Energiaa tarvitaan joka päivä, vaikka kuinka olen täyttänyt energiavarastojani kesän aikana, tiedän energian tarvetta tulee myöhemmin lisää. Juttelin energiasta Tuija Hällforsin kanssa. Hän oli perustanut Arjenpyörä nimisen yrityksen joka tarjoaa energiahoitoa. Kiinnostuin tästä hoitomuodosta, ja ajattelin että kokeillaanpa tätä hoitoa.  Oli maanantai ja nyt vain äkkiä katsomaan että mille päivälle on tyhjiä aikoja. Sopiva aika löytyi saman viikon perjantaina.

Tuli sen verran retkeiltyä loman lopuksi ja käveltyä kilometrejä toisensa perään pitkin metsiä, tuntureita ja erilaisia luontokohteita, että kaipasin vähän jostain uutta energiaa ja ehkä kehokin paljosta liikunnasta vähän jumissa. Voisi olla hyvä hieman katsoa noita kehon jumitiloja.  Aloin tutkia varauksen jälkeen että millaisia energiahoitoja hän tekee. Hoidosta löytyi hyvin tietoa, ja tässä kiteytys mistä hoidosta on kyse  ”BodyMind Energy Balancing Method -hoito lempeä ja turvallinen mutta silti tehokas tapa purkaa elimistöön kertynyttä fyysistä, psyykkistä ja tunnepuolen stressiä, joka ilmenee erilaisina hyvinvointia häiritsevinä ongelmina.”  Stressi voi aiheuttaa monenlaisia ongelmia kuten esimerkiksi päänsärky, vatsavaivat, lihasjännitykset ja tietysti altistaa jopa unihäriöihin tai sydän- ja verisuonitaudeille. Stressi ei ole ihan pikku juttu, varsinkin jos se jatkuu pitkään. Suomen Energiahoitajat kertookin, että BodyMind Energy Balacing Method -hoito on tuonut helpotusta tuhansille erityyppistä stressiä kärsiville. Tuija Arjenpyörästä kertoo itse jo auttaneensa monia ihmisiä juuri erilaisten stressi- ja jännitystilojen helpottamiseen.

Minulla ei ollut loman jälkeen stressiä mutta energiaa ottaisin mielelläni vastaan. Lisäksi tiesin että kyllä niitä jumejakin kehossa on, varsinkin kun nivelrikko vaivaa toista polvea niin kyllä se aiheuttaa väkisin jännitteitä kroppaan. Onneksi on hyviä polvitukia jotka helpottavat pitämään nivelrikon liikkuessa aisoissa. Ja kuka meistä ei tarvitsisi lisää energiaa.

Mitä on energiahoito?

Tutkin myös että mitä energiahoito oikein on? Minua kiinnosti mikä sen toimintamekanismi on ja kuinka se vaikuttaa? Löysin seuraavanlaisen määritteen siitä ”Energiahoidolla viitataan yleensä (mutta ei aina) tekniikoihin, joissa hoitovaikutus saadaan kiinalaisen lääketieteen/itämaisen energia-ajattelun mukaisen ns. ”energiajärjestelmän” kauta. Kulttuurista riippuen tästä energiajärjestelmästä voidaan käyttää erityyppisiä nimityksiä kuten meridiaanit, chakrat, energiakenttä jne.” Tiesin entuudestaan jo, että meissä kaikissa on energiaa jota voimme ohjata ja jakaa muille. Toiset meistä luovuttavat sitä enemmän ja toiset vähemmän. Itse olen sillä luovuttajan puolella hyvin vahvasti eli välillä energiani vähenee pelkästään sen takia, että luovutan sitä muille. Tätä tapahtuu usein työpäivän aikana kouluttaessani. Se onkin hyvä juttu, haluankin luovuttaa energiaani muille. Toisinaan sitä tarvitsee tankata, ja nyt koin olevan hyvä tankkaushetki. Ajattelin että nyt minä lähden hakemaan ison kauhallisen itselleni lisää energiaa.

Varattuna aikana menin paikalle. Tila avautui heti ovelta niin kauniisti, silmää hivelevä ja lempeä fiilis tuli heti kun astui sisään. Tila oli hyvin suunniteltu. Siirryin Tuijan vanavedessä kohti hoitohuonetta. Oli pakko pysähtyä ovella, hoitohuone oli myös niin harmooninen tunnelmaltaan, että totesin mielessäni, että no täällähän pelkästään olemalla jo rentoutuu ja saa energiaa. Saati sitten hoidossa. Entä sitten kun tuo energiahoitaja on elämäniloinen, positiivinen ja rento, miltä se tuntuu. No taatusti auttaa vielä enemmän ja vahvistaa hoidon vaikutusta. Tuijan vahvuutena on mielestäni juuri se, että muiden ihmisten auttaminen sopii hänelle kuin nappi.

Tästä sitten alkoi tunnin ja vartin pituinen hoito. Rentouduin täysin hoidon aikana, ja sain hyvän fiiliksen. Tunsin kropan jännitteiden poistuvan ja energiat alkoivat virrata. Energian kehossa tuntee, ja tuntee kuinka se virtaa oman kehon läpi. Tämä energian lataaminen oli kokemuksen arvoinen. Tästä viikonloppuna sitten innostuinkin kumpanakin päivänä tekemään kunnon pitkän metsäkävelyn. Retkeilin luonnossa ja nautin sen energiasta jota olin tankannut itseeni.

Yrittäjätkin tarvitsevat välillä aina energiaa, on tärkeää myös käyttää pienten yrittäjien palveluita. Nyt kun talous on sakannut jo hetken aikaa, niin yrittäjät tarvitsevat meitä asiakkaita. Asiakkaat ovat kaiken yrityksen kantava voima. Kannata sinäkin pieniä yrittäjiä ja käytä heidän palveluitaan. Näin saadaan pidettyä ihan ruohonjuuritasolla niitä talouden rattaita pyörimässä.

Katso täältä lisää  Arjenpyörän facen sivulta 

Ajanvaraus löytyy tämän linkin takaa. 

Ota hyppysellinen innostusta, iso kupillinen energiaa ja pieni kauhallinen inspiraatiota, ja toteuta haaveesi, unelmasi, tavoitteesi. Vain sinä voit ne toteuttaa.

Artikkeli Yrittäjä lähti etsimään energiaa Arjenpyörältä julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Teen kaiken väärin, ajattelen, toimin, sanon? Olen vastuussa muiden huonosta olosta ja syyllinen ikävään ilmapiiriin tai toisten kärsimykseen, vääriin valintoihin, olen huono vanhempi, mokaan aina kaiken….

Aiheutan kärsimystä jos ota rokotteen, en ota rokotetta. Olen syyllinen, jos en toimi oikein. Mikä on oikein??

Apua, ei ole ihme, jos on paha olo kaikkien näiden ajatusten ja vaatimusten keskellä, varsinkin kun on kokemus, että on jäänyt yksin.

Normaali tunne

Syyllisyys on täysin normaali ja terve tunne. Ihan kuten tunteet yleensäkin. Mutta syyllisyydestäkin voi kasvaa hallitsemattomana peikko. Tuskallisia tunteita on helpompi kestää, kun niihin suhtautuu hyväksyvästi. Silloin ikävät ja vaikeatkin tunteet tuntuvat tuottavan vähemmän kipua ja hellittävät helpommin sekä kestävät lyhyemmän aikaa.

Tunteen tunnistaminen ja nimeäminen jo on helpottava tapa kohdata tunteita ja harjoittelu kannattaa aloittaa pienistä ikävistä tunteista.

Näin harjoittelun myötä tunteesta tule pikkuhiljaa keino, jolla voi jo tulla toimeen haastavien tunteiden kanssa. Vaativammat ja sitkeämmät tunteet vaativat pidempää ja ehkä tuettua tunteiden validointia, tunnetaitoja ja elimistön rauhoittamista tunnetilasta yli pääsyyn.

Syyllisyys aiheellista vai aiheetonta?

Milloin syyllisyys sitten on aiheellista ja aiheetonta? Jokainen meistä varmaan tunnistaa syyllisyyden piston joskus sydänalassa. Auts, olisin voinut toimia toisin, nyt en toiminut ihan oikein. Nämä ovat täysin terveistä reaktioita tilanteisiin, joissa teimme virhearvion tai mokasimme, se on vain inhimillistä. On ihmismäistä mokata. Epäinhimillistä – robottimaista on olla mokaamatta, kuka haluaa sellaiseksi?

Aiheellinen syyllisyys auttaa puntaroimaan omaa käytöstä, toimintaa ja tekoja. Toimimaan enemmän omien arvojen mukaisesti.

Mutta aiheeton syyllisyys sen sijaan on syyllistymistä asioista, jotka eivät välttämättä ole meidän vastuulla, todellisia, vaan tunne jatkuvasta väärin tekemisestä kalvaa, toimi sitten niin tai näin.

Seuraavan tehtävän avulla voit tutkia syyllisyyttäsi, sen todenmukaisuutta.

TEHTÄVÄ 1:

1. Ajattele jotain sinulle syyllisyyttä aiheuttavaa asiaa.
2. Mieti, onko oikeasti syntynyt jotain vahinkoa asian suhteen?
3. Olisitko voinut omilla valinnoillasi saada asian tapahtumaan tai estää jo tapahtuneen.
4. Osasitko ennustaa, että toimintasi aiheuttaa vahinkoa tai jos olisit toiminut toisin, olisitko voinut estää vahingon syntymisen?
5. Oliko sinulla valta, mahdollisuus tai voima valita ja toimia toisin?

Jos vastaat kaikkiin kyllä, voidaan olettaa sinulla olevan aihetta syyllisyyteen. Mutta vain jos vastasit kyllä kaikkiin kohtiin. Mikäli vastasit yhteenkään kohtaan ei, syyllisyys ei ole aiheellista.

Ja mikäli tosiaan olit syyllinen, on tärkeää:

1. lopettaa vahingollinen toiminta
2. pyytää anteeksi
3. korjata tapahtunut vahinko
4. hyvittää aiheutuneet vahingot
5. JATKAA ELÄMÄÄ

Onko tämä ihan totta?

Havaintomme ja niiden perusteella tekemämme tulkinnat, tavat joilla olemme oppineet asioita tulkitsemaan vaikuttavat tunnereaktioihimme. Syyllisyys opitaan yhdistelemällä oikein-väärin yhteyksiä, mikä on hyväksyttyä, mikä ei, se ohjaa valintoja ja tekoja oikeaksi opittuun suuntaan.

Joskus on suurinta viisautta hieman kyseenalaistaa tulkintojamme, varsinkin niitä, jotka tuntuvat ikäviltä ja olevan vallan säännöllisisä vierailijoita tai kovin sitkeitä sellaisia. Se että tulee tutuksi omien haastavien automaattiajatusten kanssa tai havaitsee ne joskus hyvinkin virheellisiksi tulkinnoiksi, ei automaattisesti tarkoita, että on tehnyt jotain väärin ja että onkin syyllinen ja toinen oikeassa, vaan opettaa tutkimaan asioita. Ei ole ns. varmoja totuuksia vaan voidaan oppia tutkimaan ajatuksia ja niitä herättäviä tilanteita, sekä niistä syntyviä tulkintoja.

Mikäli huomaat jatkuvasti samantyylisissä tilanteissa kokevasi syyllisyyttä, voit alkaa tutkia mistä tämä johtuu, onkohan tulkintani ihan 100% totta vai onko jotain mitä en huomaa.

Ajatuksia vain

Aivan kuten muutkin, syyllistävät ajatuksetkin ovat vain ajatuksia. Usein sitkeitä sellaisia ja kotoisin ehkä kovinkin kaukaa lapsuudesta, ehkä täysin tunnistamattomia tunteita. Katseita, eleitä ja pieniä sanoja, joista kokemus omasta syyllisyydestä on päässyt kasvamaan kaiken kattavaksi syyllisyyden tunteeksi. Yksinjäämistä, voimattomuutta, häpeää.

Aivomme poimivat koko ajan ympäristöstä vahvistusta sille uskomukselle, millaisen uskomme maailman olevan. Tyyliin syyllinen on löydyttävä, niin asia on selvä ja kun ”syyllinen” löytyy, voi huokaista hetkeksi, kunnes uusi tilanne on päällä ja sama ralli alkaa alusta.

Aivomme ovat varsin energiatehokkaita ja haluavat mielellään tehdä yleistyksiä ja helppoja tukintoja, joten myöhemmin jonkun katse, joka hieman muistuttaa lapsuuden syyllisyyttä herättänyttä tunnetta tulkitaan vanhaksi ja tutuksi tunteeksi. Aa, vika onkin minussa ja ohitetaan täysin vaikka se, että toinen yrittääkin vain kaataa omaa pahaa oloaan päälleni. Erityisesti väsyneenä, nälkäisenä ja stressaantuneena kaikki olettamukset vahvistuvat.

Kaikille syyllisyys ei kuitenkaan ole tervettä. Häpeää kärsivät ja masentuneet kokevat usein hellittämätöntä syyllisyyttä, jota eivät anteeksipyynnöt tai -annot helpota. Neuroottinen syyllisyys kehittyykin kun lapsella on liian paljon kokemuksia hylätyksi tulosta tai siitä, että on jätetty yksin selviämään. Vanhempien emotionaalinen poissaolo aiheuttaa jatkuvaa riittämättömyyden tunnetta ja se aiheuttaa syyllisyyttä ja kokemusta itsestään kykenemättömänä.

TEHTÄVÄ 2:

1. Huomaa että koet syyllisyyttä?
2. Hyväksy se, älä yritä vältellä.
3. Huomaa, mitä syyllisyys yrittää saada sinua tekemään.

Myös syyllistäminen on tapa karistaa omaa syyllisyyden tai häpeän tunnetta omalta kontolta pois.

On niin helpottavaa löytää joku, joka toimii niin väärin.

Tähän keskittyminen antaa lomaa omalle alati kalvavalle syyllisyydelle, voin hetken hellittää omasta pahasta olostani kääntämällä huomion muihin.

Yllä olevaa harjoitusta voi käyttää myös, kun huomaa syyllistäviä ajatuksia muita kohtaan.

Voisinko olla juoruamatta, arvostelematta ja syyllistämättä. Voisinko vain havaita itsessäni jotain kalvavaa tunnetta, jota pyrin sysäämään sivuun?

Syyllisyyskin karkoitetaan MYÖTÄTUNTO-harjoittelulla

Myötätunto alkaa aina itsestämme. Voimme antaa vasta kun olemme itse saaneet. Syyllisyys kumpuaa syvältä sisältä, syyllisyys kaipaa kannattelua, tukea ja myötätuntoa, ei kaikki todellakaan ole sinun vikaasi, vaikka joku on joskus sinulle niin sanonutkin tai saanut sinut tuntemaan niin. Kun on jäänyt vaille lämmintä kohtaamista, on sitä kovin vaikea antaa myöskään myöhemmin itselle.

Yhteenkuuluvuus ja rauhoittuminen laskevat stressihormonien määrää verenkierrossa. Häpeä, kriittisyys ja arvostelu ovat yksi tehokkaimmista keinoista lisätä kortisolin erittymistä. Kun häpeä liittyy siihen mikä olen, syyllisyys liittyy siihen, mitä teen. Syyllisyys on moraalinen tunne.

Rauhoittumisjärjestelmää voi itse aktivoida esimerkiksi silittämällä, puhumalla itselleen kauniita ja rauhoittavia sanoja sekä pitkillä rauhallisilla uloshengityksillä ja lempeällä äänensävyllä.

Myötätunto itseä kohtaan on  välittämistä, lempeää ystävällisyyttä ja ymmärrystä, ei kaikki ole sinun vikasi, oikeasti nyt ei ole mitään hätää, kaikki järjestyy, et olisi voinut vaikuttaa asiaan. Asioita, joita syyllisuudentunteen tulee kuulla. Se auttaa kannattelemaan vaikeissa tilanteissa. Itsemyötätunto on kykyä huomata kärsimys eli asia tai tunne, jota pyrkii välttelemään ja sitä, että on halukas lievittämään tätä kipua. Myötätunto on jokaisessa meissä, mutta nopea ja liukas katoamaan, varsinkin kipeissä hetkissä. Se kaipaa toistoja, harjoittelua ja ylläpitoa. Se että pitää itsestä huolen, on itsemyötätuntoa parhaimmillaan.

TEHTÄVÄ 3

Jatkoa tehtävään 2.

1. Suunnittele nyt miten haluaisit toimia jatkossa.
2. Millaisen asennon, eleet ilmeet, sanat tai äänensävyt saisivat syyllisyyden havahtumaan.
3. Miten voit toimia näkyvässä elämässä toisin jatkossa.
4. Ala toteuttamaan tätä suunnitelmaa.
5. Toista, toista, toista…. Niin kauan, että uusi toimintamalli on vahvempi kuin vanha.

Hyväksyntä ja toisin toimiminen

Aivan ensiarvoisen tärkeää  on pysähtyä syyllisyyden tunteen äärelle. Havaita asioiden tila. Missä olen, mikä on totta. Ensin pitää havaita ja tehdä esimerkiksi tehtävä 1. Missä olen ja mikä kaikista ajatuksistani onkaan totta.

Jotta voi muuttua, on tiedettävä, mitä tahtoo muuttaa.

Myötätuntoinen hyväksyminen ja aktiivinen uuden toiminnan harjoittaminen, toisto-toisto-toisto, on avain aitoon ja välittävään yhteyteen itsen kanssa.

Kuten usein tykkään muistuttaa, ei ole pikatietä onneen, vaikka mainosmiehet siitä mielellään puhuvat. Ei ole pikakurssia, vaan on elämä ja sen valinnat. On jokainen aamu, jolloin voi valita, miten päivänsä kuluttaa.

Syyllisyys on kuitenkin vain tunne. Se ei tapa, satuta tai vahingoita. Vasta se, kuinka siihen reagoimme tai kuinka toimimme sen ohjaamina, aiheuttaa ongelmia.

Kun tuntuu, ette pärjää yksin ja haluat puhua, olen tässä.

KAUKAA TAI LÄHELTÄ, ETÄYHTEYDET OVAT KOVASSA KÄYTÖSSÄ.

Ota yhteyttä!

Lempeyttä ja valoa kaikille – elämä on tässä ja nyt!

Katja Kykkänen / Hyvänolon Omimo / fb ja  insta / katjakykkanen@gmail.com

Artikkeli Vieraskynä – Syyllinen? julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Positiivinen psykologia sanana saattaa niin ihastuttaa, ärsyttää kuin jopa vihastuttaa sinua. Toisaalta voi olla, että se ei ole sinulle entuudestaan kovin tuttu. Mistä onkaan siis kyse? Ensinnäkin on tärkeä erottaa positiivinen ajattelu ja positiivinen psykologia toisistaan. Positiivisessa ajattelussa negatiiviset tunteet pyritään kääntämään väkisin positiivisiksi, kun taas positiivisessa psykologiassa kaikenlaiset tunteet ovat sallittuja. Positiivinen psykologia on 2000-luvun vaihteessa perustettu tieteenala, jonka juuret ulottuvat aina antiikin Kreikan suurten filosofien ajatuksiin. Se ei ole perinteisen psykologian kilpailija, vaan ennen kaikkea rinnalla kulkija keskittyen ihmisen vahvuuksiin ja voimavaroihin heikkouksien ja puutteiden sijaan. Positiivisen psykologian perusidea tiivistyy Martin Seligmanin kukoistuksen kehykseen, johon kuuluu kuusi osa-aluetta: myönteiset tunteet, uppoutuminen, ihmissuhteet, merkitys, aikaansaaminen ja elinvoimaisuus. Mitä useampi kukoistuksen kehyksen osa-alue elämässämme yhdistyy, sitä suurempaa hyvinvointimme on. Positiivisen psykologian tavoitteena ei ole niinkään keskittyä onnellisuuteen tunteena, vaan siihen, mitä hyvinvointi on ja miten ihmisen kokonaisvaltaista ja pitkäkestoista hyvinvointia voidaan edistää. Kerron sinulle seuraavaksi jokaisesta osa-alueesta hieman enemmän sekä annan esimerkkejä siitä, miten voit harjoittaa kutakin osa-aluetta.

Myönteiset tunteet

“Positiivisuus on valinta -valinta, joka meidän tulee tehdä uudelleen ja uudelleen, päivä toisensa jälkeen.” (Barbara Fredrickson)

Positiivisessa psykologiassa korostetaan myönteisten tunteiden, esimerkiksi rakkauden, kiitollisuuden, ilon, toiveikkuuden ja haltioitumisen, merkitystä. Kuten aiemmin jo kirjoitinkin, positiiviseen psykologiaan kuuluu kuitenkin myös negatiivisten tunteiden kokemista ja niiden hyväksymistä osana hyvää elämää. Barbara Fredrickson toteaa kuitenkin oivasti, että positiivisuus on valinta, joka meidän tulee tehdä joka päivä uudelleen. Voimme siis valita, haluammeko esimerkiksi surra usean päivän ajan jotakin epäonnistumistamme vai hyväksymmekö sen, että epäonnistuminen on tapahtunut, suremme tapahtunutta hetken ja sen jälkeen päästämme surun tunteesta irti.

Mutta mitä hyötyä myönteisten tunteiden kokemisesta sitten on? Tutkimusten mukaan myönteisten tunteiden kokeminen lisää läheisyyden ja yhteyden tunnetta toisiin ihmisiin, tekee ajattelusta nopeampaa ja luovempaa, lisää psyykkisiä, fyysisisiä, sosiaalisia ja älyllisiä resursseja sekä elämäntyytyväisyyttä, parantaa vastustuskykyä ja lisää elinikää. Eikö kuulostakin hyvältä? Voit lisätä myönteisiä tunteita elämääsi esimerkiksi pienistä asioista nauttimalla, unelmoimisella, yhdessä nauramisella ja leikkisällä asenteella. Sinun kannattaa havainnoida, mitkä asiat omassa elämässäsi lisäävät myönteisiä tunteita ja miettiä, miten voisit lisätä niitä entisestään. Kiitollisuutta ja sen harjoittamista on tutkittu paljon ja se on yksi helppo tapa lisätä myönteisten tunteiden määrää. Jos kirjoitat kiitollisuuspäiväkirjaa, saatat huomata, että joinain päivinä se on helppoa, joinain taas erittäin vaikeaa. Pitkään kiitollisuuden tärkeydestä puhunut Marika Borg toteaa ihanasti, että jos jonain päivänä ei keksi mitään muuta hyvää, niin kiitollisuuspäiväkirjaan voi aina kirjoittaa: ”Luojan kiitos tämä päivä on ohi!”

Harjoitukset:

1. Kiitollisuuspäiväkirja. Ota jokin ihana vihko ja kirjoita sinne päivittäin kolme asiaa, joista olet kiitollinen. Toista tätä vähintään kahden viikon ajan. Kenties huomaat, että siitä tulee sinulle tapa, jota et haluakaan lopettaa. Suosittelen käsillä kirjoittamista, mutta jos se ei ole sinun juttusi, voit kirjoittaa kiitollisuudenaiheitasi ylös vaikkapa puhelimeesi. Sovelluskaupoista löydät esimerkiksi MindHappy- ja Grateful-sovellukset, joita voit hyödyntää kyseiseen tarkoitukseen.
2. Kiitollisuuskirje. Kirjoita kirje sinulle tärkeälle ihmiselle, jolle olet saattanut unohtaa kertoa hänen merkityksellisyytensä elämässäsi. Kun olet kirjoittanut kirjeen, mene kyseisen ihmisen luokse tai soita hänelle ja lue kirjoittamasi kirje ääneen.

Uppoutuminen

”Flow on täydellistä sitoutumista toimintaan sen itsensä tähden. Ego katoaa. Aika kuluu. Jokainen toiminto, liike ja ajatus seuraavat toinen toisiaan.” (Mihaly Csikszentmihalyi)

Uppoutuminen tarkoittaa kykyä olla läsnä ja kokea flow-kokemuksia. Läsnäolotaidoista eli mindfulnessista puhutaan nykyisin paljon, eikä suotta, sillä toimimme päivät pitkät suurimmaksi osaksi autopilotilla. Teemme paljon töitä ja usein työt seuraavat meitä myös vapaa-ajalle. Tietoisen läsnäolon harjoittaminen sen sijaan mahdollistaa pysähtymisen, oman kehon ja mielen kuuntelemisen sekä nykyhetken hyväksymisen tässä ja nyt. Tietoisen läsnäolon harjoittaminen kannattaakin ottaa osaksi arkea, sillä sen on todettu esimerkiksi vähentävän stressiä, ahdistusta, masennusta, vihaa ja riippuvuuksia sekä madaltavan verenpainetta. Mindfulnessin voidaan ajatella olevan eräänlaista mielen hygieniaa, mihin kannattaa panostaa samalla tavalla kuin vaikkapa hampaiden pesuun. Helpoimmillaan harjoittelu on lyhytaikaista keskittymistä omaan hengittämiseen, joka tapahtuu aina tässä ja nyt. Siihen meillä jokaisella luulisi riittävän aikaa päivittäin – edes pieni hetki.

Flow-tila on uppoutumista parhaimmillaan. Siinä taitomme ja kykymme kohtaavat ihanteellisella tavalla yhdessä tehtävän vaatimustason kanssa. Flow-tilaan pääsemistä voi edistää se, että tunnistaa omat luonteenvahvuutensa. Christopher Petersonin ja Martin Seligmanin luomat luonteenvahvuudet ovat positiivisia ja moraalisesti arvostettuja, universaaleja luonteenpiirteitä, jotka perustuvat kuuteen hyveeseen (viisaus, rohkeus, inhimillisyys, kohtuullisuus, oikeudenmukaisuus ja transsendenssi). Näihin kuuteen hyveeseen puolestaan sisältyy 24 luonteenvahvuutta (esim. rehellisyys, ystävällisyys, oppimisen ilo, uteliaisuus, kiitollisuus). Omien luonteenvahvuuksien tunnistaminen ja niiden hyödyntäminen edesauttavat niin flow-tilaan pääsemistä kuin parantavat myös muun muassa itseluottamusta, oppimiskykyä, luovuutta ja merkityksellisyyden kokemusta. Voit testata omat luonteenvahvuutesi netissä Values in Action -testillä (VIA-testi). Suosittelen sen tekemistä jokaiselle, sillä arvioilta vain noin 1/3 ihmisistä tunnistaa omat vahvuutensa. Jos olet tehnyt testin jo aiemmin, se on suositeltavaa uusia noin kerran vuodessa.

Harjoitukset:

1. Läsnäolo- ja rentoutusharjoitukset. Testaa erilaisia läsnäolo- ja rentoutusharjoituksia, joita löytyy mm. https://mieli.fi/fi/mielenterveys/harjoitukset. Harjoitusten tekeminen säännöllisesti on tärkeää.
2. Values in action -testi. Tee VIA-testi https://www.viacharacter.org/ ja pohdi, miten omat TOP5-luonteenvahvuutesi pääsevät toteutumaan arjessasi ja miten voisit hyödyntää niitä entistä enemmän.

Ihmissuhteet

”Suhteemme muihin ihmisiin merkitsevät, ja ne merkitsevät jopa enemmän kuin mikään muu tässä maailmassa.” (George Vaillant)

Meillä jokaisella on biologinen tarve kuulua joukkoon ja saada tukea toisilta ihmisiltä. Ihmissuhteita on monenlaisia kuten suhde puolisoon, lapsiin, omiin vanhempiin, sukulaisiin, ystäviin ja työkavereihin. Ihmissuhteiden on todettu olevan kaikkein merkittävin hyvinvointiimme vaikuttava tekijä. Ne voivat niin romahduttaa meidät kuin toimia nostattavana voimanamme. Ehkäpä olet itsekin huomannut sen omassa elämässäsi. Ihmissuhteissa laatu on tärkeämpää kuin määrä. Hyvissä ihmissuhteissa koemme turvallisuutta, saamme ja annamme palautetta, pystymme olemaan oma itsemme, tykkäämme touhuta yhdessä ja jaamme yhteisiä kokemuksia. Hyvät ihmissuhteet pidentävät elinikää, vähentävät stressiä ja ahdistuneisuutta, auttavat menestymään työelämässä ja lisäävät onnellisuuden tunnetta. Jokainen meistä voi parantaa ihmissuhteidemme laatua olemalla aidosti läsnä silloin, kun vietämme aikaa meille tärkeiden ihmisten parissa. Hyvään vuorovaikutukseen kuuluu kiinnostus toisen ajatuksista, kuunteleminen, kysymysten esittäminen, kunnioittaminen ja kannustava palauteen antaminen.

Harjoitukset:

1. Viisi ystävällistä tekoa viikossa kuuden viikon ajan. Tee kuuden viikon ajan viisi ystävällistä tekoa viikossa. Tekojen tulisi olla hyödyllisiä vastaanottajalle tai tehdä hänet iloiseksi. Voit esimerkiksi auttaa ystävääsi, käydä luovuttamassa verta, lahjoittaa tavaraa hyväntekeväisyyteen, ostaa ilmainen kahvin seuraavalle asiakkaalle jne.
2. Myönteisiä ajatuksia kumppanista. Ajattele kerran päivässä myönteisiä ajatuksia kumppanistasi neljän viikon ajan. 

Merkitys

“Jos haluamme löytää elämän merkityksellisyyttä omasta elämästämme, meidän täytyy aloittaa ojentamalla kätemme.” (Emily Esfahani Smith)

Mielenterveydenhäiriöt ja addiktiot ovat nykyään varsin yleisiä erityisesti länsimaissa, mikä voi osaltaan kertoa siitä, että yhä useampi meistä kokee elämänsä merkityksettömäksi. Emily Esfahani Smithin mukaan merkityksellisyyden kokemus syntyy neljästä pilarista, jotka ovat yhteenkuuluvuus, tarkoitus, tarinat ja transsendenssi. Yhteenkuuluvuuden tunne syntyy, kun välittäminen on molemminpuolista ja vuorovaikutus toistuvaa ja miellyttävää. Tutkimusten mukaan rikkaissa maissa koetaan vähemmän yhteenkuuluvuuden tunnetta kuin köyhissä maissa. Tarkoitus on jokin vakaa ja kauaskantoinen tavoitteemme, jolla pystymme samalla myötävaikuttamaan muihin ihmisiin tai ympäristöömme. Se, että autamme toisia ihmisiä, lisää elämämme tarkoitusta. Tarinat taas auttavat meitä ymmärtämään omaa elämäämme. Oletko muuten koskaan pysähtynyt miettimään, millaista tarinaa kerrot itsestäsi? Kerrotko tarinaa siitä, mikä kaikki elämässäsi on huonosti vai siitä, mitä kaikkea hyvää elämääsi kuuluu? Transsendenssille ei ole oikein hyvää suomennosta, mutta sillä tarkoitetaan käsityskykymme ylittävää mysteeriä, joka voi ilmetä esimerkiksi flow-, huippu- tai mystisinä kokemuksina. Tällöin muun muassa rakkauden, kiitollisuuden ja haltioitumisen tunteet ovat yleisiä.

Merkityksellisyyden kokeminen voi muuttua elämäntilanteiden ja -vaiheiden myötä. Esimerkiksi vakavasti sairas ja terve voivat kokea elämänsä merkityksellisyyden eri tavoin, samoin nuori ja ikäihminen. Merkitystä elämäämme synnyttää muun muassa merkittävä työ, hyvien tekojen tekeminen, hyvät ihmissuhteet, uskonto/henkisyys, itsensä hyväksyminen ja ylittäminen sekä kärsimysten kokeminen. Immanuel Kantin mukaan merkityksen kokemuksia voi lisätä hyödyntämällä omia vahvuuksiaan ja taitojaan muiden hyväksi. Helppo keino onkin siis auttaa toisia vaikkapa arkisissa asioissa. Jos esimerkiksi leipominen on sinulle mieluinen juttu, voisit yllättää jonkun sinulle tärkeän ihmisen pienellä leipomuksella. Tai jos tykkäät siivota, joku varmasti ilahtuisi siitä, että tarjoisit hänelle siivousapua. Myös työyhteisöissä voitaisiin hyödyntää entistä enemmän yksittäisten työntekijöiden vahvuuksia ja taitoja ja sitä kautta lisätä työn merkityksellisyyden kokemuksia.

Harjoitukset:

1. 12 merkityksellistä valokuvaa. Kuvaa kahdentoista päivän ajan asioita, jotka tekevät elämästäsi merkityksellisen. Palaa viikkoa myöhemmin ottamiisi kuviin, kerro mitä kuvissa on ja miksi ne olivat sinulle merkityksellisiä.
2. Kirjoita puhe 100-vuotissyntymäpäivillesi.

Aikaansaaminen

”On olemassa eräs liikkeellepaneva voima, joka on voimakkaampi kuin höyry, sähkö ja ydinvoima: tahdonvoima.” (Albert Einstein)

Se, että unelmoimme, asetamme elämäämme tavoitteita ja pyrimme saavuttamaan niitä, on tärkeää. Ponnisteluiden ja sinnikkyyden on nimittäin todettu lisäävään hyvinvointiamme. Hyvinvoinnin kokemusten kannalta on kuitenkin tärkeää, että saavuttamamme asiat ovat itsellemme merkityksellisiä. Tavoitteita asettaessa ja saavuttaessa on tärkeää muistaa myös oman jaksamisen rajat ja siksi kiinnittää huomiota itsemyötätuntoon. Kristin Neffin mukaan itsemyötätunto koostuu kolmesta osa-alueesta. Ensimmäinen on ystävällisyys itseä kohtaan. Meidän tulisi kohdella itseämme samalla tavalla kuin parasta ystäväämme ja esimerkiksi silloin tällöin kysyä itseltämme, mitä minulle kuuluu ja mitä tarvitsen juuri nyt. Toinen osa-alue on ymmärryksemme siitä, että olemme yhtä muiden kanssa. Emme siis ole ainoita tässä maailmassa, jotka kokevat iloja ja suruja, vaan kaikki muutkin kokevat niitä yhdessä meidän kanssamme. Kolmas osa-alue on mindfulness, jonka harjoittamisen on todettu lisäävän myötätuntoa itseämme kohtaan. 

Aikaansaamiseen liitetään usein ajatus muuttumattomuuden ja kasvun ajattelusta. Carol Dweck on todennut hienosti, että tärkeämpää kuin usko omiin kykyihimme on se, että uskomme voivamme kehittää kykyjämme. Muuttumattomuuden ajatteluun liitetään muun muassa epäonnistumisen pelko, helposti luovuttaminen, ajatus älykkyydestä ja lahjakkuudesta muuttumattomina ominaisuuksina, palautteen kokeminen negatiivisena sekä tunne siitä, ettei ole riittävän hyvä. Kasvun ajattelua puolestaan kuvaa epäonnistumisten ymmärtäminen mahdollisuutena oppia uutta, sinnikkyys, ajatus älykkyydestä ja lahjakkuudesta kehitettävinä ominaisuuksina, palautteen kokeminen rakentavana ja usko siihen, että oma asenne ja toiminta vaikuttavat kykyihin. Tunnistatko sinä itsessäsi enemmän muuttumattomuuden vai kasvun ajattelutapaa? Kumman tahansa ajattelutavan koetkin kuvastavan sinua parhaiten, sinun on hyvä tietää, että tilanteesta riippuen meillä jokaisella voi esiintyä molempia ajattelutapoja ja että kaikilla on mahdollisuus kehittää kasvun ajattelutapaa.

Harjoitukset:

1. Kirjoita itsemyötätuntokirje. Ohjeen löydät http://www.selfcompassion.fi/harjoituksia/
2. Mieti jokin pitkän aikavälin tavoite, jonka haluat saavuttaa. Mieti sen jälkeen keskivälin tavoitteet, joiden kautta voit saavuttaa pitkän aikavälin tavoitteesi. Entä mitä alatason tavoitteita sinun tulee asettaa, jotta pääset keskivälin tavoitteisiisi?

Elinvoimaisuus

“Fyysinen aktiivisuus on yhteydessä myönteisiin tunteisiin, itsetuntoon, kehonkuvaan, kognitiiviseen toimintaan, psykologiseen hyvinvointiin sekä flown ja elämän merkityksellisyyden kokemuksiin.” (Kate Heffron)

Terve keho tarjoaa meille mahdollisuuden voida hyvin, sillä mieli ja keho ovat erottamattomasti yhteydessä toisiinsa. Se, miten kohtelemme kehoa, liikumme, rauhoitamme ja ravitsemme itseämme, vaikuttavat hyvinvointiimme. Esimerkiksi kasvisten syöminen pienentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, hyviä rasvoja tarvitaan hormonitoiminnan tueksi ja omega-3 on yhteydessä niin fyysiseen kuin psyykkiseen terveyteen. Liikunta puolestaan vähentää esimerkiksi riskiä ylipainoon, osteoporoosiin, korkeaan verenpaineeseen, parantaa immuunijärjestelmän toimintaa sekä vähentää ahdistusta, masennusta ja stressiä. Riittävä uni taas parantaa päätöksenteko- ja suorituskykyä sekä vaikuttaa aineenvaihduntaan. Uskon, että ravinto-, liikunta- ja uniasioiden tärkeys ovat meille kaikille tuttuja juttuja. Se, että tiedämme asioista, ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että toimisimme aina suositusten mukaisesti. Näin käy erityisesti stressin ja kiireen iskiessä päälle. Kuulostavatko esimerkiksi seuraavat lauseet sinulle tutuilta:

”Ei nyt ehdi lähtemään minnekään lenkille!”

”Oon niin väsynyt, etten jaksa!”

”Aloitan huomenna.”

 ”Tänään oli niin monta palaveria, etten ehtinyt käymään lounaalla.”

”Pakko tehdä rästiin jääneitä (koti)töitä yömyöhään.”

Miten se onkin niin, että olemme valmiita luistamaan säännöllisestä liikunnasta, hyvästä ravinnosta ja riittävästä unesta juuri silloin, kun me niitä eniten tarvitsisimme? Ehkä vastaus on yksinkertaisesti vain siksi, että olemme ihmisiä, jotka toimivat toisinaan tunteella ja toisinaan järjellä, erehtyen ja oppien. Joskus palautumisen kannalta saattaa oikeasti olla tärkeämpää siirtää lenkkiä seuraavaan päivään, mutta jos samaa selitystä käyttää päivästä toiseen, on syytä pysähtyä miettimään, mistä oikeasti on kyse. Kuinka minä oikeastaan voin? Mitä kehoni ja mieleni haluavat kertoa minulle? Haluaisin nostaa elinvoimaisuuden yhteydessä esiin myös Eeva ajatuksen hiljaisuuden merkityksestä. Hän kirjoittaa kirjassan Korkeintaan vähän väsynyt seuraavasti hiljaisuudesta: ”Olen alkanut epäillä, että hiljaisuus on ihmiselle perustarve, siinä missä uni ja ruoka ja kontakti muihin ihmisiinkin on. Ilman säännöllistä hiljaisuutta ihminen alkaa oireilla. Oireilemme jo.” Elämme nykyisin jatkuvassa ärsyke- ja äänitulvassa, minkä vastapainoksi me ehdottomasti tarvitsemme myös hiljentymistä. Jollekin se voi olla meditointia, jollekin toiselle taas kävelyretki metsään. Joka tapauksessa meidän pitäisi uskaltaa yhä enemmän hiljentyä ja uskaltaa olla itsemme ja ajatustemme kanssa.

Harjoitukset:

1. Liikunta. Mieti, mikä olisi itsellesi mieluisin tapa liikkua. Suunnittele, milloin liikut ja muista, että kaikenlainen liikunta on hyväksi. Kannattaa edetä pienin askelin ja olla armollinen itseään kohtaan. Jos yksin liikkuminen on sinusta tylsää, sovi liikuntareffit jonkun kaverin kanssa.
2. Ravinto. Osta joka viikko joku uusi kasvis, jota et ole aiemmin maistanut. Lisää kasvisten määrää ruokavalioosi kuorimalla ja pilkkomalla valmiiksi erilaisia kasviksia jääkaappiin. Silloin niitä tulee helpommin myös syödyksi.
3. Uni. Tee ennen nukkumaan menoa pieni läsnäolo- tai rentoutusharjoitus. Löydät erilaisia harjoituksia netistä.

Lopuksi

Jos jaksoit lukea tänne saakka, tiedät positiivisesta psykologiasta jo paljon. Jos sinun nyt pitäisi miettiä kukoistuksen kehyksen osa-alueiden (myönteiset tunteet, uppoutuminen, ihmissuhteet, merkitys, aikaansaaminen ja elinvoimaisuus) toteutumista omassa elämässäsi, mihin kohtaan merkitsisit rastin alla olevalle asteikolle?

Positiivisessa psykologiassa ajatellaan, että hyvinvointi ei ole sama asia kuin pahoinvoinnin puuttuminen tai sen poistaminen. Positiivisen psykologian tavoitteena onkin tarjota keinoja siihen, miten voit päästä elämässäsi nollasta kohti ”pluskymppiä” sekä toisaalta tapoja siihen, miten palautua tilanteissa, joissa oma hyvinvointisi yllättäen notkahtaa nollatasolle tai sen alapuolelle. Nyt sinulla on perustiedot positiivisesta psykologiasta ja muutama harjoituskin, joita lämpimästi suosittelen kokeilemaan sinulle parhaiten sopivana ajankohtana. Haluan vielä korostaa, että positiivisen psykologian pitäisi toimia ennen kaikkea arkesi voimavarana, ei olla mitään suorittamista tai stressiä aiheuttavaa. Kukoistusta omaan elämääsi voit lisätä hyvinkin pienin askelin. Miltä kuulostaisi esimerkiksi miettiä aamuisin, ennen sängystä nousemista, mistä kaikesta olet tänään kiitollinen? Entä miltä tuntuisi kävellä lähiluontoon, vetää keuhkot muutaman kerran täyteen raikasta ilmaa ja puhaltaa sen jälkeen kehon ylimääräiset jännitykset pois?

Kukoistusta syksyysi. Muistathan pitää huolta itsestäsi -tässä ja nyt! <3

Jenni

Jenni Pelkonen, KM, opinto-ohjaaja, luokanopettaja, väitöskirjatutkija, Positive Psychology Practitioner (Joylla), Positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen koulutusohjelman opiskelija (Positive Education)

Instagram: @jennipelkonen, @positiivistapsykologiaa_

Sähköposti: jepelkon@gmail.com

Lähteet ja luettavaa:

Brené Brown: Nouse vahvempana. Vaikeuksien kautta voittoon.

Carol Dweck: Mindset. Menestymisen psykologia.

Eeva Kolu: Korkeintaan vähän väsynyt. Eli kuinka olla tarpeeksi maailmassa, jossa mikään ei riitä.

Emily Esfahani Smith: Merkityksellisyyden voima

Frank Martela: Elämän tarkoitus. Suuntana merkityksellinen elämä.

Krisse Lipponen: Resilienssi arjessa.

Marika Borg: Rakastu elämääsi! 7 viikon kiitollisuusohjelma.

Martin Seligman: Aito onnellisuus

Positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen koulutusohjelma

Positive Psychology Practitioner -koulutus

Artikkeli Vieraskynä – Positiivinen psykologia arjen voimavarana julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Maailma näyttää meille nyt voimaansa, ihmisen ajatus itsestään ylivoimaisena sanelijana ja määrääjänä, lankojen käsissä pitelijänä kyseenalaistetaan nyt suurella voimalla. Tämän ääreen on arvokasta seisahtua niin yksilö- kuin yleisemmällä, ihmisyyttä syleilevällä tasolla.

On aika pysähtyä. Kun ihminen ei tee sitä vapaasti valiten, vaan vihjeistä ja vinkeistä huolimatta painaa pää kolmantena jalkana eteenpäin, mikrotasolla ihminen sairastuu, makrotasolla yhteiskunta, ihmisyys kärsii.

Olemme ison äärellä. Minun piti vieraskynään kirjoittaa yrittäjän jaksamisesta, nyt jaksamista kaipaa ihan jokainen.

”Kun emme voi vaikutta siihen, mitä ympärillämme tapahtuu, voimme vaikuttaa, kuinka itse suhtaudumme siihen. Aina voimme ainakin hengittää.”

Pelko väistyy kun ei kiellä sen olemassaoloa vaan hyväksyy, että on luvallista pelätä, tutkii sitä ja ajattelee, että pelätäkin voi rauhassa hengitellen.

Tiukan paikan tullen, on tärkeää hakea apua, puhua ja tulla kuulluksi. Kun tunteet ottavat vallan, ne voi yrittää hyväksyä, mutta niiden vietäväksi ei tarvitse antautua. Voi rauhassa katsoa niitä matkan päästä ja todeta, ahaa tällainen tunne. Tällaista minä koen nyt.

Ylilyönnit, ääripäät, hysterisointi ja mitätöinti tulevat näkyviin, kun on vaikea kohdata vahvoja tunteita, haasteita, joille ei voi tehdä mitään. Kun uhka kasvaa liian suureksi, otamme ne äärikeinot käyttöön, jotka meille ovat mahdollisia.

Kuitenkin aina voi tehdä myös muuta. Aina voi pysähtyä, rauhoittua ja hengittää.

Jos on vaikea löytää rauhaa itsestään, apua siihen voi hakea ammattilaiselta tai tukeutua turvalliseen perheenjäseneen, jos sellainen on saatavilla. Rauha ja turva löytyy vaikeassa hetkessä toisesta, jos omat keinot ovat vasta kehittymässä. Minä olen puhelimen päässä, ajan voit tarvittaessa varata vaikka jo tänään: katja@omimo.fi.

Negatiivisen vinouman ansiosta linkitymme helposti negatiiviseen puheeseen, asioiden vatvomiseen, ikäviin asioihin, toisten tunteisiin. Ne eivät kuitenkaan vie meitä eteenpäin, vaan jumittavat entisestään, kasvavat suuremmiksi mitä enemmän niitä päässämme pyörittelemme ja aiheuttavat aina vaan kipeämmän ja pahemman olon.

Kun keskityt asioihin, jotka ovat hyvin, olosi kohentuu nopeasti. Asioiden ei tarvitse olla suuria, mutta ne kasvavat, mitä enemmän niihin kiinnittää huomiotaan.

Lista on loputon: minulla on koti, ruokaa kaapissa, rakas lapsi kainalossa, puhtaat vaatteet, läheiset ystävät, lämmin kylpy, auringon paiste, lempeät kävelylenkit, lakatut varpaankynnet, ihana romaani, kiireetöntä aikaa, ymmärrän tilanteen väliaikaisuuden, kynttilän liekki, uudet mahdollisuudet unelmoida tulevaa. Millä kaikella voitkaan jatkaa listaa.

Vinkki:

1. Ota perheen kanssa illalla aikaa vaikka iltapalan ääressä.
2. Kertokaa jokainen vuorotellen 3 asiaa, joista olette kiitollisia kuluneessa päivässä.
3. Huomatkaa, miten paljon hyvää elämäänne sisältyy vaikeinakin hetkinä.

Nyt kun elämämme on risteyskohdassa, oma osuutemme ajatustemme haastamiseen kasvaa. Voimme ottaa kopin annetusta ajasta ja kääntää kelkkaa, tutkia, kuka minä olen?

Millaisia ajatuksia olen tottunut ajattelemaan? Miksi ajattelen, kuten ajattelen? Mitä minä haluan olla, miten ajatella?

Olenko tyytyväinen päivittäisiin ajatuksiini, elämääni? Tukevatko ajatukseni hyvinvointiani vai murentavatko sitä? Mihin voin vaikuttaa, mitä voisin tehdä toisin?

Tarkkaile ajatuksiasi. Luot ajatuksillasi elämääsi, se mihin uskot tulee todeksi.

Yli 90 % päivittäisistä ajatuksista on samoja kuin edellisenä päivänä ja sitä edellisenä jne. Suuri osa niistä negatiivisia, pelkoon perustuvia. Muista että et ole erillinen olento muista, et ole yksin, näe toisessa itsesi.  Ota vastuu ja mieti, mitä juuri sinä voit tehdä nyt.

Omia ajatuksia kannattaa haastaa, kaikkeen, mitä päässä liikkuu ei kannata uskoa.

Toimi näin, kun ahdistus ja pelko yllättävät, huomaat haastavan, vaikean, sinnikkään tai ajatuksen päässäsi.

1. Huomaa se.
2. Kuuntele ja ihmettele, älä yritä väkisin päästä siitä eroon.
3. Kysy itseltäsi: Voinko ehdottomasti tietää, että tämä ajatukseni on totta?
4. Huomaan että ajattelen näin, mutta onko se aina, ehdottomasti ja 100%:sti totta?
5. Mitä minulle tapahtuu, kun uskon tähän ajatukseen? Saanko siitä lisää kaipaamaani rauhaa vai lisääkö ajatus stressiä elämääni?
6. Mitä en kykene tekemään/ välttelen tai väistän, kun ajattelen näin?
7. Kuinka voisin ajatella myötätuntoisemmin? Mitä sanoisin esimerkiksi pienelle lapselle samassa tilanteessa? Esim. ”On ihan normaalia tuntea pelkoa, mutta nyt ei ole mitään hätää, kaikki järjestyy. Ruokaa riittää ja selviämme tästä yhdessä. Minä tuen sinua! Ei ole mitään hätää.”
8. Samalla toistaessasi tätä, silitä kädellä rintaasi ja rauhoittele itseäsi, kuin rauhoittaisit pientä hätääntynyttä lastasi.
9. Muista hengittää koko ajan. Se on tärkeää, sillä ahdistuksen ottaessa vallan hengitys helposti jumittuu, katkeaa tai muuttuu pinnalliseksi.
10. Hyväksy oma olosi, hengityksesi ja tunteesi. Ne ovat kaikki normaaleja tunteita, jokainen ihminen kokee niitä. Et ole yksin.

Kun kohtaat vaikeat tunteesi myötätuntoisesti ja lempeästi, ne tulevat nähdyiksi ja saavat tilaa olla. Siellä missä on vastustusta, on kärsimystä, sanoo buddhalainen ajatus.

Kun hyväksymme asiat, joille emme voi mitään, teemme vain voitavamme, vastustus ei vie voimaamme ja saamme mahdollisuuden keskittyä toimimaan niiden asioiden piirissä, jotka ovat meille mahdollisia.

Kun opimme hallitsemaan omaa mieltämme, annamme lahjan tuleville sukupolville myös pysähtyä oikean ja aidon ääreen. Sen ääreen, mikä on oikeasti merkityksellistä.

”Usein paljon tekeminen ei takaa enemmän tuloksia. Kun teemme vähemmän, näemme enemmän, kun näemme enemmän reagoimme vähemmän, kun reagoimme vähemmän ehdimme rakastaa enemmän. ”

Valoa ja voimaa, pysähdy olemisen ääreen. Kaikki järjestyy hyvin, maailma hakee tasapainoa, tällä kertaa näin.

Katja Kykkänen, Hyvänolon Omimo

www.omimo.fi ja instassa ja facessa hyvänolonomimo.

Artikkeli Vieraskynä – Voimaantuminen ja voimavarojen löytäminen on tarpeen julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Meistä saattaa tuntua että kuppi on koko ajan puoli tyhjä, minulta puuttuu jotain elämästäni. Emme enää näekään kuppia puoliksi täynnä ja mitä kaikkea minulla jo on elämässäni. Haikailemme ja huolailemme erilaisten asioiden perään. Odotamme ja haikailemme esimerkiksim että aikaa pitäisi olla lisää ja muilla näkyy sitä olevan, katsomatta kuinka paljon meillä on aikaa sekä mihin sen käytämme. Muilla on paljon enemmän aikaa mielestämme, ja mieli tekee tepposet.

Miltä meistä tuntuisi jos näkisimmekin kaiken sen mitä meillä on? Jos kuppi olisikin puoliksi täynnä. Olisimme paljon tyytyväisempiä emmekä haikailisi turhaa. Oletko miettinyt että joku katsoo sinua ja haikailee, että olisipa minulla elämä tuollaista ja saisin yhtä paljon aikaa kuin hänellä on.

Kokeile kahdehtia itsesäsi, älä muita

Minulla ei ole tapana kahdehtia ketään, ei ole oikeastaan koskaan tullut tarvetta varsinaisesti. Tottakai joskus on vähän kateellinen kun joku on lähdössä lomalle ja itselle ei ole mahdollista. Normaalia kahdehtimista voi kyllä harjoittaa, mutta jos se alkaa viedä ajatuksiasi sekä energiaasi jatkuvasti, olet väärän kahdehtimisen tiellä.

Some ja kaikki ihanat erilaiset kuvat ja viestit saavat helposti aikaan painetta. Ne saattavat hiipiä hiljalleen aivosi sopukoihin ja alat ihan vahingossa kahdehtimaan ja miettimään elämääsi sekä vertaamaan muihin. Kun seuraa muiden ihmisten tekemistä heidän omassa elämässään somen kautta voi yhtäkkiä itsekin alkaa miettiä, että pitäisikö minullakin olla parempi koti, enemmän vaatteita, meikata enemmän, käydä juhlissa jne. Saattaa käydä niin, että alkaa salakalavasti vertailemaan ihan huomaamattaan omaa elämäänsä muiden elämään. Vertailuun on tämän päivän kuvamaailmassa hyvin helppo sortua. Herätys voi olla, että mietii haluanko edes samanlaista vai omanlaista. Tosiasiassa saattaa olla niin, että ei haluakaan toisenlaista. Oma elämä on ihan kivaa ja antoisaa, ja etenee ihan puolitäydellä kupilla koko ajan.

Suosittelenkin siis kahdehtimaan vain omaa itseään ja mitä sinulla on. On erittäin antoisaa alkaa katsoa omaa osaamistaan, kotiaan, elämäänsä ja kaikkea sitä mitä on jo olemassa.

Itsensä kahdehtiminen voi olla oikein miellyttävä kokemus

Jos siis katsookin kuppia uudelleen ja miettii, että kuinka paljon siellä on asioita, osaamista, tekemistä, tavaraa, läheisiä, ystäviä, tuttavia, kumpaneita ja kaikkea muuta. Yhtäkkiä se näyttäytyykin puolitäytenä eikä tyhjänä. Aloita itsesi kahdetiminen ja katso ulkopuolisen silmin. Mitä kaikkea hän kahdehtisi sinulta. Mitä kaikkea olet jo saanut aikaan. Voi olla hyvinkin avartava kokemus.

Jos katsot omaa elämääsi sekä sitä polkua jota olet kulkenut. Sitä kaikkea ei taatusti ole kenelläkään muulla. Se tuo sinulle innostusta, ja hetkiä joita voit kantaa loppuelämäsi arvokkaina muistoina matkassasi. Sinä voit olla tyytyväinen aikaansaannoksiisi. Voit kahdehtia itseäsi ja todeta kuinka täysi kuppi sinulla on.

Meillä kaikilla erilaisia mäkiä, mutkia, suoria elämän matkan varrella, ja ne ovat elämämme rikkaus. Et ole ainoa jonka tiellä näitä on.

Katsele siis puolitäyttä kuppia, älä puoli tyhjää.

Jos haluat lukea lisää tunnetaidoista, lue tämä juttu.

Tai lue tämä kuinka jossittelu ei kannata.

Artikkeli Kiinnitätkö huomiota siihen mitä muilla on ja sinulta puuttuu? julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Olen lukenut väittämän, jonka mukaan olet keskiarvo niistä viidestä ihmisestä, joiden kanssa vietät aikaa. Ehkä hieman kärjistettyä ja tuskin koko totuus, mutta myönnän, että mielestäni tässä kyllä piilee totuudensiemen.

Kun vietät ihmisten kanssa aikaa, onko puheenne innostunutta, positiivista ja hyväntuulista/tahtoista? Vai meneekö juttelu valittamisen moodiin ja negatiivisten asioiden märehtimiseen? Kummasta keskustelusta sinulle jää hyvä fiilis ja kevyt olo?

Aina ei voi valita seuraa, mutta usein kuitenkin voi. Kannattaa siis kiinnittää tähän asiaan huomiota ja huomioida myös, miten itse puhuu seurassa. Ei tarvitse lähteä mukaan negatiiviseen keskusteluun, vaan voi johdattaa sen uusille positiivisemmille urille. Tai sitten voi vaan liueta seurasta johonkin asiaan vedoten.

Etsi itsellesi innostavaa seuraa, inspiroi & inspiroidu! Iloa joulukuuhusi!

Artikkeli Arjen Inspis – Vietä aikaa innostavassa seurassa julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Osaatko olla kiitollinen asioista ympärilläsi? Elämässäsi on taatusti paljon asioita, jotka ovat hyvin, joten arvosta niitä. Keskity hyvään ja jos joku asia häiritsee, tee sille jotakin. Ja vaikka päivä olisi kuinka huono, siitä taatusti löytyy edes yksi hyvä asia.

Kiitollisuuden aihe voi olla aivan pienen pieni asia siinä ihan tavallisessa arjessa. Mikä se voisi olla sinulla tänä marraskuun maanantaina?

Iloa viikkoosi!

Artikkeli Arjen Inspis – Kiitollisuus julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Olen tahtolauseiden suurkuluttaja! Saatan aloittaa päiväni googlaamalla erilaisia energisoivia aforismeja ja napata niistä yhden päivän teemoihin sopivan. Joskus kirjoitan sen paperille, jota kuljetan mukanani, joskus nappaan siitä kuvan taustakuvakseni puhelimeen. Olen myös kiikuttanut näitä lappuja ystävilleni, jos olen löytänyt jonkun juuri heille sopivan. Valitsenkin tähän nyt lauseen, joka puhuttelee minua tänään tätä tekstiä kirjoittaessani ja kuvaa kauniisti ajatusta uuden löytämisestä, itsensä haastamisesta ja muutoksesta:

Never stop experimenting.

Nappaa tämä idea itsellesi, itse ainakin aion hyödyntää tätä, ihan loistava idea! Rakastan tsemppi- sekä tahtolauseita ja aamu alkaa tällä tavalla taatusti mitä innostavimmalla tavalla. Never stop experimenting!

Artikkeli Arjen Inspis – Never stop experimenting julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Kannattaa kokeilla ja samalla vaimentaa se olkapäällä naputtava velvollisuuspeikko, joka yrittää kuiskia korvaan, mitä tärkeää ja hyödyllistä tällä ajalla pitäisi tehdä. Älä kuuntele, vaan heittäydy yhden iltapäivän ajaksi hunningolle. Tulet tykkäämään siitä!

Artikkeli Arjen Inspis – Tee mitä huvittaa julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Kieltäytyminen nähdään usein negatiivisena asiana, eikä haluta aiheuttaa pettymystä kysyjälle. Jos kuitenkin suostut kaikkeen, mitä sinulle ehdotetaan, aiheutat sillä ennen pitkää hallaa itsellesi. Liian täysi kalenteri ja ainainen kiire on tuskin se olotila, jota haluat jatkuvasti kokea ja potea, joten opettele sanomaan hyvällä omalla tunnolla ei. Aloita vaikka tänään ja mieti, mitä voisit karsia kalenteristasi tällä viikolla. Kaikkea ei tarvitse ehtiä tehdä, eikä joka paikkaan tarvitse ehtiä mennä.

Tsemppiä viikkoosi!

Artikkeli Arjen Inspis – Opettele sanomaan ei julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.