Viran puolesta ja palkkaa vastaan – Muutoksen tukevissa kourissa
Puhemies Mao kirjoitti joskus, että seitsemän vuoden välein pitää lakaista kuistilta skorpionit ja myrkkykäärmeet. Maolla oli ikävä tapa tehdä uudistuksia, mutta muutoksen säännöllinen tarve tulee tästäkin ajatuksesta ilmi. Työelämässä, palvelutuotannossa, kunnalla tai yrittäjällä vain harvalla on niin hyvä konsepti, ettei sitä tarvitsisi aika ajoin päivittää. Maailma muuttuu. Ihmisen oma halu muutokseen vaihtelee eri yksilöillä, mutta kaikki me olemme muutosten kourissa.
Joidenkin instituutioiden uudistuminen on varmistettu. Lait, jopa perustuslaki, päivitetään ajan tasalle. Kansalaisille annetaan mahdollisuus vaihtaa valtuutetut ja kansanedustajat neljän vuoden välein. Presidentti voi olla virassaan vain kaksi kuuden vuoden jaksoa peräkkäin. Kekkosen ajasta opittiin jotain. Jopa kirkko joutuu uudistamaan käytäntöjään, palvelujaan ja tulkintojaan, vaikka perusjutuista pyritään pitämään kiinni.
Virkamiehet ja aviopuolisot edustavat institutionaalista pysyvyyttä. Toiset valitaan toistaiseksi ja toiset kunnes kuolema erottaa. Jos muutostarvetta ilmenee, eikä osapuolilla ole asiasta yksimielisyyttä, aviopuolisosta pääsee eroon helpommin.
Joillakin ammattialoilla muutokset tulevat ulkoapäin niin nopeasti, ettei omaa muutostarvetta ehdi kokea. Joskus muutos pitää aloittaa itse. Kolme vuotta on kunniallinen aika samalla työnantajalla ennen kuin alkaa vilkuilla tositarkoituksella ympärilleen. Yksi vuosi on käytetty opetteluun, toinen toistamiseen, kolmas muuttamiseen. Viisi vuotta on hyvä väli vaihtaa tehtäviä. Seitsemän vuoden jälkeen on jo syytä katsoa pukuhuoneen peiliin. Avioliittoon vertaaminen loppuu tähän, sitä en uskalla aikatauluttaa samaan tapaan.
Muutos ei aina vaadi työpaikan vaihtoa, Työtehtävien muuttuminen, työnkierto, organisaatiomuutos tai palvelumallin perusteellinen uudistus riittää. Joskus opiskelu saa aikaan uuden näkökulman tai uuden innostumisen. Työtovereiden vaihtuminen muuttaa työyhteisön dynamiikkaa niin, että yhtäkkiä huomaa olevansa ihan uudessa työpaikassa, vaikka oma tehtävä olisi pysynyt ennallaan.
Pitkän kesän jäljiltä ajatukseni pyörivät enemmän hyönteisissä kuin työelämässä. Hyönteisten metamorfooseja voi melkein kadehtia. Ihmisen näkökulmasta toukka vaikuttaa valmistautumiselta lopulliseen kehitysvaiheeseen, ja kaunis perhonen on se täydellinen lopputulos. Jos olisit hyönteinen, olisitko nykyisessä elämänvaiheessasi toukka vai perhonen? Tai ehkä olet siinä välissä, kotilossa, ja puhkeamisesi kukkaan on vielä edessä. Oletan, että munavaiheessa olevat eivät lue tätä blogia.
Voihan olla niinkin, että esimerkiksi sudenkorento kaipaa jännittävää toukkavaihetta, jolloin asuttiin järvenpohjassa ja elettiin täysillä. Alamäki alkoi, kun noustiin vedestä ylös. Lisääntymisen jälkeinen lentely, jota ihmiset ihastelevat kesäiltaisin, on korennon näkökulmasta vuodeosastovaihe.
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
”Viran puolesta ja palkkaa vastaan” kolumnistimme LiisaN työskentelee erään pirkanmaalaisen kunnan sivistystoimen hallinnossa. Hän tykkää sekä kokeilla että suunnitella ja heittäytyä virkamiehen arjesta kohti luovaa ja tutkivaa elämää ja arjen havainnointia.