Elämä on nyt ja tässä – yhtään ihmisten inhimillistä kärsimystä ja vallitsevaa tilannetta vähättelemättä, elämä ei kaikesta huolimatta ole pelkkää sairastamista tai sen sen pelkoa. Täysi totuus varmasti on se, että koko totuus ei ole auennut silmiemme eteen, paljon tapahtuu vielä, mistä emme ole tietoisia, mutta tilanne ei valtavalla murehtimisella kuitenkaan muutu helpommaksi. Realistinen, terve varustautuminen ja asioiden tiedostaminen on tärkeää ja paikallaan, mutta pelon lietsominen ei sitä tee. Suuri osa ihmisistä voi kuitenkin hyvin, miksi pelkkään pelon lietsomiseen kulutetaan niin paljon aikaa ja mediatilaa, kun voisimme realistisesti tunnistaa, että suuri osa ihmisistä voi kuitenkin hyvin! Jaksaa tehdä asioita, uskoa tulevaan ja nähdä siellä paljon hyvää. Kun keskitymme siihen mikä on huonosti, keskitymme myös luomaan lisää huonoa myös sinne missä asiat eivät vielä ole niin huonosti.

Nyt on aika tehdä jotain mistä on unelmoinut aikoja, mille ei koskaan ole ollut aikaa.

Aika rikkoa rajoja, rutiineja, etsiä jotain mikä kiinnostaa, keskustella, löytää uusia näkökulmia ja tehdä asioita, joista joskus on kokenut kiitollisuutta, intoa tai tyydytystä.

Kun alkaa nauttia pienistä asioista, niistä aluksi pienistä puroista, muodostuu lopulta suuri virta ja kirkas vesistö, josta voi ammentaa iloa.

Nyt on aikaa muistella mikä lapsena sai innostumaan, kaivaa naftaliinista piirrustustarvikkeet, kutimet tai alkaa vaikka veistelemään puu-ukkoja, mitä tahansa. Opiskella asioita, joista on haaveillut aikoja, oppia, kuunnella ja pohtia.

Vaikka fyysinen maailma asettaa rajat, mielen sisällä rajoja ei ole.

VOINKO VAIKUTTAA ELÄMÄÄNI?

Kun lähtee liikkeelle pienin askelin, eteneminen on lempeämpää. Ihan aluksi voi tutkia, millainen olo on kun herää aamuisin? Onko olo levollinen ja utelias edessä olevaa päivää kohti? Mitä kaikkea saa tehdä, kokea ja luoda?

Vai alkavatko aamut ahdistuksella, myös silloin kun poikkeustila ei ole päällä- vedät peittoa pääsi päälle ja odotat kauhulla tulevaa päivää, olisipa jo ilta..

Huomaatko, ettei elämä olekaan sitä, mitä siltä odottaa? Totuus ei vastaa kuvitelmaa. Rehellinen oman elämän tutkiminen ei aina ole mukavaa, mutta kannattavaa se aina on. Kuinka helposti sitä lähteekään elämään jonkun toisen elämää, toteuttamaan jonkun muun toiveita ja pettymään siihen, kun elämä ei tunnukaan ”omalta”.

Voi toki olla, että on ympäröinyt itsensä ihmisillä, jotka kokevat samaa, mutta tässä tapauksessa vertaisryhmä vain pahentaa tilaa. On tärkeä tietää, että on olemassa valtava määrä ihmisiä, jotka odottavat innolla tulevaa päivää.

Kun ympäröi itsensä näillä positiivisesti elämään suhtautuvilla ihmisillä tai aluksi edes kiinnittää huomion heihin, alkaa huomaamaan, kuinka eri tavalla asioihin voi suhtautua.

Jokainen herää aamulla, mutta suhtautuminen elämään on erilainen, näin ollen myös kokemus elämästä, on erilainen. Mitä voisi oppia, mitä haluaisi oppia? Millaista elämää voisi elää?

SELITTELENKÖ?

Usein huomaa selittelevänsä elämää muille, ehkä myös itselle? Kuinka kaikki elämässä on hyvin, eikä edes kaipaa muutosta, on aivan tyytyväinen nykyiseen. Elämä on onnellista ja pelotonta, vaikka oikeasti ei ole sitä.

Mitä jos aluksi ihan hiljaa kuiskaten tunnustaisi itselleen, että joku osa elämästä kaipaa lähempää tutkiskelua? Edes aluksi ihan vähän?

KAIKKI SE ON NORMAALIA!

On hyvä muistaa, että jokainen ihminen kaipaa apua. Joskus, jokainen kokee jollain elämänalueella ahdistusta, tuskaa, muutoksen tarvetta, tuuletusta, keskustelua tai vaihtoehtoisia tuoreita näkökulmia. Se on inhimillistä, se on tervettä omasta elämästä vastuunottoa, ei heikkoutta.

Jos uskottelee itselleen kaiken olevan kunnossa, silloinkin kun se ei ole, sulkee mahdollisuuden onneen, sulkee edestään hyvinvoinnin oven

.

ASENNE

Jos tapana on takertua elämän negatiivisiin tapahtumiin, asioihin, jotka olisivat voineet mennä paremmin, tilanteisiin jotka ovat ikäviä, asioihin, sanoihin ja tapahtumiin, joissa on jotakin korjattavaa, koko elämä tuntuu selviytymistaistelulta.

Samalla tavalla, kuin kiinnittää huomion negatiivisiin tapahtumiin, voit kääntää katseen ja nähdä saman tilanteen positiivisen puolen tai edes neutraalin. Mikä opetus tähän ikävään kokemukseen sisältyy? Mitä voisin oppia tästä?

Koskaan ei ole niin pahaa tapahtumaa, ettei siinä olisi jotain hyvääkin. Jos hyväksyy tämän, voi oppia näkemään haastavienkin tilanteiden positiiviset puolet, opit ja elämän antamat koulutukset.

Positiivisuus ei tarkoita, että sulkee silmät negatiivisilta asioilta. Se tarkoittaa vain, että ei anna negatiivisuuden vallata koko mieltä ja ajattelua.

ON PALJON MITÄ SINÄ VOIT TEHDÄ VOIDAKSESI PAREMMIN!

Tässä muutama ihana pieni tehtävä, miniaskel kohti onnellista sinua, joita voit testata.

Kun haluat puhua, olet valmis, olen tässä. Ota yhteyttä!

TEHTÄVÄ 1

Kiitollisuus on loistava keino vahvistaa omaa positiivista ja valoisaa ajattelua. Voit olla kiitollinen vaikka siitä, että sai herätä sängystä, ajattele, näin yksinkertaista se on. Ei herännyt ojasta.

Voi olla kiitollinen, että sai nukkua yösi rakkaiden kanssa samassa talossa.

Kiitollinen, että on ruokaa, läheisiä, kirjoja, osaamista, mitä kaikkea?

Voit olla kiitollinen kynttilän valosta, kauniista kodista, lakatuista varpaankynsistä, kohteita on loputtomasti.

Kiitollisuus on tapa katsoa maailmaa, ei sen ihmeellisempää ja kiitollisuus kasvaa sitä käytettäessä.

• KIRJOITA joka ilta nukkumaan mennessäsi 3-5 asiaa, joista olet kiitollinen kuluneen päivän aikana. Ota lapset mukaan, kertokaa jokainen asioita, joista olette kiitollisia. Pian huomaa, että onnellisuus syntyy pienistä asioista.

TEHTÄVÄ 2

Kyllästynyt elämässä vallitsevaan tilanteeseen? Ihmisen tehdessä päivästä toiseen samoja asioita, on enemmän kuin luonnollista, että tylsistyy? Päivästä toiseen tv:n uutisia, täysin oppinut koronasta etu- ja takaperin, osaa ulkoa tilanteiden vaihtelut ja pysyy ajan tasalla paremmin kuin tarvitsisi? Millaisen tunteen se aiheuttaa kehoon ja mieleen? Ahdistuneen? Levottoman? Pelottavan?

Kehomme ja mielemme kaipaavat stimulointia, haasteita, kokemuksia, positiivisia tunteita, ilon aiheita. Jos joka päivä tullessa töistä kotiin, myös tavallisen arjen pyöriessä, käy sohvalle ja katsoo ainoastaan tv:tä, ei ihme, jos on kyllästynyt.

Mitä voisit tänään tehdä toisin?

Luo itselle sadepäivän-lista, joka sisältää kaikkea ihanaa ja onnellisuutta tuovaa tekemistä, mikä on aina saanut sinut hymyilemään. Kaiva lista esiin kun päivä näyttää mustalle ja mikään ei tunnu luistavan. Hemmottele itseäsi – olet taatusti ansainnut kaiken hyvän!

TEHTÄVÄ 3

Tunnista omat haitalliset ajatuksesi. Seuraavan kerran, kun negatiivisyys valtaa mielesi tee seuraavat kolme huomiota:

• Valitse mikä tahansa mieltäsi vaivaava ajatus. Esim.: Nyt on tylsää. En saa tehtyä mitään. Olen huono….
• Muotoile ajatus uudelleen, esim.: Minulla on ajatus, että on tylsää. Minulla on ajatus, etten saa mitään tehtyä. Tunnen, että olen huono.
• Lopuksi, eriytä itseäsi vielä hieman pidemmälle, lisää kolmas ajatus, esim.:

Huomaan nyt ajattelevani, että minulla on tylsää. Huomaan, että minulla on ajatus, etten saa tehtyä mitään. Nyt huomaan ajattelevani, että olen huono.

Ja ihan lopuksi käännä ajatus aivan päälaelleen:

Olisipa ihanaa, jos ei olisi tylsää! Olisipa ihana, jos olisi ajatus, että saan tehtyä asioita! Olisipa ihana, jos ajattelisin, että olen hyvä!

Huomaat, että ajatukset ovat vain ajatuksia ja voit muuttaa ja muokata niitä. Niitä ei tarvitse ottaa vastaan totuuksina tai faktoina. Voit tutkia ja haastaa ajatuksia. Voit valita jatkossa vain itsellesi hyödylliset ajatukset!

Rakkautta, valoa ja etähalauksia kaikille – elämä on tässä, elä sitä!

Artikkeli Vieraskynä – Mitä vaaditaan hyvään elämään tai tässä tilanteessa, edes kohtuulliseen elämään ja mielenrauhan säilymiseen? julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Kuvat: valokuvaaja Krista Riitinki

Korona-arki, työ ja kesäaamu – kuinka ihana yhdistelmä tämä voikaan olla. Montako päivää on ollut samanlaista, ei enää muista. Monella päivittäinen kaava on aika samanlainen tällä hetkellä. Onneksi nyt on tosin luvattu jo valoa tunneliin, kun kesäkuu koittaa ja ehkä alkaa purkautua osa rajoituksista.

Kello on nyt 6,30 maaantaina, ja istahdan terassille aamukahville. Ajattelin samalla kirjoittaa tätä tulevan torstain postausta. Ilma on utuinen, samettinen ja lempeä kesän hurmaavien tuoksujen ympäröimänä. Aika viileä on, mutta silti tuleva kesä kurkkii nurkan takana. Ilma antaa raikkaan tuulahduksen kasvoilleni. Tuntuu kuin tuo utuinen ilma kietoutuisi ympärilleni.

Ympärilläni on aivan hiljaista lukuunottamatta lintujen upeaa laulua. Elämä on uskomattoman hienoa tähän aikaan vuodesta. Haluaisin kellon pysähtyvän tähän hetkeen, jotta voisin istua vain tässä pitkän pysähdyksissä olevan ajan. No sen verran on viileä että on varmaan siirryttävä kuitenkin sisätiloihin kirjoittamaan.

Tästä keväästä tuli aivan erilainen kuin olisi ikinä unelmissaankaan voinut kuvitella. Korona-arki on muuttanut elämää, ja päivät ovat toisensa veljeksiä. Osassa perheitä kotoilu on muuttunut kaaottiseksi ja osassa rauhallisemmaksi. Varmaa on, että se on muuttunut. Arjessa tarvitaan nyt voimavaroja. Jos haluat lukea lisää voimavaroistasi katso täältä.

Arjen keskellä huomaan päivien olevan aika samanlaisia. Aloitan aamun juomalla kahvia, kuten tänäänkin. Kahvia kuluu enemmän kuin normaalisti. Laitan joka aamu hiukset, pukeudun ja siistiydyn työkuntoon. Hiusten laittaminen auttaa heräämään, ja on rutiini töihin lähtemiseen. Teen itsestäni työminän ja etätyöminän. Jatkuva etätyö kouluttamisessa on ollut mielenkiintoista. Koulutan etäkanavan kautta, ja se on toiminut hyvin. On kuitenkin ihan selvää, että livenä voi antaa aivan varmasti kouluttajana lisämausteita enemmän kuin etänä.

Sitten juon vielä uudelleen kahvia, jonka avulla olen virkeämpi aloittamaan työt. Joka aamu mietin, että pitäisi käydä ulkona ennen kuin kiipeä työhuoneeseen. Joinakin päivinä olen niin tehnytkin, mutta aivan liian harvoin. Toiset kahvit saatuani kiipeän yläkertaan työhuoneeseen ja aloitan päivän etätyöt. Minusta on tullut etätyöminä. Kaikki tapahtuu tuon työhuoneen seinien sisällä. Istun koneen ääreen ja aloitan työpäivän.

Toisinaan kannan kyllä koneeni sohvan nurkkaan vähäksi aikaa, jos työ on sinä päivänä kirjoittamista tai aineistojen tekemistä. Silloin voin välillä istahtaa sohvalla ja vaihtaa ympärillä olevaa maisemaa. Tällä saan vaihtelua päivään sopivasti, ja lisää energiaa itselleni.

Entä sitten ruokaa, huh. Kaikkina päivinä on ruokahaaste. Tuntuu että joka päivä on keksittävä ruokaa, tehtävä ruokaa, ostettava ruokaa, syötävä ruokaa. Mitähän tänään laitettaisiin, entä huomenna. Olisko kalaa taas, sitä on syöty kahtena viime päivänä. Saisiko jotain nopeasti ja helposti tehtyä. Pitäisikö tilata ruokaa? Ei jaksa kun tuleminen kestää niin kauan. Ajaisiko hakemaan noutolounaan jostain, no ei taida ehtiä tässä välissä. Eli nyt on keksittävä jotain kaapista. Ruuasta on tullut jokapäiväinen ilmiö, joka alkaa hallita korona-arkea. Tästä varmaan jo käy ilmi, että en ole erityisen innokas ruuanlaittaja. Mieluiten söisin jotain valmista, no kaupasta saa sitäkin. Voin vain kuvitella millaista osaa päivästä ruuanlaitto näyttelee pienten lasten perheissä tällä hetkellä.

Mitä kaipaan korona-arjessa?

No sitä lounasta, joka olisi valmiina. Ei tarvitisi laittaa mitään. Ei tarvitsisi miettiä koko ruokaa, joku teksisi sen valmiiksi. Opiskelijoita ja livekoulutuksia kyllä, mutta onneksi tämän päivän etätyövälineet mahdollistavat vuorovaikutuksen koulutuksen aikana. Sinänsä päiväni eivät ole radikaalisti muuttuneet ja koen, että jaksan hyvin myös etätyöminänä.

Ehdottomana pidän kyllä ulkoilua, jos sitä ei tee, on jaksaminen varmasti heikompaa. Ulkoilu auttaa suuresti tasapainottamaan koronan kanssa sisällä istumista. Fyysinen ja henkinen vointi paranee. Ulkoilu kannattaa suunnitella arjen rutiiniksi koronan keskellä. Joka päivä on mentävä ulos. Tekee siellä sitten mitä itse haluaa. Olen aina liikkunut todella pajon ja metsissäkin, mutta nyt korona-arjessa olen ”löytänyt” eri tavalla metsän tuoman rentouttavan tunnelman. Vaikka liikun nelijalkaisen ystäväni kanssa joka ilta ja käyn välillä myös juoksemassa, niin kaipaan selvästi korona-arjen keskelle jotain muuta ulkoilua vielä. Olen korona-aikana käynyt eripuolilla metsiä tekemässä lenkkejä. Ne ovat uskomattoman energisoivia. Tuntuu, että mitään muuta ei tarvitse elämään kuin metsän, läheiset, ihmiset, työn ja etätyöminän.

Arjen keskellä usein unohtuvat erilaiset pienet elämän ihmeet ja asiat, joista kannattaa nauttia. Myös korona-arjessa ja etätyöminälle kannattaa suoda pieniä ihania hetkiä vaikka aamukahvin muodossa terassilla. Tämä aamun hetki palkitsee energialla. Antaa pehmeän laskun kohti työpäivää. Tuntuu aivan ihanalta aloittaa työt.

Jos haluat lukea lisää tunnetaidoista, katso tämä juttu.

Aamun heräämisellä on merkitystä. Sanotaan, että liikunta aamusta auttaa jaksamaan paremmin. No tämä aamukahvilla ulkona istuminen ei ole kovin tehokasta liikuntaa, mutta pelkkä ulkoilma tuntuu valuvan kehon läpi. Tuntuu kuin se lisäisi solujen energiatasoa ja käynnistää aivoni paremmin kuin sisällä istuminen. Etätyöpäivä tuntuu paljon mielekkäämältä aloittaa. Tämä on saatava taas tavaksi tänä kesänä.

Hyvinvoinnista löydät hyvän jutun täältä.

Etätyössäkin kannattaa miettiä, mikä tuottaa itselle energiaa sekä lisää omaa keskittymiskykyä. Pienet hetket voivat olla merkityksellisiä. On sanottu, että jo 3-5 minuutin tauko lisää keskittymiskykyä työssä. Jos yrittää tehdä liikaa, liian nopeasti tai ilman taukoja, tekee itselleen karhunpalveluksen. Muuttuukin hitaammaksi ja tehottomammaksi.

Tavoitteiden suunnitteluun löydät työvälineen täältä.

Ihanaa etätyöpäivää etätyöminän seurassa minulle ja sinulle, olet sitten etänä tai työpaikalla.

Artikkeli Korona-arki, koronaminä, työminä ja etätyöminä julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Syksyn ja talven kiireiden ja aktiviteettien myötä usein luonnossa oleminen jää vähemmälle kuin kesällä. Eikä se ole mikään ihme, että arjen rutiinien keskellä ei ehdi samalla tavalla nauttia luonnosta. Luontohetket ovat kuitenkin mielemme ja terveytemme kannalta todella tärkeitä. Tästä on olemassa paljon tutkimuksia. Jos haluaa voida hyvin tai helpottaa hetkittäistä stressiä on luonto paljon parempi lääke kuin pilleripurkki monesti. Toki joskus tarvitaan lääkkeitä tai sekä että, mutta aina parempi jos pärjää ilman pelkän luonnon lääkinnällä.

Luonto ei kuitenkaan ole kaukana vaikka monesti tuleekin ajateltua että ei ehdi lähteä mihinkään. Jos ottaa tavaksi pienen luontohetken joka päivä jossakin, niin kummasti jaksaa pimeän ajan paremmin. Luonto elvyttää meitä, ainakin näin on tutkitusti todettu. Jokaiselle olisi hyvä löytää itselleen joku ”luontoalue”, josta saa elvyttävää voimaa talven aikana. Takapihallakin se voi olla, vaikka tuo takapiha olisikin keskellä kaupunkia.

Olen miettinyt pitäisikö niitä kesäisiä terassilla vietettyjä aamukahvitaukoja vain yksinkertaisesti jatkaa kylmälläkin säällä. Pistää talvivaatteet päälle ja mennä aamukahville ulos. Kummasti kesäaamut ovat niin ihanan rentouttavia ja virkistäviä, kun syö aamupalan ulkona. Mielen hyvinvointiin ei tarvita paljoa. Se voi koostua hyvinkin pienistä asioista.

Luonnon hyvinvointiin antamia vaikutuksia on tutkittu. Täältä löytyy paljon erilaisia tutkimuksia eri maista https://www.vyl.fi/alan-kehittaminen/teemavuodet-ja-kampanjat/puunhalausviikko/terveys-ja-hyvinvointi/lisaa-tietoa/.

Erityisesti tämä tutkimus on mielenkiintoinenjossa on todettu, , että ”Kosketus luontoon parantaa keskittymis- ja ongelmanratkaisukykyä, vähentää stressiä sekä lisää empatiaa”.

Kaikille työssä käyville pitäisi määrätä ”luontohetki” keskellä päivää. Esimerkiksi 10-15 minuutin luontotauko jonkun pensaan, puun tai kiven nokalle. Näin vähennettäisiin stressiä töissä sekä parannettaisiin keskittymis- ja suorituskykyä. Voihan sen luonnon tuoda toimistoon vaikka sisällekin. Riittävä viherkasvialue, sinne keskelle penkki istumista varten ja viereen vielä linnunlaulua musiikkina soimaan.

Odotan mielenkiinnolla millaisia luontopalveluita tulevaisuudessa keksitään virtuaalisesti, jonka avulla vaikutetaan työn tehokkuuteen. Huoltoasemat ja monet muut paikat ovat jo tuoneet luonnon isona kuvana wc-tiloihin ja linnunlaulun soimaan. Toiletissa käynnistä saadaan näin luontokokemuksen omainen tilanne. En tiedä vähentääkö vessatauko vielä stressiä, mutta ainakin kokemus on miellyttävämpi.

Takaisin luontoon. Elämme vain kerran. Hiiteen velvollisuudet! -Muumipappa 

Ei unohdeta velvollisuuksiamme, mutta jatketaan luontohetkiä koko vuoden ja joka päivä. Elämme todellakin vain kerran, joten pienistä iloista kannattaa nauttia. Kuten Muumipappa on viisaasti sanonut.

Artikkeli Onko ihminen luonnon vaikutuksen takia kesällä onnellisempi? julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Meillä kaikilla on repussamme kiviä, joillakin enemmän ja joillakin vähemmän. Mutta jos täytät reppusi painavilla ja monilla kivillä, tulee taakasta aika raskas. Mieti siis, onko jotakin mistä voisit luopua?

Ympärilläsi voi olla erilaisia energiaa syöviä asioita, joista kannattaa luopua. Reppu kevenee ja sinun on helpompi olla.

Toisinaan myös joku tai jotkut ihmiset aiheuttavat sinulle negatiivisia tai energiaa vieviä tunteita. Voisitko siis vähentää heidän seurassaan olemista?

Tekemättömät asiat saattavat olla raskaita kiviä repussasi, koska ne hiertävät mielessäsi. Tee niiden tekemisestä selkeä lista ja aikatauluta, näin pääset vähentämään reppusi taakkaa kivi kiveltä.

Kevyempi reppu selässä on mukavampi taittaa taivalta. Millainen reppu sinun selässäsi on? Iloa uuteen viikkoon!

Artikkeli Arjen Inspis – Kanna repussasi keveitä kiviä julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

On erittäin helppo vähätellä itseään ja omaa tekemistään.

Sorrumme tähän varmasti toisinaan kaikki. Ajattelemme, että minun on pystyttävä tekemään asiat paremmin. Minun on oltava vahvempi, jaksettava enemmän ja osattava enemmän. Aiheutamme helposti itsellemme tunteen, ettemme osaa tai tiedä riittävästi. Vähättelemme omaa osaamistamme ja tekemistämme. Vanha sanontahan kuuluu ”vaatimattomuus kaunistaa”.

Minäkin sorruin aikoinaan uskomaan, että en osaa ja vähättelin itseäni. ”Omistan” äiti-tytär syndrooman, joka johti siihen, että kuvittelin etten osaa tehdä asioita oikein. Äitini onnistui aina tekemään asiat minun jälkeen paremmin uudelleen. Jos päätin imuroida, hän teki sen jälkeeni uudestaan, jotta olisi riittävän puhdasta. Mitä tahansa teinkin, hän osasi omasta mielestään tehdä asiat paremmin. Minulle syntyi vahva mielikuva, etten osaa imuroida oikein, keittää kahvia oikeanlaiseksi tai tehdä yleensäkään asioita riittävän hyvin.

No mitä sitten tapahtui? Minä päätin, etten tee mitään. Ihan turha tehdä mitään, kun en kuitenkaan osaa tehdä kuten toivotaan. Tästä kehkeytyi tuloksena hieman kapinallinen nuori. Muutettuani omaan asuntoon aloin vasta tajuta, että vähättelen myös hieman itseäni.

Päätin lopettaa itseni vähättelyn ja aloittaa itseeni uskomisen.

Mitä sitten, jos en imuroi kuten äitini tai tee asioita ylipäätään samalla tavalla. Teen ne omalla tavallani.  Kukaan ei tiedä, millä tasolla haluan minkäkin asian tehdä. Normit eli ne yleiset asiat, jotka määräävät jo pelkästään tekemistämme, luovat meille jatkuvasti paineita siitä, millaisia meidän tulisi olla. Normit on tehty myös rikottavaksi. Voit olla juuri sellainen kuin haluat ja sellainen, jollaisena riität itsellesi.

Älä anna muiden ihmisten liikaa vaikuttaa ajatuksiisi. Jos joku väittää, että et osaa, et tee riittävän hyvin, niin ensin tulisi pohtia, mitä kertoja tällä tarkoittaa. Millä tasolla hän määrittelee osaamisesi ja mihin hän sitä vertaa? Itseensä uskominen on tärkeä elämän taito. Tämä ei tarkoita sitä, että ei tarvitse opetella mitään tai tehdä asioita paremmin, mutta jos uskoo itse tekemiseensä, kehittyy aivan varmasti.

Me kaikki haluamme kehittyä ihmisinä, työntekijöinä, osaajina. Kehittyminen ei kuitenkaan ole sitä, että meidän pitäisi muuttua toisenlaiseksi. Kehittymistä on myös pelkästään jo se, että hyväksyt itsesi. Hyväksyt muut ja erilaisuuden. Kehittymistä on myös se, että mietit, missä asioissa haluat kehittyä, mitä asioita haluat kehittää itsessäsi – ja myös teet näiden asioiden eteen jotakin. Onneksi emme ole kaikki samasta puusta veistettyjä. Meillä on omat ihanat särömme, joita voimme kuitenkin hieman hioa matkan varrella.

Uskalla rohkeasti olla itseesi tyytyväinen. Tyytyväinen tekemiseesi, tyytyväinen ulkoiseen olemukseesi ja tyytyväinen siihen, mitä sinulla on. Ja jos haluat muutosta, lopeta aikominen – aloita tekeminen ja tee asian suhteen jotakin!

Elämä on ihana ja ainutlaatuinen matka. Ja jos haluat lisää pohdittavaa, kirjoitimme aiemmin postauksen ilosta ja innostuksesta, voit lukea sen täältä 

Artikkeli Ole rohkeasti tyytyväinen itseesi! julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Koska olet viimeksi pysähtynyt hetkeen ja huomioinut kaiken, mitä ympärilläsi tapahtuu? Multitaskaatko kaiken aikaa, vai askarteleeko mielesi kenties menneessä tai tulevassa?

Hektisessä ja mahdollisesti äänekkäässäkin ympäristössä, jossa usein vietämme aikaa, hetkeen keskittyminen voi tuntua vaikealta. Mieli vaeltaa asiasta toiseen, yritämme suorittaa mahdollisimman montaa asiaa yhtäaikaa, jotta olisimme tehokkaita. Tutkimuksissa on kuitenkin pystytty osoittamaan, että multitaskaaminen on tehotonta ja saamme niin toimimalla vähemmän aikaiseksi kuin sillä, että keskitymme yhteen asiaan kerrallaan. Hetkessä elämisen on myös todettu laskevan stressiä.

Kokeile tällä viikolla joka päivä edes hetken verran keskittyä ja elää hetkessä. Se voi tuntua hankalalta, ajatukset lähtevät niin helposti vaeltamaan, mutta yritä edes. Meillä on keskittymisestä, hetkessä elämisestä ja multitaskaamisen vähentämisestä hyviä kokemuksia, mutta harjoitusta asia kyllä vaatii. 🙂

Iloa uuteen viikkoon!

Artikkeli Arjen Inspis – Keskity hetkeen julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Miten imu syntyy? Voimmeko itse tehdä tuon imun itsellemme ja jos voimme, kuinka sen teemme? Yksi asia, joka selvästi lisää imua, on ne ihmiset joiden kanssa teet töitä, harrastat tai ylipäätänsä olet vuorovaikutuksessa. Jos vuorovaikutus on innostavaa työssä, niin se lisää työn mielekkyyttä ja sitä kautta imua. Jos yhteistyössä on energiaa, se antaa enemmän kuin ottaa ja taas saadaan imua aikaiseksi.

Voiko harrastuksessa olla imua? Samalla tavalla harrastuksen pitäisi antaa meille iloa. Jos harrastusporukka on kiva, innostava ja paikassa on mukava harrastaa, niin kyllä siinä kummasti on imua, joka vetää puoleensa. Voiko imua saada kaikkeen muuhunkin tekemiseen?

Entä yrittäjyys?

Olisi mielenkiintoista tehdä tutkimus yrittäjän työn imusta. Mistä yrittäjä saa imua omaan tekemiseensä, virtaa ja mikä saa hänet vuodesta toiseen jaksamaan? Yrittäjän jaksamisesta on kyllä tehty tutkimuksia, mutta mikä vaikuttaa siihen, että yrittäjyys kantaa läpi elämän ja heillä riittää intoa aina vaan jatkaa.

Yrittäjä on vielä usein aika yksin. Yrittäjän imu saattaa hiipua, kun ei ole ketään kenen kanssa jakaa asioita. Yhteistyö ja erilaiset yhteiset projektit muiden yrittäjien kanssa tuottavat selkeästi imua yrittäjälle. Ne tuovat työniloa. Yhteistyössä voi ollakin juuri se työn imun voima, jota kannattaa etsiskellä.

Me saamme yhteistyöstä imua KasvuStoorin sisällä. Yhteistyömme antaa meille voimaa ja imua tehdä paljon asioita. Jaksamme jatkaa, kun voimme tsempata toisiamme. Se antaa innostusta ja motivaatiota sekä kannustaa jatkamaan.

Minulla on usein tarve kaivaa määritelmä asialle eli tässä tapauksessa etsin tiedon, mitä työn imulla oikein tarkoitetaan? Löysin Työterveyslaitoksen tutkimusprofessorin määritelmän työn imusta. ”Työn imu tarkoittaa tilaa, jossa työn tekeminen tuntuu mielekkäältä ja innostavalta, jossa työ tuntuu merkitykselliseltä ja antaa voimaa myös muuhun elämään”.

Täytyy sanoa , että KasvuStoori -yhteistyömme tekee juuri tuota. Tuntuu mielekkäältä tehdä tätä yhteistyössä. Se tuottaa meille innostusta ja merkitystä tekemiseemme, mikä taas antaa voimaa meidän kummankin omiin töihin sekä muuhun elämäämme. Olemme siis mitä ilmeisemmin löytäneet yhteistyössä työn imua. Tosin toisinaan tuntuu, että olemme niin innostuneita että ehkä pitäisi vähentää tätä työn imua ja jopa toppuutella tekemistämme. 🙂

Parasta on se, että työn imuun voi jokainen itse vaikuttaa

Työn pitäisi olla Työterveyslaitoksen tekemien tutkimusten mukaan sopivasti haastavaa, siihen tulisi saada tukea ja työyhteisön tunnelman pitäisi olla hyvä. Tällä tehdään työn imua. Työterveyslaitoksen sivuilta löydät paljon tietoa työn imusta.

Yrittäjänä minulla on se mahdollisuus itse vaikuttaa työhöni ja tekemiseeni. Voin rakentaa työstäni sellaista kuin itse haluan. En tiedä, onko yrittäjille suotu erityisen paljon tätä työn imua, kun tuntuu että monet yrittäjät jaksavat innostua tekemisestään aina vaan uudelleen joka päivä.

Työn imu on siitä positiivinen asia, että se siirtyy helposti muuhunkin tekemiseeni, kuten harrastuksiin, ulkoiluun ja kotitöihinkin. Harrastus tai kodin tekeminen antaa virtaa, eikä vie sitä. Työ tuo positiivista imua ja innostaa tekemään kaikkea muuta.

Tuunaa sinäkin työtäsi, jos kaipaat muutosta

Työn tuunaaminen on erityisen hyvä ajatus. Työterveyslaitos antaa tuunaamiseen hyvät ohjeet täällä. Se on varmaa, että jos löytää jotain uutta ja innostavaa työhönsä, niin sen avulla jaksaa paremmin.

Tuunaaminen on ajatuksellisesti kiva asia ja siitä tulee heti positiivinen olotila. Voin siis muokata jotain tekemääni asiaa mielekkäämmäksi. Saan tekemisestä virtaa, energiaa, iloa ja innostusta. Ei se tietenkään tule tarjottimella, vaan minun on itse opeteltava hyödyntämään tuota positiivista tuunausta ja haettava sen kautta imua kaikkeen siihen tekemiseen, joka maistuu puulta tai vähemmän innostavalta. Vaikka siihen imurointiin.

Tammikuulta löytyy hyvä vieraskynäkirjoitus samaan aiheeseen. Lue lisää elämän mahdollisuuksista.

Imua jokaiseen päivään

Photo by CoWomen on Unsplash

Artikkeli Työn imu, vapaa-ajan imu, harrastuksen imu, onko sinulla näitä? julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Oletko kiinnittänyt huomiota rutiineihisi? Onko sinulla niitä, useimmilla on. Jos et heti tunnista asioita, joita teet rutiinilla, käydä hetki aikaa asian miettimiseen.

Rutiineissa ei ole välttämättä mitään vikaa, ne kuuluvat arkeen, mutta niiden rikkomisesta voi saada päivään uutta virtaa 🙂 Jos aina tekee asiat samalla tavalla, eikä haasta itseään uuteen, mukavuusalueemme pienenee ja pienenee, jolloin päivästä toiseen mennään siitä, missä aita on matalin.

Tällä viikolla haastamme sinua rikkomaan ainakin yhden rutiinisi. Se voi olla vaikka työmatkasi – mene jotain muuta kautta kuin yleensä, jää aiemmalla pysäkillä pois ja kävele jonkin matkaa tai käytä jotakin muuta kulkuneuvoa. Rikottava rutiini voi olla mikä tahansa, mutta kokeile jotain uutta, voit yllättyä! Iloa viikkoon!

Artikkeli Arjen Inspis – Riko rutiineja julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Oletko koskaan tanssinut niin, että musiikki on vienyt sinut mukanaan ja ympäristö on unohtunut. Jos et ole kokenut tällaista, kokeile! Jos et halua tehdä sitä missään yleisellä paikalla, tee se kotona, kun olet yksin. Verhot kiinni, musiikki täysille ja anna mennä!

Tanssilla on kiistattomia terveysvaikutuksia, se rentouttaa ja saa hyvälle tuulelle. Tyyli & musiikkivalinta on vapaa, kunhan nautit ja annat musiikin viedä. ”Dance like nobody’s watching” – tanssien uuteen viikkoon 🙂

Artikkeli Arjen Inspis – ”Dance like nobody’s watching” julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Aloitimme ystäväni kanssa vuoden alusta tavan, että soitamme säännöllisin väliajoin toisillemme ja jaamme, mitä hyvää on tapahtunut. Meillä on vuodelle 2019 isoja unelmia ja tavoitteita. Kerrommekin kumpikin innoissamme puhelun aikana, miten asiat ovat edistyneet. Olemme positiivisia, kehumme toisiamme, tsemppaamme  & sparraamme. Näistä puheluista jää ihan mielettömän hyvä olo, yleensä soitamme ne aamuisin ja koko loppupäivän kumpikin hymyilee kuin hangonkeksi.

Nappaa tästä idea itsellesi ja mieti, kenen kanssa sinä voisit soittaa tällaisia inspispuheluita. Lupaamme, että puheluista tulee superhyväolo <3

Artikkeli Arjen Inspis – Inspispuhelu kaverin kanssa julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.