausviikolla helmikuussa 2022 ja menehtyi synnytykseen. Olin taas sairaalan sängyn pohjalla, kohtu tyhjänä, kaikkeni pinnistelleenä ja antaneena. Emme voineet uskoa, miten sama salama voi iskeä samaan puuhun toistamiseen. Mitään syytä enneaikaisuuksille ei ole tähän päiväänkään mennessä selvinnyt.

Vauvavakuuttaja -ideani oli lähtenyt hienosti käyntiin, mutta tarvitsin aikaa toipumiseen ja 22 raskausviikkoisen vauvan menettäneelle myönnetään Kelalta 4 kuukauden äitiysloma. Aika tuli tarpeeseen surutyölle ja voimien keräämiselle ja huomasin edelleenkin innostuvani ideasta.

Mikä motivoi sinua toiminnassasi?

Eniten minua motivoi vahva auttamisen halu. Päätin kertoa tarinamme meitä kohdanneesta surusta ja avata omaa perheenperustamisen polkua Vauvavakuuttajan Instagram-tilillä, sillä mielestäni somessa oleva vauvakupla on aivan liian siirappinen. Noin joka viides suomalainen kohtaa elämänsä aikana tahattoman lapsettomuuden ja keskenmeno on edelleen tabu, josta vaietaan. Somen kuvavirta näyttää vain ne onnelliset ”meille tulee vauva” -julkaisut ja raskauskuvat vilisevät silmissämme varsinkin näin kolmekymppisen näkökulmasta. Kerrottuani kokemuksistamme sain lukuisia viestejä, joissa ihmiset kiittelivät minua avoimuudestani ja kertoivat omista ongelmistaan joko raskauden yrittämisessä, raskauden hankaluuksista tai koetuista keskenmenoista. Toivon, ettei kukaan jäisi yksin ajatustensa kanssa. Kokemusten jakamisen ohella seuraajani pyytävät myös vauvavakuutukselle tarjousta ja onnekseni suurin osa vakuutuksista myös myönnetään. Päätin jatkaa valitsemallani tiellä ja nyt kerron meidän omasta polustamme vauvan yrittämisessä kahden myöhäisen keskenmenon jälkeen.  Tahdon pitää Vauvavakuuttaja -instagramtilini kuitenkin myös positiivisena, pienen hassuttelunkin linjalla, sillä vakuutustietous itsessään on jo tarpeeksi vakavaa vakuutusehtoineen.

Miten olet päässyt tähän pisteeseen?

Yrittäjyyden suhteen olen edelleenkin innostunut, sillä ehkä se painolasti, jonka patoaisin kehooni ja yksinäiseen suruun pääsee nyt ulos tätä kautta. Moni ystävä on kysynyt, onko tämänhetkinen työ hyväksi minulle, mutta kerron sen olevan kanava saada fiilikset ulos ja jatkaa eteenpäin. Mikään muu työ ei ole houkutellut tänä aikana, enkä voisi kuvitella hakevani taas ansiotöihin. Vauvan saamisen suhteen minulla on vahva usko, että meidänkin vuoromme tulee vielä.

Yrityksen liikevaihto on saanut tulta alleen Vauvavakuuttajan myötä. Olen melko säästeliäs yrittäjä ja uusin kameratelineenikin on varsin harkittu ostos. Sama pätee myös muihin tarvikkeisiin — tärkein työvälineeni on kuitenkin tietokone, josta maksan leasingvuokraa vakuutusyhtiölle. Takana on vasta neljän  kuukauden katkeamaton myyntijakso, sillä elelin surullisen äitiysvapaani YEL-vakuutuksen tuomalla turvalla. Vauvahaaveiden vuoksi olin maksanut vakuutusta korkeilla summilla heti aloitusvuodestani asti.

Mitä olen oppinut?

Olen oppinut, että asiat etenevät omalla painollaan, enkä voi omalla pinnistelylläni ja stressaamisellani vaikuttaa juuri mihinkään. Raskausaika opetti minulle tämän. En voi vaikuttaa ison pyörän pyörimiseen, vaan olla matkustajana ja nauttia menosta, vaikka välillä vastaan tulee asioita, joita en itse haluaisi kohdalleni. Pieni ihminen nauttii siitä, mitä hänellä jo on.

Yrittäjyyteni aikana olen oppinut ulkoistamaan tekemistäni. Tämä on ollut minulle hieman vaikeaakin, sillä olen tämmöinen ”pohojalaanen” tee-se-itse -nainen. Olen pyytänyt apua somen ulkoasun suunnitteluun, nettisivujen tekemiseen ja valokuvaamiseen. 20-vuotias pikkusiskoni auttaa minua somen sisällöntuotannon kanssa. Yrittäjyyteni ensimmäisenä vuotena tunsin olevani melko yksin, mutta parissa vuodessa olen saanut ympärilleni toimivan verkoston. Olen myös oppinut, että ihmisten pinnan alla voi olla joskus raskaitakin kokemuksia, eikä se välttämättä näy ulos päin.

Ison tukiverkoston olen saanut myös Vaasan yrittäjänaisten toiminnasta ja hallituksen jäsenenä olen päässyt seuraamaan läheltä eri alojen yrittäjänaisia.

Mikä on yrityksesi tulevaisuus? Mitä tavoittelet?

Yrityksen tulevaisuus näyttää hyvältä, sillä ”vauvamarkkinoilla” on uusia asiakkaita jokaiselle kuukaudelle! Näin alkumetreillä tavoitteenani on tulla löydetyksi, eli toivon asiakkaiden löytävän minut helposti somen ja puskaradion kautta ja pääsen sitä kautta olemaan avuksi ja tarjoamaan palveluani vakuutusten parissa. Asiakkaiden käyttäytyminen on muuttunut vuosien aikana niin, että he etsivät itse tietoa ennen ostopäätöstä. Haluan tarjota tietämystäni vauvavakuutuksista, olipa kyse mistä tahansa vakuutusyhtiöstä. Samalla pääsee kurkistamaan minun vauvakuplaani.

Ehkä salaa haaveilen omasta valoisasta vaaleanpunaisesta toimistosta kotonani, jonka ovelle vielä haaveissani olevat lapset voivat tulla kurkkimaan, kun heidän äiti tekee vakuutuskauppaa tai vaikka jotain markkinointiin liittyvää. Aika näyttää, teenkö vielä nelikymppisenä tätä vai jotain muuta. En tiedä, olen niin ”go with the flow” -tyyppi, teen sitä, mikä milloinkin innostaa – katsotaan mitä elämällä on annettavaa.

Miten nollaat itsesi?

Olen aktiivinen liikkuja ja vuodenajasta riippuen minut löytää kuntosalilta, uimasta tai hiihtoladulta. Liikunta vie ajatukset muualle, vaikka yleensä yrittäjän jokapäiväinen ideamylly ei pysähdykään kello viideltä. Tapaan paljon myös ystäviäni, heidän merkitys on kasvanut, kun olen vuosien aika tarvinnut olkapäätä. Päivät kuluvat yleensä puhelimen äärellä työn touhussa, joten rauhoitan iltani jättämällä puhelimen ja lukemalla hyvää kirjaa. Olen myös äänikirjojen suurkuluttaja ja varsinkin lenkkipolulla viihdyn hyvin itsekseni luurit korvilla. Viikonloppuisin en tee töitä ja silloin on sitten yhdessäoloa mieheni kanssa, toki olemme etätöiden myötä yhdessä päivittäin.

Yhteystietoni

riiamari.uusipaikka@pohjola.fi

vauvavakuuttaja.fi

Instagram ja Facebook @vauvavakuuttaja

050-5628398

Artikkeli KasvuStoori – Vauvavakuuttaja julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Kesällä 2020 irtisanouduin vakituisesta työstäni ja perustin oman yritykseni Cocon. Olimme juuri palanneet Suomeen kahden ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen. Koronaepidemia toi epävarmuutta tulevaisuuteen, mutta ajattelin, että nyt tai ei koskaan! Olin toki peloissani mutta täynnä uteliaisuutta ja halua onnistua yrittäjänä.

Yrittäjyyttä oli edeltänyt opintovapaa, jonka aikana olin täydentänyt opintojani muun muassa perehtymällä syvemmin positiiviseen psykologiaan sekä sertifioitumalla business coachiksi. Opinnot haastoivat minut tutustumaan paremmin omaan itseeni: kuka olen, mitkä ovat vahvuuteeni ja minkälaiset asiat saavat minut syttymään? Uuden rakentaminen usein edellyttää myös vanhasta luopumista. Olin valmis kyseenalaistamaan uskomuksiani ja sitä sisäistä tarinaa, jossa määrittelin, mikä minulle on mahdollista. 

Omien vahvuuksien löytäminen oli käännekohta

Positiivisen psykologian opiskelu oli yksi käännekohta elämässäni. Tutustuin luonteenvahvuuksiini ja pääsin kehittämään niitä. Luonteenvahvuudet ovat kykyjä, joissa olemme luonnostamme hyviä. Siksi niitä helposti pitää itsestäänselvyytenä, eikä niitä siksi osaa hyödyntää ja arvostaa riittävästi. Todellinen taituruus kuitenkin saavutetaan, ei heikkouksia, vaan vahvuuksia kehittämällä. Maineikas johtamisguru Peter Drucker on viisaasti kirjoittanut: “Ainoastaan toimimalla vahvuuksistasi käsin voit saanuttaa todellisen erinomaisuuden. Taitamattomuudesta keskinkertaisuuteen kehittyminen vaatii huomattavastai enemmän energiaa kuin ensiluokkaisesta erinomaisuuteen.” 

Luonteenvahvuuksien käyttö töissä ja vapaa-ajalla lisää hyvinvointiamme, koska vahvuudet ilmentävät ydintämme ja sitä, keitä olemme aidoimmillamme. Ydinvahvuudet ovat usein myös lähellä intohimojamme eli aktiviteettejä, joita teemme vapaasta tahdostamme ja sydämestämme. Tämä on tärkeää tiedostaa, jotta ei karsi näitä asioita pois elämästään tai jätä niitä liian vähälle huomiolle muiden velvoitteiden ja kiireiden keskellä. Ne ovat asioita, joista saamme energiaa ja ne aikaansaavat hetkiä, jolloin saavutamme flow´n eli tilan, jossa ajan ja kaiken muun merkitys katoaa hetkellisesti. 

Minulle omien arvojeni tunnistaminen ja elämän rakentaminen niiden varaan vahvisti omia ääriviivojani, sitä kuka olen. Samalla annoin enemmän tilaa uteliaalle ja luovalle puolelleni sekä opin nauttimaan yksinolosta. Jatkuvan suorittamisen tilalle tuli pysähtyminen, hengittäminen ja omien ajatusten kuunteleminen ja kuuleminen esimerkiksi kirjoittamisen avulla. Aloin toimia vahvuuksistani käsin ja tehdä asioita, joissa olen luonnostani hyvä ja joiden tekemisestä nautin.  

Löydä oma ikigaisi

Muutosprosessi on ollut kokonaisuudessa pitkä ja kivuliaskin mutta myös hyvin eheyttävä ja kaunis. Se on ollut uskaltautumista ja suostumista näkemään itsensä sellaisena kuin on, kaikkien puolien ja naarmujen kanssa. Uuden oppiminen on vaatinut pitkäjänteisyyttä, ja tunteiden kirjo on vaihdellut ahdistuksesta iloon. 

Japanin kielessä on sanoja ja traditioita kuvaamaan tätä muutosta. Yksi näistä on kintsugi eli “kultainen korjaus”. Siinä rikkoutunut posliiniastia korjataan kultaisella liimauksella ja luodaan näin erilainen, kauniimpi sekä kestävämpi astia. Nämä astiat ovat uniikkeja kuten olemme mekin arpiemme ja rikkoutuneiden palastemme kanssa. Kolhut ovat tehneet meistä sen, keitä nyt olemme, ainutlaatuisempia ja vahvempia kuin ennen. 

Japanilaisen filosofian mukaan meillä jokaisella on ikigai, syy olla olemassa. Ikigai ohjaa valinnoissamme, ja omien arvojen mukaan eläminen tuo merkitystä ja syvyyttä elämään. 

Itse haluan auttaa yksilöitä ja yhteisöjä kukoistamaan muun muassa yksilö-coachauksen ja tiimivalmennuksen keinoin. Samalla lisään omaa hyvinvointiani ja itsetuntemustani. Opin työni kautta koko ajan lisää myös itsestäni. Parhaita hetkiä työssäni ovat ne, jolloin syntyy uusia oivalluksia, jotka vievät yksilöä tai ryhmää eteenpäin kohti merkityksellisiä tavoitteita. 

Terhi Nummenpää

Coco Coaching & Consulting Oy

www.cocoach.fi

***

Omia vahvuuksiaan voi selvittää muun muassa ilmaisella testillä, joka löytyy osoitteesta: www.viacharacter.org. 

Martin Seligman on kehittänyt yhteistyössä kollegoidensa kanssa VIA-luonteenvahvuustestin. Se koostuu 24 luonteenvahvuudesta, jotka perustuvat kuuteen hyveeseen. Hyveet ovat viisaus, rohkeus, inhimillisyys, oikeudenmukaisuus, kohtuullisuus ja transsendenssi. Raportissa ensimmäiseksi nousevat ydinvahvuudet, jotka ilmentävät sinua parhaiten.

Artikkeli Vieraskynä – Toimitko vahvuuksista käsin? julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Mielikuvaharjoittalua voi käyttää ihan kaikkeen. Sen avulla voi harjoitella esiintymistä, asiakaskäyntiä, harrastuksen aloittamista, vaikean tai helpon tehtävän tekemistä, siivousta, ikkunan pesua, neuvottelutilannetta eli ihan mitä vaan. Mielikuvaharjoituksesta on hyötyä ihan arkisissakin asioissa. Jos vaikka pelkäät hammaslääkärille menoa. Voit mielikuvaharjoittelun kautta helpottaa pelkoasi. Urheilijat hyödyntävät mielikuvaharjoittelua huippusuoritukseen valmistautumisessa.

Kuvitellaan että olet menossa asiakasneuvotteluun. Voit mielikuvaharjoituksen avulla käydä läpi millainen olet tilanteessa. Kuinka asiantunteva, itsevarma ja samaan aikaan rento. Voit kuvitella tapaamisen tunnelman olevan postiivinen ja innostava, oman esityksesi esityksen, vuorovaikutteisen mielenkiintoisen keskustelun. Voit siis käyttää mielikuvaharjoittelua vahvistaaksesi omaa fiilistäsi, osaamistasi ja paltsuun valmistautumista. Voit mielikuvaharjoittelun kautta vahvistaa omaa fiilistäsi ja itsetuntoasi tilannetta varten.

Mielikuvaharjoittelu asiakastapaamisesta auttaa aivoja sopeutumaan tilanteeseen etukäteen ja vähentää jännittyneisyyttä. Sinähän olit jo tässä tilanteessa mielikuvissasi. Olet varmempi ja sinun on helpompi esittää asiasi kun olet jo käynyt tilanteen läpi mahdollisesti useampaan kertaan.

Tee visualisointiharjoitus

Ota tähän aikaa. Etsi rauhallinen paikka. Tarkoituksena on elää tilanne mahdollisimman aidosti omassa mielessä ja käyttää kaikkia aisteja. Tarkoitus on elää tilanne mielikuvissasi mahdollisimman todellisena. Mitä tarkemmin pystyt tähän sitä vahvempi kokemus on. Käytä apuna kysymyksiä esimerkiksi mitä näet? Millaisena näet? Miltä tuntuu? Millaisia tunteita herättää? Mitä kuulet? Mitä haistat tai maistat?

Laita siis silmät kiinni ja käy läpi tilanne, esimerkiksi asiakastapaaminen etukäteen. Pohdi, millainen olisi onnistunut neuvottelu? Millaisia haasteita eteesi neuvottelussa voi tulla? Millaisia kysymyksiä asiakas voi tehdä? Kuinka vastaat niihin? Käy mielikuvaharjoituksena läpi koko neuvottelun eteneminen. Mitä ehdotat asiakkaalle? Kuinka hän vastaa siihen?

Alussa tämä voi tuntua vähän tyhmältä, haastavalta tai hankalalta. Mutta kun teet tätä useammin, opit käymään tilanteita läpi todellisen tuntuisesti. Harjoittelu tekee mestarin tässäkin asiassa. Se tuo positiivista fiilistä ja vaikuttaa onnistumiseesi. Kehittää osaamistasi tilanteiden suhteen.

Suosittelen kokeilemaan. Mielikuvaharjoittelu ei takaa onnistumista, mutta se lisää sen mahdollisuutta. Kaikissa suoritustilanteissa ratkaisevaa on ajatteletko pystyväsi vai et.

Artikkeli Mielikuvaharjoittelu eli visualisointi voi olla apu monenlaisiin tilanteisiin julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Positiivinen psykologia sanana saattaa niin ihastuttaa, ärsyttää kuin jopa vihastuttaa sinua. Toisaalta voi olla, että se ei ole sinulle entuudestaan kovin tuttu. Mistä onkaan siis kyse? Ensinnäkin on tärkeä erottaa positiivinen ajattelu ja positiivinen psykologia toisistaan. Positiivisessa ajattelussa negatiiviset tunteet pyritään kääntämään väkisin positiivisiksi, kun taas positiivisessa psykologiassa kaikenlaiset tunteet ovat sallittuja. Positiivinen psykologia on 2000-luvun vaihteessa perustettu tieteenala, jonka juuret ulottuvat aina antiikin Kreikan suurten filosofien ajatuksiin. Se ei ole perinteisen psykologian kilpailija, vaan ennen kaikkea rinnalla kulkija keskittyen ihmisen vahvuuksiin ja voimavaroihin heikkouksien ja puutteiden sijaan. Positiivisen psykologian perusidea tiivistyy Martin Seligmanin kukoistuksen kehykseen, johon kuuluu kuusi osa-aluetta: myönteiset tunteet, uppoutuminen, ihmissuhteet, merkitys, aikaansaaminen ja elinvoimaisuus. Mitä useampi kukoistuksen kehyksen osa-alue elämässämme yhdistyy, sitä suurempaa hyvinvointimme on. Positiivisen psykologian tavoitteena ei ole niinkään keskittyä onnellisuuteen tunteena, vaan siihen, mitä hyvinvointi on ja miten ihmisen kokonaisvaltaista ja pitkäkestoista hyvinvointia voidaan edistää. Kerron sinulle seuraavaksi jokaisesta osa-alueesta hieman enemmän sekä annan esimerkkejä siitä, miten voit harjoittaa kutakin osa-aluetta.

Myönteiset tunteet

“Positiivisuus on valinta -valinta, joka meidän tulee tehdä uudelleen ja uudelleen, päivä toisensa jälkeen.” (Barbara Fredrickson)

Positiivisessa psykologiassa korostetaan myönteisten tunteiden, esimerkiksi rakkauden, kiitollisuuden, ilon, toiveikkuuden ja haltioitumisen, merkitystä. Kuten aiemmin jo kirjoitinkin, positiiviseen psykologiaan kuuluu kuitenkin myös negatiivisten tunteiden kokemista ja niiden hyväksymistä osana hyvää elämää. Barbara Fredrickson toteaa kuitenkin oivasti, että positiivisuus on valinta, joka meidän tulee tehdä joka päivä uudelleen. Voimme siis valita, haluammeko esimerkiksi surra usean päivän ajan jotakin epäonnistumistamme vai hyväksymmekö sen, että epäonnistuminen on tapahtunut, suremme tapahtunutta hetken ja sen jälkeen päästämme surun tunteesta irti.

Mutta mitä hyötyä myönteisten tunteiden kokemisesta sitten on? Tutkimusten mukaan myönteisten tunteiden kokeminen lisää läheisyyden ja yhteyden tunnetta toisiin ihmisiin, tekee ajattelusta nopeampaa ja luovempaa, lisää psyykkisiä, fyysisisiä, sosiaalisia ja älyllisiä resursseja sekä elämäntyytyväisyyttä, parantaa vastustuskykyä ja lisää elinikää. Eikö kuulostakin hyvältä? Voit lisätä myönteisiä tunteita elämääsi esimerkiksi pienistä asioista nauttimalla, unelmoimisella, yhdessä nauramisella ja leikkisällä asenteella. Sinun kannattaa havainnoida, mitkä asiat omassa elämässäsi lisäävät myönteisiä tunteita ja miettiä, miten voisit lisätä niitä entisestään. Kiitollisuutta ja sen harjoittamista on tutkittu paljon ja se on yksi helppo tapa lisätä myönteisten tunteiden määrää. Jos kirjoitat kiitollisuuspäiväkirjaa, saatat huomata, että joinain päivinä se on helppoa, joinain taas erittäin vaikeaa. Pitkään kiitollisuuden tärkeydestä puhunut Marika Borg toteaa ihanasti, että jos jonain päivänä ei keksi mitään muuta hyvää, niin kiitollisuuspäiväkirjaan voi aina kirjoittaa: ”Luojan kiitos tämä päivä on ohi!”

Harjoitukset:

1. Kiitollisuuspäiväkirja. Ota jokin ihana vihko ja kirjoita sinne päivittäin kolme asiaa, joista olet kiitollinen. Toista tätä vähintään kahden viikon ajan. Kenties huomaat, että siitä tulee sinulle tapa, jota et haluakaan lopettaa. Suosittelen käsillä kirjoittamista, mutta jos se ei ole sinun juttusi, voit kirjoittaa kiitollisuudenaiheitasi ylös vaikkapa puhelimeesi. Sovelluskaupoista löydät esimerkiksi MindHappy- ja Grateful-sovellukset, joita voit hyödyntää kyseiseen tarkoitukseen.
2. Kiitollisuuskirje. Kirjoita kirje sinulle tärkeälle ihmiselle, jolle olet saattanut unohtaa kertoa hänen merkityksellisyytensä elämässäsi. Kun olet kirjoittanut kirjeen, mene kyseisen ihmisen luokse tai soita hänelle ja lue kirjoittamasi kirje ääneen.

Uppoutuminen

”Flow on täydellistä sitoutumista toimintaan sen itsensä tähden. Ego katoaa. Aika kuluu. Jokainen toiminto, liike ja ajatus seuraavat toinen toisiaan.” (Mihaly Csikszentmihalyi)

Uppoutuminen tarkoittaa kykyä olla läsnä ja kokea flow-kokemuksia. Läsnäolotaidoista eli mindfulnessista puhutaan nykyisin paljon, eikä suotta, sillä toimimme päivät pitkät suurimmaksi osaksi autopilotilla. Teemme paljon töitä ja usein työt seuraavat meitä myös vapaa-ajalle. Tietoisen läsnäolon harjoittaminen sen sijaan mahdollistaa pysähtymisen, oman kehon ja mielen kuuntelemisen sekä nykyhetken hyväksymisen tässä ja nyt. Tietoisen läsnäolon harjoittaminen kannattaakin ottaa osaksi arkea, sillä sen on todettu esimerkiksi vähentävän stressiä, ahdistusta, masennusta, vihaa ja riippuvuuksia sekä madaltavan verenpainetta. Mindfulnessin voidaan ajatella olevan eräänlaista mielen hygieniaa, mihin kannattaa panostaa samalla tavalla kuin vaikkapa hampaiden pesuun. Helpoimmillaan harjoittelu on lyhytaikaista keskittymistä omaan hengittämiseen, joka tapahtuu aina tässä ja nyt. Siihen meillä jokaisella luulisi riittävän aikaa päivittäin – edes pieni hetki.

Flow-tila on uppoutumista parhaimmillaan. Siinä taitomme ja kykymme kohtaavat ihanteellisella tavalla yhdessä tehtävän vaatimustason kanssa. Flow-tilaan pääsemistä voi edistää se, että tunnistaa omat luonteenvahvuutensa. Christopher Petersonin ja Martin Seligmanin luomat luonteenvahvuudet ovat positiivisia ja moraalisesti arvostettuja, universaaleja luonteenpiirteitä, jotka perustuvat kuuteen hyveeseen (viisaus, rohkeus, inhimillisyys, kohtuullisuus, oikeudenmukaisuus ja transsendenssi). Näihin kuuteen hyveeseen puolestaan sisältyy 24 luonteenvahvuutta (esim. rehellisyys, ystävällisyys, oppimisen ilo, uteliaisuus, kiitollisuus). Omien luonteenvahvuuksien tunnistaminen ja niiden hyödyntäminen edesauttavat niin flow-tilaan pääsemistä kuin parantavat myös muun muassa itseluottamusta, oppimiskykyä, luovuutta ja merkityksellisyyden kokemusta. Voit testata omat luonteenvahvuutesi netissä Values in Action -testillä (VIA-testi). Suosittelen sen tekemistä jokaiselle, sillä arvioilta vain noin 1/3 ihmisistä tunnistaa omat vahvuutensa. Jos olet tehnyt testin jo aiemmin, se on suositeltavaa uusia noin kerran vuodessa.

Harjoitukset:

1. Läsnäolo- ja rentoutusharjoitukset. Testaa erilaisia läsnäolo- ja rentoutusharjoituksia, joita löytyy mm. https://mieli.fi/fi/mielenterveys/harjoitukset. Harjoitusten tekeminen säännöllisesti on tärkeää.
2. Values in action -testi. Tee VIA-testi https://www.viacharacter.org/ ja pohdi, miten omat TOP5-luonteenvahvuutesi pääsevät toteutumaan arjessasi ja miten voisit hyödyntää niitä entistä enemmän.

Ihmissuhteet

”Suhteemme muihin ihmisiin merkitsevät, ja ne merkitsevät jopa enemmän kuin mikään muu tässä maailmassa.” (George Vaillant)

Meillä jokaisella on biologinen tarve kuulua joukkoon ja saada tukea toisilta ihmisiltä. Ihmissuhteita on monenlaisia kuten suhde puolisoon, lapsiin, omiin vanhempiin, sukulaisiin, ystäviin ja työkavereihin. Ihmissuhteiden on todettu olevan kaikkein merkittävin hyvinvointiimme vaikuttava tekijä. Ne voivat niin romahduttaa meidät kuin toimia nostattavana voimanamme. Ehkäpä olet itsekin huomannut sen omassa elämässäsi. Ihmissuhteissa laatu on tärkeämpää kuin määrä. Hyvissä ihmissuhteissa koemme turvallisuutta, saamme ja annamme palautetta, pystymme olemaan oma itsemme, tykkäämme touhuta yhdessä ja jaamme yhteisiä kokemuksia. Hyvät ihmissuhteet pidentävät elinikää, vähentävät stressiä ja ahdistuneisuutta, auttavat menestymään työelämässä ja lisäävät onnellisuuden tunnetta. Jokainen meistä voi parantaa ihmissuhteidemme laatua olemalla aidosti läsnä silloin, kun vietämme aikaa meille tärkeiden ihmisten parissa. Hyvään vuorovaikutukseen kuuluu kiinnostus toisen ajatuksista, kuunteleminen, kysymysten esittäminen, kunnioittaminen ja kannustava palauteen antaminen.

Harjoitukset:

1. Viisi ystävällistä tekoa viikossa kuuden viikon ajan. Tee kuuden viikon ajan viisi ystävällistä tekoa viikossa. Tekojen tulisi olla hyödyllisiä vastaanottajalle tai tehdä hänet iloiseksi. Voit esimerkiksi auttaa ystävääsi, käydä luovuttamassa verta, lahjoittaa tavaraa hyväntekeväisyyteen, ostaa ilmainen kahvin seuraavalle asiakkaalle jne.
2. Myönteisiä ajatuksia kumppanista. Ajattele kerran päivässä myönteisiä ajatuksia kumppanistasi neljän viikon ajan. 

Merkitys

“Jos haluamme löytää elämän merkityksellisyyttä omasta elämästämme, meidän täytyy aloittaa ojentamalla kätemme.” (Emily Esfahani Smith)

Mielenterveydenhäiriöt ja addiktiot ovat nykyään varsin yleisiä erityisesti länsimaissa, mikä voi osaltaan kertoa siitä, että yhä useampi meistä kokee elämänsä merkityksettömäksi. Emily Esfahani Smithin mukaan merkityksellisyyden kokemus syntyy neljästä pilarista, jotka ovat yhteenkuuluvuus, tarkoitus, tarinat ja transsendenssi. Yhteenkuuluvuuden tunne syntyy, kun välittäminen on molemminpuolista ja vuorovaikutus toistuvaa ja miellyttävää. Tutkimusten mukaan rikkaissa maissa koetaan vähemmän yhteenkuuluvuuden tunnetta kuin köyhissä maissa. Tarkoitus on jokin vakaa ja kauaskantoinen tavoitteemme, jolla pystymme samalla myötävaikuttamaan muihin ihmisiin tai ympäristöömme. Se, että autamme toisia ihmisiä, lisää elämämme tarkoitusta. Tarinat taas auttavat meitä ymmärtämään omaa elämäämme. Oletko muuten koskaan pysähtynyt miettimään, millaista tarinaa kerrot itsestäsi? Kerrotko tarinaa siitä, mikä kaikki elämässäsi on huonosti vai siitä, mitä kaikkea hyvää elämääsi kuuluu? Transsendenssille ei ole oikein hyvää suomennosta, mutta sillä tarkoitetaan käsityskykymme ylittävää mysteeriä, joka voi ilmetä esimerkiksi flow-, huippu- tai mystisinä kokemuksina. Tällöin muun muassa rakkauden, kiitollisuuden ja haltioitumisen tunteet ovat yleisiä.

Merkityksellisyyden kokeminen voi muuttua elämäntilanteiden ja -vaiheiden myötä. Esimerkiksi vakavasti sairas ja terve voivat kokea elämänsä merkityksellisyyden eri tavoin, samoin nuori ja ikäihminen. Merkitystä elämäämme synnyttää muun muassa merkittävä työ, hyvien tekojen tekeminen, hyvät ihmissuhteet, uskonto/henkisyys, itsensä hyväksyminen ja ylittäminen sekä kärsimysten kokeminen. Immanuel Kantin mukaan merkityksen kokemuksia voi lisätä hyödyntämällä omia vahvuuksiaan ja taitojaan muiden hyväksi. Helppo keino onkin siis auttaa toisia vaikkapa arkisissa asioissa. Jos esimerkiksi leipominen on sinulle mieluinen juttu, voisit yllättää jonkun sinulle tärkeän ihmisen pienellä leipomuksella. Tai jos tykkäät siivota, joku varmasti ilahtuisi siitä, että tarjoisit hänelle siivousapua. Myös työyhteisöissä voitaisiin hyödyntää entistä enemmän yksittäisten työntekijöiden vahvuuksia ja taitoja ja sitä kautta lisätä työn merkityksellisyyden kokemuksia.

Harjoitukset:

1. 12 merkityksellistä valokuvaa. Kuvaa kahdentoista päivän ajan asioita, jotka tekevät elämästäsi merkityksellisen. Palaa viikkoa myöhemmin ottamiisi kuviin, kerro mitä kuvissa on ja miksi ne olivat sinulle merkityksellisiä.
2. Kirjoita puhe 100-vuotissyntymäpäivillesi.

Aikaansaaminen

”On olemassa eräs liikkeellepaneva voima, joka on voimakkaampi kuin höyry, sähkö ja ydinvoima: tahdonvoima.” (Albert Einstein)

Se, että unelmoimme, asetamme elämäämme tavoitteita ja pyrimme saavuttamaan niitä, on tärkeää. Ponnisteluiden ja sinnikkyyden on nimittäin todettu lisäävään hyvinvointiamme. Hyvinvoinnin kokemusten kannalta on kuitenkin tärkeää, että saavuttamamme asiat ovat itsellemme merkityksellisiä. Tavoitteita asettaessa ja saavuttaessa on tärkeää muistaa myös oman jaksamisen rajat ja siksi kiinnittää huomiota itsemyötätuntoon. Kristin Neffin mukaan itsemyötätunto koostuu kolmesta osa-alueesta. Ensimmäinen on ystävällisyys itseä kohtaan. Meidän tulisi kohdella itseämme samalla tavalla kuin parasta ystäväämme ja esimerkiksi silloin tällöin kysyä itseltämme, mitä minulle kuuluu ja mitä tarvitsen juuri nyt. Toinen osa-alue on ymmärryksemme siitä, että olemme yhtä muiden kanssa. Emme siis ole ainoita tässä maailmassa, jotka kokevat iloja ja suruja, vaan kaikki muutkin kokevat niitä yhdessä meidän kanssamme. Kolmas osa-alue on mindfulness, jonka harjoittamisen on todettu lisäävän myötätuntoa itseämme kohtaan. 

Aikaansaamiseen liitetään usein ajatus muuttumattomuuden ja kasvun ajattelusta. Carol Dweck on todennut hienosti, että tärkeämpää kuin usko omiin kykyihimme on se, että uskomme voivamme kehittää kykyjämme. Muuttumattomuuden ajatteluun liitetään muun muassa epäonnistumisen pelko, helposti luovuttaminen, ajatus älykkyydestä ja lahjakkuudesta muuttumattomina ominaisuuksina, palautteen kokeminen negatiivisena sekä tunne siitä, ettei ole riittävän hyvä. Kasvun ajattelua puolestaan kuvaa epäonnistumisten ymmärtäminen mahdollisuutena oppia uutta, sinnikkyys, ajatus älykkyydestä ja lahjakkuudesta kehitettävinä ominaisuuksina, palautteen kokeminen rakentavana ja usko siihen, että oma asenne ja toiminta vaikuttavat kykyihin. Tunnistatko sinä itsessäsi enemmän muuttumattomuuden vai kasvun ajattelutapaa? Kumman tahansa ajattelutavan koetkin kuvastavan sinua parhaiten, sinun on hyvä tietää, että tilanteesta riippuen meillä jokaisella voi esiintyä molempia ajattelutapoja ja että kaikilla on mahdollisuus kehittää kasvun ajattelutapaa.

Harjoitukset:

1. Kirjoita itsemyötätuntokirje. Ohjeen löydät http://www.selfcompassion.fi/harjoituksia/
2. Mieti jokin pitkän aikavälin tavoite, jonka haluat saavuttaa. Mieti sen jälkeen keskivälin tavoitteet, joiden kautta voit saavuttaa pitkän aikavälin tavoitteesi. Entä mitä alatason tavoitteita sinun tulee asettaa, jotta pääset keskivälin tavoitteisiisi?

Elinvoimaisuus

“Fyysinen aktiivisuus on yhteydessä myönteisiin tunteisiin, itsetuntoon, kehonkuvaan, kognitiiviseen toimintaan, psykologiseen hyvinvointiin sekä flown ja elämän merkityksellisyyden kokemuksiin.” (Kate Heffron)

Terve keho tarjoaa meille mahdollisuuden voida hyvin, sillä mieli ja keho ovat erottamattomasti yhteydessä toisiinsa. Se, miten kohtelemme kehoa, liikumme, rauhoitamme ja ravitsemme itseämme, vaikuttavat hyvinvointiimme. Esimerkiksi kasvisten syöminen pienentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, hyviä rasvoja tarvitaan hormonitoiminnan tueksi ja omega-3 on yhteydessä niin fyysiseen kuin psyykkiseen terveyteen. Liikunta puolestaan vähentää esimerkiksi riskiä ylipainoon, osteoporoosiin, korkeaan verenpaineeseen, parantaa immuunijärjestelmän toimintaa sekä vähentää ahdistusta, masennusta ja stressiä. Riittävä uni taas parantaa päätöksenteko- ja suorituskykyä sekä vaikuttaa aineenvaihduntaan. Uskon, että ravinto-, liikunta- ja uniasioiden tärkeys ovat meille kaikille tuttuja juttuja. Se, että tiedämme asioista, ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että toimisimme aina suositusten mukaisesti. Näin käy erityisesti stressin ja kiireen iskiessä päälle. Kuulostavatko esimerkiksi seuraavat lauseet sinulle tutuilta:

”Ei nyt ehdi lähtemään minnekään lenkille!”

”Oon niin väsynyt, etten jaksa!”

”Aloitan huomenna.”

 ”Tänään oli niin monta palaveria, etten ehtinyt käymään lounaalla.”

”Pakko tehdä rästiin jääneitä (koti)töitä yömyöhään.”

Miten se onkin niin, että olemme valmiita luistamaan säännöllisestä liikunnasta, hyvästä ravinnosta ja riittävästä unesta juuri silloin, kun me niitä eniten tarvitsisimme? Ehkä vastaus on yksinkertaisesti vain siksi, että olemme ihmisiä, jotka toimivat toisinaan tunteella ja toisinaan järjellä, erehtyen ja oppien. Joskus palautumisen kannalta saattaa oikeasti olla tärkeämpää siirtää lenkkiä seuraavaan päivään, mutta jos samaa selitystä käyttää päivästä toiseen, on syytä pysähtyä miettimään, mistä oikeasti on kyse. Kuinka minä oikeastaan voin? Mitä kehoni ja mieleni haluavat kertoa minulle? Haluaisin nostaa elinvoimaisuuden yhteydessä esiin myös Eeva ajatuksen hiljaisuuden merkityksestä. Hän kirjoittaa kirjassan Korkeintaan vähän väsynyt seuraavasti hiljaisuudesta: ”Olen alkanut epäillä, että hiljaisuus on ihmiselle perustarve, siinä missä uni ja ruoka ja kontakti muihin ihmisiinkin on. Ilman säännöllistä hiljaisuutta ihminen alkaa oireilla. Oireilemme jo.” Elämme nykyisin jatkuvassa ärsyke- ja äänitulvassa, minkä vastapainoksi me ehdottomasti tarvitsemme myös hiljentymistä. Jollekin se voi olla meditointia, jollekin toiselle taas kävelyretki metsään. Joka tapauksessa meidän pitäisi uskaltaa yhä enemmän hiljentyä ja uskaltaa olla itsemme ja ajatustemme kanssa.

Harjoitukset:

1. Liikunta. Mieti, mikä olisi itsellesi mieluisin tapa liikkua. Suunnittele, milloin liikut ja muista, että kaikenlainen liikunta on hyväksi. Kannattaa edetä pienin askelin ja olla armollinen itseään kohtaan. Jos yksin liikkuminen on sinusta tylsää, sovi liikuntareffit jonkun kaverin kanssa.
2. Ravinto. Osta joka viikko joku uusi kasvis, jota et ole aiemmin maistanut. Lisää kasvisten määrää ruokavalioosi kuorimalla ja pilkkomalla valmiiksi erilaisia kasviksia jääkaappiin. Silloin niitä tulee helpommin myös syödyksi.
3. Uni. Tee ennen nukkumaan menoa pieni läsnäolo- tai rentoutusharjoitus. Löydät erilaisia harjoituksia netistä.

Lopuksi

Jos jaksoit lukea tänne saakka, tiedät positiivisesta psykologiasta jo paljon. Jos sinun nyt pitäisi miettiä kukoistuksen kehyksen osa-alueiden (myönteiset tunteet, uppoutuminen, ihmissuhteet, merkitys, aikaansaaminen ja elinvoimaisuus) toteutumista omassa elämässäsi, mihin kohtaan merkitsisit rastin alla olevalle asteikolle?

Positiivisessa psykologiassa ajatellaan, että hyvinvointi ei ole sama asia kuin pahoinvoinnin puuttuminen tai sen poistaminen. Positiivisen psykologian tavoitteena onkin tarjota keinoja siihen, miten voit päästä elämässäsi nollasta kohti ”pluskymppiä” sekä toisaalta tapoja siihen, miten palautua tilanteissa, joissa oma hyvinvointisi yllättäen notkahtaa nollatasolle tai sen alapuolelle. Nyt sinulla on perustiedot positiivisesta psykologiasta ja muutama harjoituskin, joita lämpimästi suosittelen kokeilemaan sinulle parhaiten sopivana ajankohtana. Haluan vielä korostaa, että positiivisen psykologian pitäisi toimia ennen kaikkea arkesi voimavarana, ei olla mitään suorittamista tai stressiä aiheuttavaa. Kukoistusta omaan elämääsi voit lisätä hyvinkin pienin askelin. Miltä kuulostaisi esimerkiksi miettiä aamuisin, ennen sängystä nousemista, mistä kaikesta olet tänään kiitollinen? Entä miltä tuntuisi kävellä lähiluontoon, vetää keuhkot muutaman kerran täyteen raikasta ilmaa ja puhaltaa sen jälkeen kehon ylimääräiset jännitykset pois?

Kukoistusta syksyysi. Muistathan pitää huolta itsestäsi -tässä ja nyt! <3

Jenni

Jenni Pelkonen, KM, opinto-ohjaaja, luokanopettaja, väitöskirjatutkija, Positive Psychology Practitioner (Joylla), Positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen koulutusohjelman opiskelija (Positive Education)

Instagram: @jennipelkonen, @positiivistapsykologiaa_

Sähköposti: jepelkon@gmail.com

Lähteet ja luettavaa:

Brené Brown: Nouse vahvempana. Vaikeuksien kautta voittoon.

Carol Dweck: Mindset. Menestymisen psykologia.

Eeva Kolu: Korkeintaan vähän väsynyt. Eli kuinka olla tarpeeksi maailmassa, jossa mikään ei riitä.

Emily Esfahani Smith: Merkityksellisyyden voima

Frank Martela: Elämän tarkoitus. Suuntana merkityksellinen elämä.

Krisse Lipponen: Resilienssi arjessa.

Marika Borg: Rakastu elämääsi! 7 viikon kiitollisuusohjelma.

Martin Seligman: Aito onnellisuus

Positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen koulutusohjelma

Positive Psychology Practitioner -koulutus

Artikkeli Vieraskynä – Positiivinen psykologia arjen voimavarana julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Unelmoiminen on ihanaa. Näin koronan aikaankin voi aina unelmoida. Monella on syysloma tulossa, ainakin lapsiperheillä. On kiva haaveilla erilaisista tekemisistä. Miettiä mitä kivaa voi tehdä kotona. Yksi unelma voi olla, että saa vain olla. Ei tarvitse tehdä paljon mitään. Unelma ei koskaan voi olla liian iso tai pieni. Unelma voi olla juuri sellainen kuin haluat. Kaikki unelmat eivät ehkä toteudu, mutta niiden ajatteleminen ja niistä tiedon hakeminen tai kuvien katselu antaa ihanan fiiliksen.

Jo minä unelmoin jostain, se ei ole keneltäkään muulta pois. Voin siis unelmoida juuri sellaisia unelmia kuin itse haluan. Arjessa on paljon ihanaa. Arkea voi elää sen pienistä hetkistä. Ne pienet hetket ovat niitä onnellisimpia elämässä.

Elämässä on aina hetkiä jolloin odottaa jotakin. Odottaa viikonloppua, perheen yhteistä aikaa, lomaa, työreissua, matkaa, syntymäpäiviä tai jotain. Odottamalla unohtaa ehkä elää juuri sitä hetkeä. Kuluu paljon hetkiä ja aikaa vain odottamiseen. Minä lopetin kauan sitten odottamisen. Elämä muuttui arjen pieniksi onnen hetkiksi. Jokainen aika ja hetki on täynnä elämää juuri sillä hetkellä. Ei tarvitse elää mennyttä eikä tulevaa tai odottaa seuraavaa hetkeä.

Eräs viisas ihminen kerran kertoi minulle kuinka hän oli lukenut jostain, että onni täytyy löytää omasta sisimmästään eikä sitä voi toinen ihminen antaa sinulle tai tehdä sinua onnelliseksi. Jos et itse löydä sitä omasta arjestasi, ei kukaan mukaan voi löytää sinun puolestasi sitä.

Minä heräsin aikoinaan tähän asiaan ja tajusin että vain minä voin elää onnellista arkea, kun löydän sen onnellisuuden itseni sisältä. Opin silloin elämään vain tätä hetkeä. En elä odottaen jotakin, en menneisyydessä enkä tulevaisuudessa. Elän juuri sitä hetkeä joka sillä hetkellä on käsillä. Opetin itseni elämään jokaista elämäni minuuttia ja hetkeä. Se teki minut onnelliseksi. Olin tyytäväinen elämääni, enkä odottanut elämältä mitään muuta.

Tätä voi harjoitella. Moni on kulkenut elämänsä polkua ja tallaillut samalla tavalla vuosia, vuosikymmeniä. Uusien urien tekeminen ja uuden polun löytäminen voi olla joskus jopa vaikeaa tai kestää oman aikansa. Elämää voi kuitenkin aina katsoa uusien silmälasien läpi, ja sinnikkäästi harjoitella elämään juuri sitä askelta. Ne askeleet ovat arjen pieniä hetkiä ja nimenomaan niitä onnen hetkiä.

Nyt kirjoittaessani tätä mutustelen suklaa palaa, ja ai että tuntuu onnelliselta kun saa makoisan suklaapalan mutustella rauhassa istuen sohvalla kirjoituksen parissa. Tänään on ollut paljon tekemistä ja pitkä työpäivä, mutta jokainen hetki on ollut oikein mukava. On tuntunut, että kaikki sujuu hyvin ja olen tyytyväinen elämääni. Olen onnellinen.

Onnellisia arjen hetkiä!

Artikkeli Onni asuu arjessa ja onni asuu pienissä hetkissä julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Aikani etsisteltyäni löysin monia asioita vahvuuksista. Vahvuudet ovat jotain missä olemme luonnollisesti hyviä ja johon meillä on intohimoa. Muistan joskus lukeneeni jutun siitä, että jos yrität korjata heikkouksiasi (joita siis meillä kaikilla on), et välttämättä koskaan ole valmis siinä asiassa. Jos taas lähdet selvittämään mitkä ovat vahvuuksiasi, tunnistat ne, ja pystyt niiden avulla tekemään hienoja suorituksia.

Mihin siis kannattaa panostaa? No niihin vahvuuksiin.

Työssä ja yrittäjyydessä tämä tulee hyvin esille, jos kehittää sitä missä on vahvuuksia, ja omaa valmiiksi osaamista, pääsee eteenpäin ja innostuu työstään ihan eri tavalla. Positiivisen psykologian professori Martin Seligman on tutkimuksissaan todennut, että ”ihmiset, jotka tunnistavat vahvuutensa ja elävät niiden kautta voivat merkittävästi paremmin sekä voivat löytää tien onnellisuuteen”. Tämän me kyllä allekirjoitamme! KasvuStoorikin on syntynyt vahvuuksien kautta ja kehittynyt myös sen myötä, kun olemme hyödyntäneet omia vahvuuksiamme tekemisessä.

Vahvuuksien kautta eläminen ja onnellisuuden saavuttaminen edellyttää, että tunnistat omat vahvuutesi ja hyödynnät niitä tekemisessäsi. Meistä jokaisella on ominaisuudet, jotka saattavat toisinaan olla vahvuuksia ja erilaisessa tilanteessa näyttäytyvätkin heikkoutena. Jos esimerkiksi olet hyvin tarkka ja täsmällinen, voi olla ettet ole visionääri erilaisten isojen kokonaisuuksien suunnittelussa. Vastaavasti kun niitä tarkkoja yksityiskohtia pitää suunnitella ja toteuttaa tarvitaan tarkkuutta ja täsmällisyyttä. Kaikille siis kaikki työt tai tekeminen ei välttämättä ole vahvuuksien kautta yhtä helppoa tai luontaista. Yrityksessä ihanne tilanne on jos tunnistetaan osaajien, työntekijöiden, vahvuudet ja suunnitellaan tekeminen henkilöstön vahvuuksien kautta eri tehtäviin sekä mahdollisesti tiimin toimintaan. Joidenkin vahvuus on piirtää, toisten kirjoittaa ja kolmannen laulaa.

Miten vahvuudet sitten vaikuttavat onnellisuuteen?

Onnellisuus vahvistuu tai ehkä tunnet olevasi onnellinen, jos olet ja teet esimerkiksi töitä ympäristössä, joissa vahvuutesi pääsevät esille. Saat käyttää niitä ominaisuuksia joissa koet olevasi hyvä, innostunut ja ne ovat sinulle luontaisia. Kehittyminen tapahtuu kuitenkin vasta epämukavuusalueella, ja siksi on hyvä välillä mennä sieltä luontaiselta alueelta pois. Epämukavuusalueesta voit lukea täältä lisää.

Täältä voi lukea lisää oppimisesta.

Tästä jutusta löydät tunnetaidosta lisää asiaa.

Voimaantumisesta on hyvä juttu täällä.

Keskity siis niihin asioihin jotka ovat yrityksessä, työssäsi, elämässäsi kunnossa ja kehitä itseäsi niissä. Hyödynnä vahvuuksiasi asioissa joihin koet intohimoa. Tämä tuo tulosta. Lisäksi kannattaa muistaa, että kaikkea ei tarvitse tehdä yksin, yrittäjänkään, aina voi etsiä muita osaajia kaveriksi ja sitä kautta vahvistaa tekemistä. Toisilla yrittäjillä voi olla erilaisia vahvuuksia kuin sinulla.

Heikkouksilta ei saa sulkea silmiä tai lakaista maton alle. Niitä voi kuitenkin miettiä kuinka kehittää. Jos yrität tehdä tulosta pelkästään heikkouksien kautta tekeminen on huomattavasti raskaampaa, vie aikaa enemmän ja lopputulos voi olla että ei ole niin toivottu. Harrastuksistakin voisi sanoa, jos joku ei tunnu hyvältä, niin mikset muuta harrastusta. Olen nähnyt ihmisiä, jotka vuodesta toiseen jatkavat saman harrastuksen parissa, vaikka he itse puhuvat koko ajan siitä että ei jaksaisi enää tätä samaa. Miksi jatkaa, jos ei innostu. Pitää tehdä jotain muuta.

Työssä ei voi noin vain todeta että en tee. Tottakai joudutaan tekemään. Voi kuitenkin miettiä millä tavalla tekee, jotta saa enemmän hyödynnettyä vahvuuksiaan. Lisäksi jos päivät tuntuvat ”pakkopullalta”, niin silloin kannattaa käydä keskustelua itsensä ja mahdollisesti esimiehen kanssa. Hyödynnänkö vahvuuksiani työssäni, ja pääsenkö hyödyntämään? Voisinko kehittyä paremmin, jos muuttaisin jotain tekemistä?

Vahvuuksien kautta toimiminen tuo innostusta, motivaatiota ja antaa energiaa. Se ei vie energiaa. Jokainen meistä tietää miltä tuntuu kun oikein innostuu. Joskus itsekin huomaa saavuttavansa ”flow-tilan” ja tekeminen vie kokonaan mennessään. Ei huomaa ajankulua, ei malta lopettaa ja energiaa riittää tekemiselle vaikka millä mitalla. Silloin on vahvuudet loistavasti käytössä. Puhkuu intoa jatkaa, ja energiaa tulee lapiokaupalla eikä vain teelusikalla.

Yrittäjän kannattaa tunnistaa omat vahvuutensa

Hyödyntää niitä yritystoiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja eteenpäin kehittämisessä. Miettiä palveluprosessissa omia vahvuuksia ja sen toteuttamista. Myös itse tekemistä kannattaa kehittää, ja löytää sitä kautta myös asiakkaiden kanssa sellaista tekemistä joka innostaa kumpaakin. Tulee varmasti tyytyväisiä asiakkaita ja tulosta.

Omista heikkouksista ei kenenkään yrittäjän tai yleensäkään kenenkään kannata itseään tukistella. Niihin ei saisi jäädä ”vellomaan”, ja jos haluat lukea vellomisesta niin täältä löydät siitä jutun. Omia heikkouksia voi myös työstää. Ensin ne pitää hyväksyä, jos et hyväksy, saattaa olla että ne vievät koko ajan energiaasi sekä häiritsevät tekemistäsi. Kun on hyväksynyt omat heikot kohtansa, niin sen jälkeen on helpompi työstää niitä. Kuinka voi kehittää ja millä tavalla ne näkyvät. Voiko itsellensä luoda toimintamalleja tai muuttaa palveluprosessia (tekemistä) siten, että heikkoudet eivät vie energiaa. Jos esimerkiksi et ole innokas puhumaan ja soittelemaan sekä tapaamaan asiakkaita usein, voitko muuttaa prosessia sähköisemmäksi, jolloin sinun on helpompi olla yhteydessä. Asiakas saa tarvittavan tiedon, yhteydenotot, ja kokee saavansa hyvää palvelua. Alusta asti jos hänelle kerrotaan kuinka palveluprosessi toimii sinun yrityksessäsi, hän ei odota välttämättä muuta. Jos vain vältät yhteydenottoa siksi, että se ei ole vahvuutesi, niin voi tulla tyytymättömiä asiakkaita. Voi siis hakea keinoja toimia eri tavalla.

Tässä muutamia esimerkkejä testeistä, joita voit netissä tehdä. Muitakin löytyy.

Vahvuuteni testi – Nuori yrittäjyys

https://www.viacharacter.org/Survey/Account/Register

https://duunitori.fi/tyyppitesti/tietoa

Jos haluat miettiä omia tavoitteitasi, niin niistä löydät blogistamme monta juttua. Lisäksi tässä siihen työvälineitä sinulle. Kaupastamme löytyy tavoiteopas ja tavoitetyökirja. Näitä voit hyödyntää itsellesi vaikka kesälukemiseksi sekä syksyn suunnitelmien tekemiseen. Kesän ajan vielä ilman postimaksuja.

Tuliko tämän jutun luettuasi mieleen joku, edes vaikka yksi, vahvuus itsestäsi? Kysy myös muilta mitkä he näkevät sinun vahvuuksinasi. Joskus ei vain itse näe itsessään kaikkia hyviä puolia. Mieti voitko kesän jälkeen hyödyntää omia vahvuuksiasi paremmin? Tämä on minusta erittäin mielenkiintoista, ja kun meissä kaikissa on näitä vahvuuksia. Onnistumiset ruokkivat onnistumia, ja onnistumisen kokemukset vahvistavat itseluottamusta. Vahvuudet laittavat sinut loistamaan ja kukoistamaan elämässäsi.

Meillä kaikilla on vahvuuksia, ne pitää vain kanavoida tekemiseen!

Artikkeli Hyödynnätkö sinä vahvuuksiasi työssäsi tai tekemisessäsi? julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Elämä on nyt ja tässä – yhtään ihmisten inhimillistä kärsimystä ja vallitsevaa tilannetta vähättelemättä, elämä ei kaikesta huolimatta ole pelkkää sairastamista tai sen sen pelkoa. Täysi totuus varmasti on se, että koko totuus ei ole auennut silmiemme eteen, paljon tapahtuu vielä, mistä emme ole tietoisia, mutta tilanne ei valtavalla murehtimisella kuitenkaan muutu helpommaksi. Realistinen, terve varustautuminen ja asioiden tiedostaminen on tärkeää ja paikallaan, mutta pelon lietsominen ei sitä tee. Suuri osa ihmisistä voi kuitenkin hyvin, miksi pelkkään pelon lietsomiseen kulutetaan niin paljon aikaa ja mediatilaa, kun voisimme realistisesti tunnistaa, että suuri osa ihmisistä voi kuitenkin hyvin! Jaksaa tehdä asioita, uskoa tulevaan ja nähdä siellä paljon hyvää. Kun keskitymme siihen mikä on huonosti, keskitymme myös luomaan lisää huonoa myös sinne missä asiat eivät vielä ole niin huonosti.

Nyt on aika tehdä jotain mistä on unelmoinut aikoja, mille ei koskaan ole ollut aikaa.

Aika rikkoa rajoja, rutiineja, etsiä jotain mikä kiinnostaa, keskustella, löytää uusia näkökulmia ja tehdä asioita, joista joskus on kokenut kiitollisuutta, intoa tai tyydytystä.

Kun alkaa nauttia pienistä asioista, niistä aluksi pienistä puroista, muodostuu lopulta suuri virta ja kirkas vesistö, josta voi ammentaa iloa.

Nyt on aikaa muistella mikä lapsena sai innostumaan, kaivaa naftaliinista piirrustustarvikkeet, kutimet tai alkaa vaikka veistelemään puu-ukkoja, mitä tahansa. Opiskella asioita, joista on haaveillut aikoja, oppia, kuunnella ja pohtia.

Vaikka fyysinen maailma asettaa rajat, mielen sisällä rajoja ei ole.

VOINKO VAIKUTTAA ELÄMÄÄNI?

Kun lähtee liikkeelle pienin askelin, eteneminen on lempeämpää. Ihan aluksi voi tutkia, millainen olo on kun herää aamuisin? Onko olo levollinen ja utelias edessä olevaa päivää kohti? Mitä kaikkea saa tehdä, kokea ja luoda?

Vai alkavatko aamut ahdistuksella, myös silloin kun poikkeustila ei ole päällä- vedät peittoa pääsi päälle ja odotat kauhulla tulevaa päivää, olisipa jo ilta..

Huomaatko, ettei elämä olekaan sitä, mitä siltä odottaa? Totuus ei vastaa kuvitelmaa. Rehellinen oman elämän tutkiminen ei aina ole mukavaa, mutta kannattavaa se aina on. Kuinka helposti sitä lähteekään elämään jonkun toisen elämää, toteuttamaan jonkun muun toiveita ja pettymään siihen, kun elämä ei tunnukaan ”omalta”.

Voi toki olla, että on ympäröinyt itsensä ihmisillä, jotka kokevat samaa, mutta tässä tapauksessa vertaisryhmä vain pahentaa tilaa. On tärkeä tietää, että on olemassa valtava määrä ihmisiä, jotka odottavat innolla tulevaa päivää.

Kun ympäröi itsensä näillä positiivisesti elämään suhtautuvilla ihmisillä tai aluksi edes kiinnittää huomion heihin, alkaa huomaamaan, kuinka eri tavalla asioihin voi suhtautua.

Jokainen herää aamulla, mutta suhtautuminen elämään on erilainen, näin ollen myös kokemus elämästä, on erilainen. Mitä voisi oppia, mitä haluaisi oppia? Millaista elämää voisi elää?

SELITTELENKÖ?

Usein huomaa selittelevänsä elämää muille, ehkä myös itselle? Kuinka kaikki elämässä on hyvin, eikä edes kaipaa muutosta, on aivan tyytyväinen nykyiseen. Elämä on onnellista ja pelotonta, vaikka oikeasti ei ole sitä.

Mitä jos aluksi ihan hiljaa kuiskaten tunnustaisi itselleen, että joku osa elämästä kaipaa lähempää tutkiskelua? Edes aluksi ihan vähän?

KAIKKI SE ON NORMAALIA!

On hyvä muistaa, että jokainen ihminen kaipaa apua. Joskus, jokainen kokee jollain elämänalueella ahdistusta, tuskaa, muutoksen tarvetta, tuuletusta, keskustelua tai vaihtoehtoisia tuoreita näkökulmia. Se on inhimillistä, se on tervettä omasta elämästä vastuunottoa, ei heikkoutta.

Jos uskottelee itselleen kaiken olevan kunnossa, silloinkin kun se ei ole, sulkee mahdollisuuden onneen, sulkee edestään hyvinvoinnin oven

.

ASENNE

Jos tapana on takertua elämän negatiivisiin tapahtumiin, asioihin, jotka olisivat voineet mennä paremmin, tilanteisiin jotka ovat ikäviä, asioihin, sanoihin ja tapahtumiin, joissa on jotakin korjattavaa, koko elämä tuntuu selviytymistaistelulta.

Samalla tavalla, kuin kiinnittää huomion negatiivisiin tapahtumiin, voit kääntää katseen ja nähdä saman tilanteen positiivisen puolen tai edes neutraalin. Mikä opetus tähän ikävään kokemukseen sisältyy? Mitä voisin oppia tästä?

Koskaan ei ole niin pahaa tapahtumaa, ettei siinä olisi jotain hyvääkin. Jos hyväksyy tämän, voi oppia näkemään haastavienkin tilanteiden positiiviset puolet, opit ja elämän antamat koulutukset.

Positiivisuus ei tarkoita, että sulkee silmät negatiivisilta asioilta. Se tarkoittaa vain, että ei anna negatiivisuuden vallata koko mieltä ja ajattelua.

ON PALJON MITÄ SINÄ VOIT TEHDÄ VOIDAKSESI PAREMMIN!

Tässä muutama ihana pieni tehtävä, miniaskel kohti onnellista sinua, joita voit testata.

Kun haluat puhua, olet valmis, olen tässä. Ota yhteyttä!

TEHTÄVÄ 1

Kiitollisuus on loistava keino vahvistaa omaa positiivista ja valoisaa ajattelua. Voit olla kiitollinen vaikka siitä, että sai herätä sängystä, ajattele, näin yksinkertaista se on. Ei herännyt ojasta.

Voi olla kiitollinen, että sai nukkua yösi rakkaiden kanssa samassa talossa.

Kiitollinen, että on ruokaa, läheisiä, kirjoja, osaamista, mitä kaikkea?

Voit olla kiitollinen kynttilän valosta, kauniista kodista, lakatuista varpaankynsistä, kohteita on loputtomasti.

Kiitollisuus on tapa katsoa maailmaa, ei sen ihmeellisempää ja kiitollisuus kasvaa sitä käytettäessä.

• KIRJOITA joka ilta nukkumaan mennessäsi 3-5 asiaa, joista olet kiitollinen kuluneen päivän aikana. Ota lapset mukaan, kertokaa jokainen asioita, joista olette kiitollisia. Pian huomaa, että onnellisuus syntyy pienistä asioista.

TEHTÄVÄ 2

Kyllästynyt elämässä vallitsevaan tilanteeseen? Ihmisen tehdessä päivästä toiseen samoja asioita, on enemmän kuin luonnollista, että tylsistyy? Päivästä toiseen tv:n uutisia, täysin oppinut koronasta etu- ja takaperin, osaa ulkoa tilanteiden vaihtelut ja pysyy ajan tasalla paremmin kuin tarvitsisi? Millaisen tunteen se aiheuttaa kehoon ja mieleen? Ahdistuneen? Levottoman? Pelottavan?

Kehomme ja mielemme kaipaavat stimulointia, haasteita, kokemuksia, positiivisia tunteita, ilon aiheita. Jos joka päivä tullessa töistä kotiin, myös tavallisen arjen pyöriessä, käy sohvalle ja katsoo ainoastaan tv:tä, ei ihme, jos on kyllästynyt.

Mitä voisit tänään tehdä toisin?

Luo itselle sadepäivän-lista, joka sisältää kaikkea ihanaa ja onnellisuutta tuovaa tekemistä, mikä on aina saanut sinut hymyilemään. Kaiva lista esiin kun päivä näyttää mustalle ja mikään ei tunnu luistavan. Hemmottele itseäsi – olet taatusti ansainnut kaiken hyvän!

TEHTÄVÄ 3

Tunnista omat haitalliset ajatuksesi. Seuraavan kerran, kun negatiivisyys valtaa mielesi tee seuraavat kolme huomiota:

• Valitse mikä tahansa mieltäsi vaivaava ajatus. Esim.: Nyt on tylsää. En saa tehtyä mitään. Olen huono….
• Muotoile ajatus uudelleen, esim.: Minulla on ajatus, että on tylsää. Minulla on ajatus, etten saa mitään tehtyä. Tunnen, että olen huono.
• Lopuksi, eriytä itseäsi vielä hieman pidemmälle, lisää kolmas ajatus, esim.:

Huomaan nyt ajattelevani, että minulla on tylsää. Huomaan, että minulla on ajatus, etten saa tehtyä mitään. Nyt huomaan ajattelevani, että olen huono.

Ja ihan lopuksi käännä ajatus aivan päälaelleen:

Olisipa ihanaa, jos ei olisi tylsää! Olisipa ihana, jos olisi ajatus, että saan tehtyä asioita! Olisipa ihana, jos ajattelisin, että olen hyvä!

Huomaat, että ajatukset ovat vain ajatuksia ja voit muuttaa ja muokata niitä. Niitä ei tarvitse ottaa vastaan totuuksina tai faktoina. Voit tutkia ja haastaa ajatuksia. Voit valita jatkossa vain itsellesi hyödylliset ajatukset!

Rakkautta, valoa ja etähalauksia kaikille – elämä on tässä, elä sitä!

Artikkeli Vieraskynä – Mitä vaaditaan hyvään elämään tai tässä tilanteessa, edes kohtuulliseen elämään ja mielenrauhan säilymiseen? julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Kuvat: valokuvaaja Krista Riitinki

Korona-arki, työ ja kesäaamu – kuinka ihana yhdistelmä tämä voikaan olla. Montako päivää on ollut samanlaista, ei enää muista. Monella päivittäinen kaava on aika samanlainen tällä hetkellä. Onneksi nyt on tosin luvattu jo valoa tunneliin, kun kesäkuu koittaa ja ehkä alkaa purkautua osa rajoituksista.

Kello on nyt 6,30 maaantaina, ja istahdan terassille aamukahville. Ajattelin samalla kirjoittaa tätä tulevan torstain postausta. Ilma on utuinen, samettinen ja lempeä kesän hurmaavien tuoksujen ympäröimänä. Aika viileä on, mutta silti tuleva kesä kurkkii nurkan takana. Ilma antaa raikkaan tuulahduksen kasvoilleni. Tuntuu kuin tuo utuinen ilma kietoutuisi ympärilleni.

Ympärilläni on aivan hiljaista lukuunottamatta lintujen upeaa laulua. Elämä on uskomattoman hienoa tähän aikaan vuodesta. Haluaisin kellon pysähtyvän tähän hetkeen, jotta voisin istua vain tässä pitkän pysähdyksissä olevan ajan. No sen verran on viileä että on varmaan siirryttävä kuitenkin sisätiloihin kirjoittamaan.

Tästä keväästä tuli aivan erilainen kuin olisi ikinä unelmissaankaan voinut kuvitella. Korona-arki on muuttanut elämää, ja päivät ovat toisensa veljeksiä. Osassa perheitä kotoilu on muuttunut kaaottiseksi ja osassa rauhallisemmaksi. Varmaa on, että se on muuttunut. Arjessa tarvitaan nyt voimavaroja. Jos haluat lukea lisää voimavaroistasi katso täältä.

Arjen keskellä huomaan päivien olevan aika samanlaisia. Aloitan aamun juomalla kahvia, kuten tänäänkin. Kahvia kuluu enemmän kuin normaalisti. Laitan joka aamu hiukset, pukeudun ja siistiydyn työkuntoon. Hiusten laittaminen auttaa heräämään, ja on rutiini töihin lähtemiseen. Teen itsestäni työminän ja etätyöminän. Jatkuva etätyö kouluttamisessa on ollut mielenkiintoista. Koulutan etäkanavan kautta, ja se on toiminut hyvin. On kuitenkin ihan selvää, että livenä voi antaa aivan varmasti kouluttajana lisämausteita enemmän kuin etänä.

Sitten juon vielä uudelleen kahvia, jonka avulla olen virkeämpi aloittamaan työt. Joka aamu mietin, että pitäisi käydä ulkona ennen kuin kiipeä työhuoneeseen. Joinakin päivinä olen niin tehnytkin, mutta aivan liian harvoin. Toiset kahvit saatuani kiipeän yläkertaan työhuoneeseen ja aloitan päivän etätyöt. Minusta on tullut etätyöminä. Kaikki tapahtuu tuon työhuoneen seinien sisällä. Istun koneen ääreen ja aloitan työpäivän.

Toisinaan kannan kyllä koneeni sohvan nurkkaan vähäksi aikaa, jos työ on sinä päivänä kirjoittamista tai aineistojen tekemistä. Silloin voin välillä istahtaa sohvalla ja vaihtaa ympärillä olevaa maisemaa. Tällä saan vaihtelua päivään sopivasti, ja lisää energiaa itselleni.

Entä sitten ruokaa, huh. Kaikkina päivinä on ruokahaaste. Tuntuu että joka päivä on keksittävä ruokaa, tehtävä ruokaa, ostettava ruokaa, syötävä ruokaa. Mitähän tänään laitettaisiin, entä huomenna. Olisko kalaa taas, sitä on syöty kahtena viime päivänä. Saisiko jotain nopeasti ja helposti tehtyä. Pitäisikö tilata ruokaa? Ei jaksa kun tuleminen kestää niin kauan. Ajaisiko hakemaan noutolounaan jostain, no ei taida ehtiä tässä välissä. Eli nyt on keksittävä jotain kaapista. Ruuasta on tullut jokapäiväinen ilmiö, joka alkaa hallita korona-arkea. Tästä varmaan jo käy ilmi, että en ole erityisen innokas ruuanlaittaja. Mieluiten söisin jotain valmista, no kaupasta saa sitäkin. Voin vain kuvitella millaista osaa päivästä ruuanlaitto näyttelee pienten lasten perheissä tällä hetkellä.

Mitä kaipaan korona-arjessa?

No sitä lounasta, joka olisi valmiina. Ei tarvitisi laittaa mitään. Ei tarvitsisi miettiä koko ruokaa, joku teksisi sen valmiiksi. Opiskelijoita ja livekoulutuksia kyllä, mutta onneksi tämän päivän etätyövälineet mahdollistavat vuorovaikutuksen koulutuksen aikana. Sinänsä päiväni eivät ole radikaalisti muuttuneet ja koen, että jaksan hyvin myös etätyöminänä.

Ehdottomana pidän kyllä ulkoilua, jos sitä ei tee, on jaksaminen varmasti heikompaa. Ulkoilu auttaa suuresti tasapainottamaan koronan kanssa sisällä istumista. Fyysinen ja henkinen vointi paranee. Ulkoilu kannattaa suunnitella arjen rutiiniksi koronan keskellä. Joka päivä on mentävä ulos. Tekee siellä sitten mitä itse haluaa. Olen aina liikkunut todella pajon ja metsissäkin, mutta nyt korona-arjessa olen ”löytänyt” eri tavalla metsän tuoman rentouttavan tunnelman. Vaikka liikun nelijalkaisen ystäväni kanssa joka ilta ja käyn välillä myös juoksemassa, niin kaipaan selvästi korona-arjen keskelle jotain muuta ulkoilua vielä. Olen korona-aikana käynyt eripuolilla metsiä tekemässä lenkkejä. Ne ovat uskomattoman energisoivia. Tuntuu, että mitään muuta ei tarvitse elämään kuin metsän, läheiset, ihmiset, työn ja etätyöminän.

Arjen keskellä usein unohtuvat erilaiset pienet elämän ihmeet ja asiat, joista kannattaa nauttia. Myös korona-arjessa ja etätyöminälle kannattaa suoda pieniä ihania hetkiä vaikka aamukahvin muodossa terassilla. Tämä aamun hetki palkitsee energialla. Antaa pehmeän laskun kohti työpäivää. Tuntuu aivan ihanalta aloittaa työt.

Jos haluat lukea lisää tunnetaidoista, katso tämä juttu.

Aamun heräämisellä on merkitystä. Sanotaan, että liikunta aamusta auttaa jaksamaan paremmin. No tämä aamukahvilla ulkona istuminen ei ole kovin tehokasta liikuntaa, mutta pelkkä ulkoilma tuntuu valuvan kehon läpi. Tuntuu kuin se lisäisi solujen energiatasoa ja käynnistää aivoni paremmin kuin sisällä istuminen. Etätyöpäivä tuntuu paljon mielekkäämältä aloittaa. Tämä on saatava taas tavaksi tänä kesänä.

Hyvinvoinnista löydät hyvän jutun täältä.

Etätyössäkin kannattaa miettiä, mikä tuottaa itselle energiaa sekä lisää omaa keskittymiskykyä. Pienet hetket voivat olla merkityksellisiä. On sanottu, että jo 3-5 minuutin tauko lisää keskittymiskykyä työssä. Jos yrittää tehdä liikaa, liian nopeasti tai ilman taukoja, tekee itselleen karhunpalveluksen. Muuttuukin hitaammaksi ja tehottomammaksi.

Tavoitteiden suunnitteluun löydät työvälineen täältä.

Ihanaa etätyöpäivää etätyöminän seurassa minulle ja sinulle, olet sitten etänä tai työpaikalla.

Artikkeli Korona-arki, koronaminä, työminä ja etätyöminä julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Tuuli on neutraali. Vain se merkitys, jonka sille annamme, määrää sen positiivisuuden tai negatiivisuuden. Kun osaamme suunnatta pois ajatuksemme sen negatiivisuudesta kohti positiivista ja eteenpäin vievää, kaikille hyödyllistä käyttötarkoitusta, olemme voittajia.

Samaa ajattelumallia voisi soveltaa moniin eri asioihin. Esimerkiksi tiettyihin omiin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin tai luonteenpiirteisiin. Se on Nero, joka osaa valjastaa oman supervoimansa käyttöönsä. Usein ihmiset eivät vain huomaa näitä omia voimiaan, vaan pitävät niitä päinvastoin heikkouksinaan. Se on voittaja, joka osaa kääntää omat niin sanotut heikkoutensa palvelemaan kaikkia. Minä uskon erittäin vahvasti siihen, että jokaisella on tämä kyky kääntää oma tuulensa niin, että kaikki hyötyvät siitä.

Aiheesta tulee mieleeni esimerkiksi Helen Keller, joka sai voimansa kääntämällä kuurosokeutensa puolelleen ja käytti elämänsä kuurosokeiden ja syrjäytyneiden auttamiseen kiertäen maailmaa. Hän ei antanut vammojensa estää häntä, vaan käytti omaa vammaisuuttansa palvelemaan kaikkia.

Tällaisista henkilöistä löytyy maailman historiassa useitakin hyviä esimerkkejä. Jos ajatellaan aihetta yrittäjyyden ja johtajuuden näkökulmasta, löydämme heitä sekä kauempaa, että lähempää. Suomalaisista yrittäjistä mieleeni nousee Sampo Kaulanen (Jounin Kauppa) sekä Valtteri Lindholm (Varusteleka). He ovat puhuneet avoimesti omista haasteistaan mm. ADHD:n kanssa, ja ovat osanneet kanavoida oman erityisyytensä menestyksekkääseen liiketoimintaan.

Ne perusominaisuudet, ja ehkä niin sanotut “omituisuudetkin”, joita vaikkapa koulumaailmassa ei arvostettu, voivat olla juuri niitä vahvuuksia, jotka vievät juuri sinua eteenpäin.

Minun vanhakantainen isäni ei pitänyt lainkaan lukemis-harrastuksestani lapsena. Hänen mielestään oikea kova työnteko oli paljon arvostettavampaa, kuin joutavanpäiväinen lukeminen. Olen kuitenkin pitänyt pääni niin lapsena kuin aikuisenakin. Nautin suunnattomasti lukemisesta ja uuden oppimisesta, ja se on se minun juttuni.

Nämä minun perusominaisuuteni ovat vieneet minut tutkimusmatkalle uusiin maailmoihin, kuten NLP:n (NeuroLinguisticProgramming) tutkimiseen, sekä erilaisten psykologisten ja filosofisten ajatusten äärelle. Erilaiset humanistiset ajattelijat ovat vaikuttaneet omalta osaltaan ajattelumaailmaani positiivisessa mielessä. Tämä introverttius, jota niin kovasti pidin aikaisemmin huonona ominaisuutena, on saanut aivan uuden merkityksen.

9  kultaista ohjenuoraa

Muista, että erilaisuus on rikkaus (esimerkiksi työympäristössä)

Käännä “heikkoudet” vahvuuksiksi

Tunne itsesi, millainen sinä olet, omat vahvuutesi

Ole kiitollinen omista perusominaisuuksistasi

Toimi omien vahvuuksiesi kautta

Tunnista omat mielenkiinnon kohteesi ja keskity niihin

Arvosta itseäsi juuri sellaisena kuin olet

Ole armollinen itsellesi, ole sitä mitä olet, kaikkea ei tarvitse osata tai kaikenlainen olla

Work smart – työskentele viisaasti

Ja nyt itse aasin siltaan –mieti, mikä on sinun “tuulesi”. Mikä on sellainen luonteenpiirre, tai ominaisuus (tai useampikin) joka on vallinnut sinua ehkäpä jo koko elämäsi ajan. Oletko pitänyt sitä heikkoutena tai onko ympäristöstäsi tullut tällaisia signaaleja? Voitko keksiä oman tuulimyllysi, kääntää tämän positiiviseksi voimanlähteeksi? Vai oletko tehnyt jo sen?

Muuttamalla tapaasi ajatella asioista muutat koko maailmasi.

rakkaudella Virpi

Virpi on ajattelija ja tutkiskelija, uuden oppija ja kanssakulkijoiden opastaja. Hänen osaamisalaansa on NLP (Neurolingvistinen ohjelmointi), joka on malli siitä, miten ihmisaivot toimivat. NLP.tä voidaan käyttää mm. ratkaisukeskeisessä terapiassa tai uuden oppimisessa. Tämän lisäksi hän on opiskellut mm. LifeCoachingia sekä hypnoterapiaa.

Virpi on myös Suomen Energiahoitajien kouluttama BodyMindBalance -energiahoitaja. Energiahoito on luontaishoitomuoto, jolla autetaan asiakkaita mm. erilaisten kipujen lievittämisessä sekä edesautetaan paranemisprosesseissa. Energiahoito on luonnollinen tapa lievittää mm. stressin vaikutuksia kehossa ja mielessä.

Virpi Sourunjärvi

WorkHeart

www.workheart.fi

Artikkeli Vieraskynä – Tuulimylly julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Meillä kaikilla on repussamme kiviä, joillakin enemmän ja joillakin vähemmän. Mutta jos täytät reppusi painavilla ja monilla kivillä, tulee taakasta aika raskas. Mieti siis, onko jotakin mistä voisit luopua?

Ympärilläsi voi olla erilaisia energiaa syöviä asioita, joista kannattaa luopua. Reppu kevenee ja sinun on helpompi olla.

Toisinaan myös joku tai jotkut ihmiset aiheuttavat sinulle negatiivisia tai energiaa vieviä tunteita. Voisitko siis vähentää heidän seurassaan olemista?

Tekemättömät asiat saattavat olla raskaita kiviä repussasi, koska ne hiertävät mielessäsi. Tee niiden tekemisestä selkeä lista ja aikatauluta, näin pääset vähentämään reppusi taakkaa kivi kiveltä.

Kevyempi reppu selässä on mukavampi taittaa taivalta. Millainen reppu sinun selässäsi on? Iloa uuteen viikkoon!

Artikkeli Arjen Inspis – Kanna repussasi keveitä kiviä julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.