Vieraskynä – Positiivinen psykologia arjen voimavarana
Tutustuin positiiviseen psykologiaan ensimmäisen kerran vuonna 2016, kun osallistuin Kaisa Vuorisen kasvattajille suunnattuun luonteenvahvuuskoulutukseen. Innostuin siitä niin kovasti, että halusin opiskella sitä lisää. Syksyllä 2018 löysin onnekseni Positive Psychology Practitioner -koulutuksen, ja reilun puolen vuoden opintojen jälkeen minusta tuli positiivisen psykologian teorian, tieteen ja työkalujen asiantuntija. Ennen kaikkea positiivisesta psykologiasta kuitenkin tuli oman arkeni voimavara. Parasta positiivisessa psykologiassa on ollut se, että pieniäkin asioita elämässä muuttamalla tai niitä lisäämällä, olen onnistunut lisäämään omaa hyvinvointiani. Tänä syksynä koin tarvitsevani positiivisen psykologian työkaluja myös työhöni nuorten parissa, mikä sai minut hakeutumaan Positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen koulutusohjelman. Sen kautta toivon voivani tulevaisuudessa auttaa paitsi nuoria heidän kukoistuksensa polullaan, myös laajemmin kouluyhteisöjä. Mutta nyt haluan jakaa oppimiani asioita myös sinun kanssasi. Kun kuulet sanan positiivinen psykologia, millaisia ajatuksia ja tunteita se sinussa herättää?
Positiivinen psykologia sanana saattaa niin ihastuttaa, ärsyttää kuin jopa vihastuttaa sinua. Toisaalta voi olla, että se ei ole sinulle entuudestaan kovin tuttu. Mistä onkaan siis kyse? Ensinnäkin on tärkeä erottaa positiivinen ajattelu ja positiivinen psykologia toisistaan. Positiivisessa ajattelussa negatiiviset tunteet pyritään kääntämään väkisin positiivisiksi, kun taas positiivisessa psykologiassa kaikenlaiset tunteet ovat sallittuja. Positiivinen psykologia on 2000-luvun vaihteessa perustettu tieteenala, jonka juuret ulottuvat aina antiikin Kreikan suurten filosofien ajatuksiin. Se ei ole perinteisen psykologian kilpailija, vaan ennen kaikkea rinnalla kulkija keskittyen ihmisen vahvuuksiin ja voimavaroihin heikkouksien ja puutteiden sijaan. Positiivisen psykologian perusidea tiivistyy Martin Seligmanin kukoistuksen kehykseen, johon kuuluu kuusi osa-aluetta: myönteiset tunteet, uppoutuminen, ihmissuhteet, merkitys, aikaansaaminen ja elinvoimaisuus. Mitä useampi kukoistuksen kehyksen osa-alue elämässämme yhdistyy, sitä suurempaa hyvinvointimme on. Positiivisen psykologian tavoitteena ei ole niinkään keskittyä onnellisuuteen tunteena, vaan siihen, mitä hyvinvointi on ja miten ihmisen kokonaisvaltaista ja pitkäkestoista hyvinvointia voidaan edistää. Kerron sinulle seuraavaksi jokaisesta osa-alueesta hieman enemmän sekä annan esimerkkejä siitä, miten voit harjoittaa kutakin osa-aluetta.
Myönteiset tunteet
“Positiivisuus on valinta -valinta, joka meidän tulee tehdä uudelleen ja uudelleen, päivä toisensa jälkeen.” (Barbara Fredrickson)
Positiivisessa psykologiassa korostetaan myönteisten tunteiden, esimerkiksi rakkauden, kiitollisuuden, ilon, toiveikkuuden ja haltioitumisen, merkitystä. Kuten aiemmin jo kirjoitinkin, positiiviseen psykologiaan kuuluu kuitenkin myös negatiivisten tunteiden kokemista ja niiden hyväksymistä osana hyvää elämää. Barbara Fredrickson toteaa kuitenkin oivasti, että positiivisuus on valinta, joka meidän tulee tehdä joka päivä uudelleen. Voimme siis valita, haluammeko esimerkiksi surra usean päivän ajan jotakin epäonnistumistamme vai hyväksymmekö sen, että epäonnistuminen on tapahtunut, suremme tapahtunutta hetken ja sen jälkeen päästämme surun tunteesta irti.
Mutta mitä hyötyä myönteisten tunteiden kokemisesta sitten on? Tutkimusten mukaan myönteisten tunteiden kokeminen lisää läheisyyden ja yhteyden tunnetta toisiin ihmisiin, tekee ajattelusta nopeampaa ja luovempaa, lisää psyykkisiä, fyysisisiä, sosiaalisia ja älyllisiä resursseja sekä elämäntyytyväisyyttä, parantaa vastustuskykyä ja lisää elinikää. Eikö kuulostakin hyvältä? Voit lisätä myönteisiä tunteita elämääsi esimerkiksi pienistä asioista nauttimalla, unelmoimisella, yhdessä nauramisella ja leikkisällä asenteella. Sinun kannattaa havainnoida, mitkä asiat omassa elämässäsi lisäävät myönteisiä tunteita ja miettiä, miten voisit lisätä niitä entisestään. Kiitollisuutta ja sen harjoittamista on tutkittu paljon ja se on yksi helppo tapa lisätä myönteisten tunteiden määrää. Jos kirjoitat kiitollisuuspäiväkirjaa, saatat huomata, että joinain päivinä se on helppoa, joinain taas erittäin vaikeaa. Pitkään kiitollisuuden tärkeydestä puhunut Marika Borg toteaa ihanasti, että jos jonain päivänä ei keksi mitään muuta hyvää, niin kiitollisuuspäiväkirjaan voi aina kirjoittaa: ”Luojan kiitos tämä päivä on ohi!”
Harjoitukset:
- Kiitollisuuspäiväkirja. Ota jokin ihana vihko ja kirjoita sinne päivittäin kolme asiaa, joista olet kiitollinen. Toista tätä vähintään kahden viikon ajan. Kenties huomaat, että siitä tulee sinulle tapa, jota et haluakaan lopettaa. Suosittelen käsillä kirjoittamista, mutta jos se ei ole sinun juttusi, voit kirjoittaa kiitollisuudenaiheitasi ylös vaikkapa puhelimeesi. Sovelluskaupoista löydät esimerkiksi MindHappy- ja Grateful-sovellukset, joita voit hyödyntää kyseiseen tarkoitukseen.
- Kiitollisuuskirje. Kirjoita kirje sinulle tärkeälle ihmiselle, jolle olet saattanut unohtaa kertoa hänen merkityksellisyytensä elämässäsi. Kun olet kirjoittanut kirjeen, mene kyseisen ihmisen luokse tai soita hänelle ja lue kirjoittamasi kirje ääneen.
Uppoutuminen
”Flow on täydellistä sitoutumista toimintaan sen itsensä tähden. Ego katoaa. Aika kuluu. Jokainen toiminto, liike ja ajatus seuraavat toinen toisiaan.” (Mihaly Csikszentmihalyi)
Uppoutuminen tarkoittaa kykyä olla läsnä ja kokea flow-kokemuksia. Läsnäolotaidoista
eli mindfulnessista puhutaan nykyisin paljon, eikä suotta, sillä toimimme
päivät pitkät suurimmaksi osaksi autopilotilla. Teemme paljon töitä ja usein
työt seuraavat meitä myös vapaa-ajalle. Tietoisen läsnäolon harjoittaminen sen
sijaan mahdollistaa pysähtymisen, oman kehon ja mielen kuuntelemisen sekä
nykyhetken hyväksymisen tässä ja nyt. Tietoisen läsnäolon harjoittaminen
kannattaakin ottaa osaksi arkea, sillä sen on todettu esimerkiksi vähentävän
stressiä, ahdistusta, masennusta, vihaa ja riippuvuuksia sekä madaltavan
verenpainetta. Mindfulnessin voidaan ajatella olevan eräänlaista mielen
hygieniaa, mihin kannattaa panostaa samalla tavalla kuin vaikkapa hampaiden
pesuun. Helpoimmillaan harjoittelu on lyhytaikaista keskittymistä omaan
hengittämiseen, joka tapahtuu aina tässä ja nyt. Siihen meillä jokaisella
luulisi riittävän aikaa päivittäin – edes pieni hetki.
Flow-tila on uppoutumista parhaimmillaan. Siinä taitomme ja kykymme kohtaavat ihanteellisella tavalla yhdessä tehtävän vaatimustason kanssa. Flow-tilaan pääsemistä voi edistää se, että tunnistaa omat luonteenvahvuutensa. Christopher Petersonin ja Martin Seligmanin luomat luonteenvahvuudet ovat positiivisia ja moraalisesti arvostettuja, universaaleja luonteenpiirteitä, jotka perustuvat kuuteen hyveeseen (viisaus, rohkeus, inhimillisyys, kohtuullisuus, oikeudenmukaisuus ja transsendenssi). Näihin kuuteen hyveeseen puolestaan sisältyy 24 luonteenvahvuutta (esim. rehellisyys, ystävällisyys, oppimisen ilo, uteliaisuus, kiitollisuus). Omien luonteenvahvuuksien tunnistaminen ja niiden hyödyntäminen edesauttavat niin flow-tilaan pääsemistä kuin parantavat myös muun muassa itseluottamusta, oppimiskykyä, luovuutta ja merkityksellisyyden kokemusta. Voit testata omat luonteenvahvuutesi netissä Values in Action -testillä (VIA-testi). Suosittelen sen tekemistä jokaiselle, sillä arvioilta vain noin 1/3 ihmisistä tunnistaa omat vahvuutensa. Jos olet tehnyt testin jo aiemmin, se on suositeltavaa uusia noin kerran vuodessa.
Harjoitukset:
- Läsnäolo- ja rentoutusharjoitukset. Testaa erilaisia läsnäolo- ja rentoutusharjoituksia, joita löytyy mm. https://mieli.fi/fi/mielenterveys/harjoitukset. Harjoitusten tekeminen säännöllisesti on tärkeää.
- Values in action -testi. Tee VIA-testi https://www.viacharacter.org/ ja pohdi, miten omat TOP5-luonteenvahvuutesi pääsevät toteutumaan arjessasi ja miten voisit hyödyntää niitä entistä enemmän.
Ihmissuhteet
”Suhteemme muihin ihmisiin merkitsevät, ja ne merkitsevät jopa enemmän kuin mikään muu tässä maailmassa.” (George Vaillant)
Meillä jokaisella on biologinen tarve kuulua joukkoon ja saada tukea toisilta ihmisiltä. Ihmissuhteita on monenlaisia kuten suhde puolisoon, lapsiin, omiin vanhempiin, sukulaisiin, ystäviin ja työkavereihin. Ihmissuhteiden on todettu olevan kaikkein merkittävin hyvinvointiimme vaikuttava tekijä. Ne voivat niin romahduttaa meidät kuin toimia nostattavana voimanamme. Ehkäpä olet itsekin huomannut sen omassa elämässäsi. Ihmissuhteissa laatu on tärkeämpää kuin määrä. Hyvissä ihmissuhteissa koemme turvallisuutta, saamme ja annamme palautetta, pystymme olemaan oma itsemme, tykkäämme touhuta yhdessä ja jaamme yhteisiä kokemuksia. Hyvät ihmissuhteet pidentävät elinikää, vähentävät stressiä ja ahdistuneisuutta, auttavat menestymään työelämässä ja lisäävät onnellisuuden tunnetta. Jokainen meistä voi parantaa ihmissuhteidemme laatua olemalla aidosti läsnä silloin, kun vietämme aikaa meille tärkeiden ihmisten parissa. Hyvään vuorovaikutukseen kuuluu kiinnostus toisen ajatuksista, kuunteleminen, kysymysten esittäminen, kunnioittaminen ja kannustava palauteen antaminen.
Harjoitukset:
- Viisi ystävällistä tekoa viikossa kuuden viikon ajan. Tee kuuden viikon ajan viisi ystävällistä tekoa viikossa. Tekojen tulisi olla hyödyllisiä vastaanottajalle tai tehdä hänet iloiseksi. Voit esimerkiksi auttaa ystävääsi, käydä luovuttamassa verta, lahjoittaa tavaraa hyväntekeväisyyteen, ostaa ilmainen kahvin seuraavalle asiakkaalle jne.
- Myönteisiä ajatuksia kumppanista. Ajattele kerran päivässä myönteisiä ajatuksia kumppanistasi neljän viikon ajan.
Merkitys
“Jos haluamme löytää elämän merkityksellisyyttä omasta elämästämme, meidän täytyy aloittaa ojentamalla kätemme.” (Emily Esfahani Smith)
Mielenterveydenhäiriöt ja addiktiot ovat nykyään varsin yleisiä erityisesti länsimaissa, mikä voi osaltaan kertoa siitä, että yhä useampi meistä kokee elämänsä merkityksettömäksi. Emily Esfahani Smithin mukaan merkityksellisyyden kokemus syntyy neljästä pilarista, jotka ovat yhteenkuuluvuus, tarkoitus, tarinat ja transsendenssi. Yhteenkuuluvuuden tunne syntyy, kun välittäminen on molemminpuolista ja vuorovaikutus toistuvaa ja miellyttävää. Tutkimusten mukaan rikkaissa maissa koetaan vähemmän yhteenkuuluvuuden tunnetta kuin köyhissä maissa. Tarkoitus on jokin vakaa ja kauaskantoinen tavoitteemme, jolla pystymme samalla myötävaikuttamaan muihin ihmisiin tai ympäristöömme. Se, että autamme toisia ihmisiä, lisää elämämme tarkoitusta. Tarinat taas auttavat meitä ymmärtämään omaa elämäämme. Oletko muuten koskaan pysähtynyt miettimään, millaista tarinaa kerrot itsestäsi? Kerrotko tarinaa siitä, mikä kaikki elämässäsi on huonosti vai siitä, mitä kaikkea hyvää elämääsi kuuluu? Transsendenssille ei ole oikein hyvää suomennosta, mutta sillä tarkoitetaan käsityskykymme ylittävää mysteeriä, joka voi ilmetä esimerkiksi flow-, huippu- tai mystisinä kokemuksina. Tällöin muun muassa rakkauden, kiitollisuuden ja haltioitumisen tunteet ovat yleisiä.
Merkityksellisyyden kokeminen voi muuttua elämäntilanteiden ja -vaiheiden myötä. Esimerkiksi vakavasti sairas ja terve voivat kokea elämänsä merkityksellisyyden eri tavoin, samoin nuori ja ikäihminen. Merkitystä elämäämme synnyttää muun muassa merkittävä työ, hyvien tekojen tekeminen, hyvät ihmissuhteet, uskonto/henkisyys, itsensä hyväksyminen ja ylittäminen sekä kärsimysten kokeminen. Immanuel Kantin mukaan merkityksen kokemuksia voi lisätä hyödyntämällä omia vahvuuksiaan ja taitojaan muiden hyväksi. Helppo keino onkin siis auttaa toisia vaikkapa arkisissa asioissa. Jos esimerkiksi leipominen on sinulle mieluinen juttu, voisit yllättää jonkun sinulle tärkeän ihmisen pienellä leipomuksella. Tai jos tykkäät siivota, joku varmasti ilahtuisi siitä, että tarjoisit hänelle siivousapua. Myös työyhteisöissä voitaisiin hyödyntää entistä enemmän yksittäisten työntekijöiden vahvuuksia ja taitoja ja sitä kautta lisätä työn merkityksellisyyden kokemuksia.
Harjoitukset:
- 12 merkityksellistä valokuvaa. Kuvaa kahdentoista päivän ajan asioita, jotka tekevät elämästäsi merkityksellisen. Palaa viikkoa myöhemmin ottamiisi kuviin, kerro mitä kuvissa on ja miksi ne olivat sinulle merkityksellisiä.
- Kirjoita puhe 100-vuotissyntymäpäivillesi.
Aikaansaaminen
”On olemassa eräs liikkeellepaneva voima, joka on voimakkaampi kuin höyry, sähkö ja ydinvoima: tahdonvoima.” (Albert Einstein)
Se, että unelmoimme, asetamme elämäämme tavoitteita ja pyrimme saavuttamaan niitä, on tärkeää. Ponnisteluiden ja sinnikkyyden on nimittäin todettu lisäävään hyvinvointiamme. Hyvinvoinnin kokemusten kannalta on kuitenkin tärkeää, että saavuttamamme asiat ovat itsellemme merkityksellisiä. Tavoitteita asettaessa ja saavuttaessa on tärkeää muistaa myös oman jaksamisen rajat ja siksi kiinnittää huomiota itsemyötätuntoon. Kristin Neffin mukaan itsemyötätunto koostuu kolmesta osa-alueesta. Ensimmäinen on ystävällisyys itseä kohtaan. Meidän tulisi kohdella itseämme samalla tavalla kuin parasta ystäväämme ja esimerkiksi silloin tällöin kysyä itseltämme, mitä minulle kuuluu ja mitä tarvitsen juuri nyt. Toinen osa-alue on ymmärryksemme siitä, että olemme yhtä muiden kanssa. Emme siis ole ainoita tässä maailmassa, jotka kokevat iloja ja suruja, vaan kaikki muutkin kokevat niitä yhdessä meidän kanssamme. Kolmas osa-alue on mindfulness, jonka harjoittamisen on todettu lisäävän myötätuntoa itseämme kohtaan.
Aikaansaamiseen liitetään usein ajatus muuttumattomuuden ja kasvun ajattelusta. Carol Dweck on todennut hienosti, että tärkeämpää kuin usko omiin kykyihimme on se, että uskomme voivamme kehittää kykyjämme. Muuttumattomuuden ajatteluun liitetään muun muassa epäonnistumisen pelko, helposti luovuttaminen, ajatus älykkyydestä ja lahjakkuudesta muuttumattomina ominaisuuksina, palautteen kokeminen negatiivisena sekä tunne siitä, ettei ole riittävän hyvä. Kasvun ajattelua puolestaan kuvaa epäonnistumisten ymmärtäminen mahdollisuutena oppia uutta, sinnikkyys, ajatus älykkyydestä ja lahjakkuudesta kehitettävinä ominaisuuksina, palautteen kokeminen rakentavana ja usko siihen, että oma asenne ja toiminta vaikuttavat kykyihin. Tunnistatko sinä itsessäsi enemmän muuttumattomuuden vai kasvun ajattelutapaa? Kumman tahansa ajattelutavan koetkin kuvastavan sinua parhaiten, sinun on hyvä tietää, että tilanteesta riippuen meillä jokaisella voi esiintyä molempia ajattelutapoja ja että kaikilla on mahdollisuus kehittää kasvun ajattelutapaa.
Harjoitukset:
- Kirjoita itsemyötätuntokirje. Ohjeen löydät http://www.selfcompassion.fi/harjoituksia/
- Mieti jokin pitkän aikavälin tavoite, jonka haluat saavuttaa. Mieti sen jälkeen keskivälin tavoitteet, joiden kautta voit saavuttaa pitkän aikavälin tavoitteesi. Entä mitä alatason tavoitteita sinun tulee asettaa, jotta pääset keskivälin tavoitteisiisi?
Elinvoimaisuus
“Fyysinen aktiivisuus on yhteydessä myönteisiin tunteisiin, itsetuntoon, kehonkuvaan, kognitiiviseen toimintaan, psykologiseen hyvinvointiin sekä flown ja elämän merkityksellisyyden kokemuksiin.” (Kate Heffron)
Terve keho tarjoaa meille mahdollisuuden voida hyvin, sillä mieli ja keho ovat erottamattomasti yhteydessä toisiinsa. Se, miten kohtelemme kehoa, liikumme, rauhoitamme ja ravitsemme itseämme, vaikuttavat hyvinvointiimme. Esimerkiksi kasvisten syöminen pienentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, hyviä rasvoja tarvitaan hormonitoiminnan tueksi ja omega-3 on yhteydessä niin fyysiseen kuin psyykkiseen terveyteen. Liikunta puolestaan vähentää esimerkiksi riskiä ylipainoon, osteoporoosiin, korkeaan verenpaineeseen, parantaa immuunijärjestelmän toimintaa sekä vähentää ahdistusta, masennusta ja stressiä. Riittävä uni taas parantaa päätöksenteko- ja suorituskykyä sekä vaikuttaa aineenvaihduntaan. Uskon, että ravinto-, liikunta- ja uniasioiden tärkeys ovat meille kaikille tuttuja juttuja. Se, että tiedämme asioista, ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että toimisimme aina suositusten mukaisesti. Näin käy erityisesti stressin ja kiireen iskiessä päälle. Kuulostavatko esimerkiksi seuraavat lauseet sinulle tutuilta:
”Ei nyt ehdi lähtemään minnekään lenkille!”
”Oon niin väsynyt, etten jaksa!”
”Aloitan huomenna.”
”Tänään oli niin monta palaveria, etten ehtinyt käymään lounaalla.”
”Pakko tehdä rästiin jääneitä (koti)töitä yömyöhään.”
Miten se onkin niin, että olemme valmiita luistamaan säännöllisestä liikunnasta, hyvästä ravinnosta ja riittävästä unesta juuri silloin, kun me niitä eniten tarvitsisimme? Ehkä vastaus on yksinkertaisesti vain siksi, että olemme ihmisiä, jotka toimivat toisinaan tunteella ja toisinaan järjellä, erehtyen ja oppien. Joskus palautumisen kannalta saattaa oikeasti olla tärkeämpää siirtää lenkkiä seuraavaan päivään, mutta jos samaa selitystä käyttää päivästä toiseen, on syytä pysähtyä miettimään, mistä oikeasti on kyse. Kuinka minä oikeastaan voin? Mitä kehoni ja mieleni haluavat kertoa minulle? Haluaisin nostaa elinvoimaisuuden yhteydessä esiin myös Eeva ajatuksen hiljaisuuden merkityksestä. Hän kirjoittaa kirjassan Korkeintaan vähän väsynyt seuraavasti hiljaisuudesta: ”Olen alkanut epäillä, että hiljaisuus on ihmiselle perustarve, siinä missä uni ja ruoka ja kontakti muihin ihmisiinkin on. Ilman säännöllistä hiljaisuutta ihminen alkaa oireilla. Oireilemme jo.” Elämme nykyisin jatkuvassa ärsyke- ja äänitulvassa, minkä vastapainoksi me ehdottomasti tarvitsemme myös hiljentymistä. Jollekin se voi olla meditointia, jollekin toiselle taas kävelyretki metsään. Joka tapauksessa meidän pitäisi uskaltaa yhä enemmän hiljentyä ja uskaltaa olla itsemme ja ajatustemme kanssa.
Harjoitukset:
- Liikunta. Mieti, mikä olisi itsellesi mieluisin tapa liikkua. Suunnittele, milloin liikut ja muista, että kaikenlainen liikunta on hyväksi. Kannattaa edetä pienin askelin ja olla armollinen itseään kohtaan. Jos yksin liikkuminen on sinusta tylsää, sovi liikuntareffit jonkun kaverin kanssa.
- Ravinto. Osta joka viikko joku uusi kasvis, jota et ole aiemmin maistanut. Lisää kasvisten määrää ruokavalioosi kuorimalla ja pilkkomalla valmiiksi erilaisia kasviksia jääkaappiin. Silloin niitä tulee helpommin myös syödyksi.
- Uni. Tee ennen nukkumaan menoa pieni läsnäolo- tai rentoutusharjoitus. Löydät erilaisia harjoituksia netistä.
Lopuksi
Jos jaksoit lukea tänne saakka, tiedät positiivisesta psykologiasta jo paljon. Jos sinun nyt pitäisi miettiä kukoistuksen kehyksen osa-alueiden (myönteiset tunteet, uppoutuminen, ihmissuhteet, merkitys, aikaansaaminen ja elinvoimaisuus) toteutumista omassa elämässäsi, mihin kohtaan merkitsisit rastin alla olevalle asteikolle?
Positiivisessa psykologiassa ajatellaan, että hyvinvointi ei ole sama asia kuin pahoinvoinnin puuttuminen tai sen poistaminen. Positiivisen psykologian tavoitteena onkin tarjota keinoja siihen, miten voit päästä elämässäsi nollasta kohti ”pluskymppiä” sekä toisaalta tapoja siihen, miten palautua tilanteissa, joissa oma hyvinvointisi yllättäen notkahtaa nollatasolle tai sen alapuolelle. Nyt sinulla on perustiedot positiivisesta psykologiasta ja muutama harjoituskin, joita lämpimästi suosittelen kokeilemaan sinulle parhaiten sopivana ajankohtana. Haluan vielä korostaa, että positiivisen psykologian pitäisi toimia ennen kaikkea arkesi voimavarana, ei olla mitään suorittamista tai stressiä aiheuttavaa. Kukoistusta omaan elämääsi voit lisätä hyvinkin pienin askelin. Miltä kuulostaisi esimerkiksi miettiä aamuisin, ennen sängystä nousemista, mistä kaikesta olet tänään kiitollinen? Entä miltä tuntuisi kävellä lähiluontoon, vetää keuhkot muutaman kerran täyteen raikasta ilmaa ja puhaltaa sen jälkeen kehon ylimääräiset jännitykset pois?
Kukoistusta syksyysi. Muistathan pitää huolta itsestäsi -tässä ja nyt! <3
Jenni
Jenni Pelkonen, KM, opinto-ohjaaja, luokanopettaja, väitöskirjatutkija, Positive Psychology Practitioner (Joylla), Positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen koulutusohjelman opiskelija (Positive Education)
Instagram: @jennipelkonen, @positiivistapsykologiaa_
Sähköposti: jepelkon@gmail.com
Lähteet ja luettavaa:
Brené Brown: Nouse vahvempana. Vaikeuksien kautta voittoon.
Carol Dweck: Mindset. Menestymisen psykologia.
Eeva Kolu: Korkeintaan vähän väsynyt. Eli kuinka olla tarpeeksi maailmassa, jossa mikään ei riitä.
Emily Esfahani Smith: Merkityksellisyyden voima
Frank Martela: Elämän tarkoitus. Suuntana merkityksellinen elämä.
Krisse Lipponen: Resilienssi arjessa.
Marika Borg: Rakastu elämääsi! 7 viikon kiitollisuusohjelma.
Martin Seligman: Aito onnellisuus
Positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen koulutusohjelma
Positive Psychology Practitioner -koulutus