Toimimaton rekrytointi on pienelle yritykselle todella haasteellinen tilanne. Varsinkin sen ensimmäisen työntekijän palkkaaminen, toisen, kolmannen, koska silloin jokaisen palkka on maksettava omalla työnteolla jos työntekijä ei tuota yritykseen sitä mitä on suunniteltu kulut ja palkka. Pienessä yrityksessä ei yleensä ole tarjota mitään muita töitä henkilölle, joka ei sovellukaan palkattuun tehtävään. Isossa yrityksessä on aina mahdollisuus etsiä muita työnteon mahdollisuuksia. Pienen yrityksen tilauskanta, sovitut asiakastyöt, eivät välttämättä ulotu kovin pitkälle ajanjaksolle kerralla jolloin ei pystytä aina tietämään tilanteita puolen vuoden päähän. Pienen yrityksen elämä on usein epävakaampaa kuin ison.

Muissa maissa kuten Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa irtisanominen on helpompaa. Näissä maissa on jo nähty, että mitä alhaisempi riski on palkkaukseen, niin sitä uskaliaampia yritykset ovat palkkaamaan. Luin joku aika takaperin artikkelin, missä oli myös tuotu esille että tutkitusti myös tuottavuus paranee. Vaikuttaa siis ilmeisesti työntekemiseen ja sen tekemisen motivaatioon. Vuonna 2004 Saksassa muutettiin irtisanomislainsäädäntöä niin, että se ei koske alle 10 hengen yrityksiä ollenkaan. Monissa maissa on siis irtisanominen helpompaa pienille yrityksille. Miksei meilläkin voisi olla henkilömäärän raja samalla tavalla kuin monessa muussa maassa on. Tätä kautta saisimme ainakin osaa pienistä yrityksistä kasvamaan, kun palkkauksen riski helpottuisi.

Mitä Ay-liike pelkää? Sitäkö että työttömäksi joutuneet työllistyisivät? Eikö olisi Ay-liikkeellekin etu, että työttömäksi jääneet työllistyisivät? Mietin myös, kun monesti ihan nuoria tai ”liian” korkean iän omaavia ei työllistetä niin helposti. Auttaisiko tämä erilaisten ikäryhmien työllistämisessä. Auttaisiko tämä esimerkiksi sellaisten ikäryhmien työllistämisessä, joita joudutaan kouluttamaan kokonaan uudelleen? En tiedä vastausta, mutta siihen uskon, että moni pieni yritys uskaltaisi huomattavasti paremmin työllistää.

Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on iso juttu yrittäjälle. Se on myös aina riski taloudellisesti. Tässä tilanteessa yrityksellä ei ole liutaa ihmisiä, joiden tuloksista voi kattaa uuden työntekijän kulut alkuun. Yrittäjä joutuu itse tekemään enemmän, jotta saa kulut alkuvaiheessa katettua. Pieni yritys ei myöskään aina pysty palkkaamaan kuluriskin takia parasta osaajaa, vaan joutuu tyytymään toiseksi, kolmanneksi tai kymmenenneksi parhaaseen tekijään. Riskiä ”ostaa” paras ihminen ei uskalleta ottaa. Tämä myös helpottaisi näissä tilanteissa uskallusta riskin ottamiseen.

Ay-liikettähän ajaa työssä olevien asioita, ei niinkään työelämästä putoavien tai nuorten jotka ovat tulossa työelämään. Nyt myös osan ihmisistä on vaikea työllistyä. Tähän voi olla syynä moni asia kuten henkilökohtainen terveystilanne, ei niin ajan tasalla oleva ammattitaito tai riittämätön työkokemus jne. Nyt siis tarvitaan toimia nimenomaan näiden ihmisten työllistämisen edistämiseen ja työllistämiskynnyksen madaltamiseen. Tarvitaan yrityksille riskinottokykyä siihen, että palkkaavat myös sellaisia henkilöitä joiden palkkaamisessa näkevät riskin ja kuluerän joutuessaan lisäkouluttamaan henkilöä.

Toki tarvitaan paljon muitakin toimia kuten koulutuksen lisäämistä, työvoimapalveluiden apua, talouden siirtymistä kasvuun. Tämä maa ei pysty pitämään hyvinvointipalveluita yllä ilman että saamme muutosta aikaiseksi. Mitä kaikkea se tarkoittaa, se jää nähtäväksi.

Artikkeli Kumpi voittaa Ay-liike vai hallitus? julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Tekoäly, robotiikka ja muut teknologiset ratkaisut ovat tulleet jäädäkseen. Kuinka paljon ne mullistavat työntekemistä tulevaisuudessa voi vain arvailla. Joka tapauksessa muuttavat. Moni työ muuttuu ihmisen tekemästä tekoälyn tai robotin hoitamaksi. Työympäristö koki ison muutoksen koronan aikana. Enää ei ole vain seiniä minkä sisälle menemme tekemään töitä. Työpaikka voi olla melkein missä vaan. Työympäristönä voi toimia meri, metsä, luonto tai melkein millainen ympäristö tahansa. Teknologia mahdollistaa sitä meille.

Tilat tai huippunopeat yhteydet eivät tee tulevaisuuden työpaikkaa

Sen tekevät ihmiset. Tässä työntekijän työntekijäkokemus ja hyvinvointi tulevat olemaan merkityksellisiä. Ikääntyminen tekee sen, että meitä työssä olevia ei ole kohta enää yhtä paljon. Työntekijöistä joudutaan kilpailemaan ja monella alalla nyt jo kilpailu käydään ihmisillä. Kenellä on parhaat tekijät ja osaajat. Ne yritykset ovat tulevaisuuden kilpailun voittajia, kun väki vähenee.

Tässä kohtaa työympäristöllä, liiketoiminnalla ja osallistavalla sekä avoimella johtamisella tullaan rakentamaan kilpailukykyistä työympäristöä. Ihmiset haluavat vaikuttaa työntekoonsa. He haluavat tehdä töitä joustavasti etätyöskentelymahdollisuuksia hyödyntäen sekä vaikuttaa työaikoihinsa. Hybridimallissa voidaan joustavasti olla mukana etänä tai livenä omien mieltymysten sekä tilanteiden mukaan. Mitä enemmän työnantaja pystyy tarjoamaan mahdollisuuksia, sen kiinnostavampi työpaikka varmasti on.

Työympäristöjen pitää tulevaisuudessa mahdollistaa kohtaamispaikkoja, jossa eritavalla työskentelevät työntekijät pystyvät paremmin kohtaamaan. Voivat vaihtaa ajatuksia, ideoida, innostua ja rakentaa yhteistä tavoitetta kohti tarvittavia tuloksia. Tulevaisuuden työpaikassa jokainen pääsee vaikuttamaan ja saa mahdollisuuksia kehittyä. Ihmiset rakentavat tulevaisuuden työpaikassa itse omat toimintamallinsa työntekemiseen. Tukevat ja auttavat toisiaan. Onko se tällaista? En tiedä, mutta se on nyt jo varmaa että paluuta ennen koronaa aikaan tuskin on. Monen työnteko on muuttunut jo niin paljon.

Työnantajan ja työntekijän sekä työryhmän/tiimin sisällä on vallittava luottamus. Luottamus työhön sitoutumiseen sekä panostamiseen. Työantajan ja esimiesten pitää miettiä miksi työntekijä olisi kiinnostunut tulemaan paikalle. Kuinka tarjotaan sellaisia kohtaamisia, että työpaikalle halutaan tulla ja olla mukana. Tämä vaatii myös työntekijöiden kuuntelemista. Johtajan taitoja osallistaa porukkaa. Tulevaisuuden työn johtaminen ei ehkä ole kaikkein helpointa, mutta se on varmasti mielenkiintoista.

Tulevaisuuden työn tekemisen osalta ei pidä myöskään unohtaa ilmastonmuutosta. Kuinka paljon se tulee vaikuttamaan tekemiseemme. Jos helleaallot ovat vielä nykyistäkin tukalampia ja pidempiä niin kuinka jaksamme tehdä työtä, millä tahdilla ja aikatauluilla. Moni asia tulee ainakin vaikuttamaan niin tulevaisuuden ihanteelliseen työpaikkaan, työympäristöön kuin itse työhönkin.

Ihmiset työpaikalla tekevät työpaikan. Merkityksellistä ei ole se kuinka paljon teet työtä vaan millaista työtä teet.

Artikkeli Millainen on ihanteellinen työpaikka tulevaisuudessa? julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Työllistyminenkin on muuttunut. Enää ei läheskään kaikki työpaikat tule edes julkisiksi. Moni työpaikka menee ihan muuta kautta. Tässä verkostot saattavat olla hyödyllisiä, saattaa olla että tiedon kiinnostavasta paikasta kuulee verkoston kautta.

Verkostojen kautta saa apua työssään ammatillisiin haasteisiin, voi ratkoa erilaisia ongelmatilanteita, uusia työmahdollisuuksia, mielenkiintoisia projekteja, uusia asiakkaita, muita kumppaneita ja loistavia vinkkejä.

Verkostokontakteista on enemmän hyötyä sinulle ja hänelle, jos oikeasti tunnette toisenne ammatillisesti. Tiedätte missä toinen on hyvä ja kuinka laajaa hänen osaamisensa on. Mihin häntä kannattaa suositella. Laadukkaita verkostoja rakennat seuraavasti:

Kuinka kannattaa verkostoitua? Mitä kannattaa tehdä? Kuinka kasvatat laadullisia verkostoja? Tässä vinkkejä ja ajatuksia:

1. Luo suhteita jotka ovat henkilökohtaisia. Älä jaa vain käyntikortteja tai kerää somessa (linkkarissa) kontakteja. Pyri tutustumaan verkostosi ihmisiin. Rakenna siis verkostoja määrän sijaan laadullisesti ja rakenna keskusteluja verkostoosi kuuluvien ihmisten kanssa. Tutustu heihin ja mieti voitko vaikka tehdä yhteistyötä heidän kanssaan tai vaihtaa tietoja. Näin alat tuntea ketä verkostossasi on. Mitä he ajattelevat, tekevät sekä millaisia mahdollisuuksia sinä voit tuoda heille ja he voivat tuoda sinulle.
2. Hyödynnä eri kanavia. Somen kanavien vaikutus kasvaa koko ajan. Rakenna verkostojasi eri kanavissa ja ole aktiivinen niissä missä verkostosi on. Etsi myös keskusteluja, jotka kiinnostavat sinua ja missä on sellaisia ihmisiä joita haluaisit verkostoosi. Osallistu ja tutustu sitä kautta uusiin ihmisiin.
3. Hyödynnä myös alaasi liittyviä ryhmiä, joissa syntyy mielenkiintoisia keskusteluja. Opit tuntemaan alalla olevia osaajia ja ihmisiä seuraamalla ryhmien keskusteluja. Olemalla ryhmissä itse aktiivinen ja keskustelemalla saat myös samalla itseäsi tunnetuksi. Ryhmissä on myös helppo kysyä neuvoa ja keskustella erilaisista aiheista. Verkostoituminen tapahtuu luontevammin, ja pysyt perillä omasta alasta sekä näet ja kuulet mitä muut ajattelevat.
4. Auta muita! Tämä on yksi tärkeimmistä asioista. Jos haluat että muut auttavat sinua, täytyy sinun myös olla valmis auttamaan muita.
5. Jos haluat lähettää kutsun tuntemattomalle, laita kutsun yhteyteen viesti. Kerro miksi haluat verkostoitua hänen kanssaan. On todennäköisempää että kutsusi hyväksytään, kun kerrot kuka olet ja miksi haluat hänen kanssaan verkostoitua. Yksityisviestit ovat hyvä tapa lähestyä esimerkiksi kiinnostavaa yhteistyökumppania, työnantajan edustajaa, potentiaalista asiakasta asiakasta. Kannattaa muistaa, että osalle ihmisiä tulee valtavasti viestejä, joten älä lähetä viestiä jossa ei ole mitään kiinnostavaa miksi sinut kannattaa huomioida. Näe vaivaa viestin kirjoittamiseen.
6. Uskalla rohkeasti postata, keskustella ja välillä ottaa kantaakin. Niin ne muutkin uskaltavat.

Onnea verkostoitumiseen.

Artikkeli Vinkkejä ja ajatuksia verkostoitumiseen sinulle julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Yrittäjä tarvitsee nyt todella kaikki taitonsa pärjätäkseen kaiken koronan aiheuttaman tilanteen keskellä. Digitalisaatio korostaa luovaa ajattelua. Dataa syntyy jatkuvasti ja sitä joudutaan suodattamaan sekä analysoimaan koko ajan. Työelämätaitoja tarvitsevat kaikki. Niin myös yrittäjä.

Mitä sitten ovat yrittäjän työelämätaidot?

Yrittäjä tarvitsee ajankäytön hallintaa. Itsensä johtaminen on erittäin tärkeä yrittäjän työelämätaito. Sitä joutuu tekemään joka päivä. Oman ajankäytön tehostaminen, joka auttaa tekemään oikeita asioita sekä saamaan tarvittavat tehtävät tehtyä. Yrittäjälle on tärkeää oppia tekemään niitä oikeita asioita, jotka tuottavat. Sellaisia tehtäviä, jotka tuovat tulosta. Moni tekee toissijaisia asioita, ja aikaa kuluu paljon niiltä ydintehtäviltä. Jos sinun on myytävä, ydin on myyntityö. Silloin on tehtävä myyntityötä ja käytettävä siihen aikaa. Tekemistä on opittava priorisoimaan. Tärkeät tehtävät ensin. Aikatauluta tehtävät todo -listojen avulla. Tee ensimmäisenä ne tärkeät tehtävät pois ja sen jälkeen vähemmän tärkeät.

Kaikki tarvitsevat vuorovaikutustaitoja

Ne korostuvat tänä päivänä. Yrittäjä joutuu asioimaan erilaisten asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden ja muiden yrittäjien kanssa. Vuorovaikutustaitoja voi aina kehittää. Voit harjoitella kuuntelemista. Miettiä esitätkö muille kysymyksiä ja kuinka voit kehittää vuorovaikutusta eri tilanteissa kysymyksiä esittämällä. Yleensä lähes kaikki tykkäävät siitä, että joku kysyy. Ihmiset kertovat miellään. Kaikki myös pitävät ihmisestä joka kuuntelee. Kiitä avusta, jaa tietoa, kuuntele muita, kysy neuvoa. Ihan arkisia asioita.

Neuvottelutilanteet jos mitkä vaativat myös vuorovaikutustaitoja. Asiakastilanteissa, niin myynti kuin palvelu, tarvitaan neuvottelutaitoja. Perehdy asioihin, asiakkaisiisi, ja hanki tietoa. Kun valmistaudut neuvottelmaan, olet vahvemmalla pohjalla tilanteessa. Tämä tuo itseluottamusta, ja sinulla on perusteluita jo valmiina keskusteluun.

Esiintyminen erilaisissa tilanteissa

On uskallettava avata suunsa ja kertoa yrityksestä, tekemisestä, palveluista, tuotteista ja miksi juuri sinulta kannattaa ostaa. Sinun tehtäväsi on kertoa ja myydä asiakkaille. Esiintymistä voi aina harjoitella vaikka kuvaamalla kännyllä esityksensä. Sitä kautta kehityt ja sinusta esiintyminen on helpompaa. Olet jo harjoitellut. Aluksi tuntuu että mitä minä nyt noin sanoin tai että kuulostipa kauhealta. Harjoitus tekee kuitenkin mestarin ja kohta huomaat esiintymisen olevan luontevaa. Olet harjoittelun kautta vahvistanut itseluottamustasi itseesi ja omaan esiintymiseesi.

Tiedon hakeminen ja ajanhermolla pysyminen on tärkeä yrittäjän työelmätaito. Kehität omaa osaamistasi. Kyllä asiakkaatkin huomaavat sen. Aina voi lukea lisää, etsiä tietoa netistä, seurata eri alojen tapahtumia. Olla siis ajanhermolla, jolloin pystyy keskustelemaan ja kommentoimaan.

Uskallus opetella uutta

Tämänkin katson yrittäjän työelämätaidoksi. Uudenoppiminen tuo mielenkiintoa. Antaa mahdollisuuksia ja kehittää osaamista. Hakeudu siis tilanteisiin joissa joudut opettelemaan uusia asioita tai tekemistä. Uudenoppiminen vaatii vähän epämukavuusaluetta ja siellä käväisemistä sekä olemista. On aina helpompi pysyä tutussa ja turvallisessa, mutta kehittymisen kannalta epämukaavuusalueelle on mentävä. Siellä vasta oppiminen tapahtuu. Sieltä löytyy mahdollisuuksia.

Katso siis ympärillesi uusin silmin ja ota omat yrittäjän työelämätaidot haltuusi. Teet vaikutuksen yhteistyökumppaneihin sekä asiakkaisiin.

Vain sinä päätät onnistumisestasi, uskalla onnistua.

Artikkeli Yrittäjän työelämätaidot julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Muuten päivän agendalle oli erilaisia yksilötyönä tehtäviä hommia. Ensimmäisten tapaamisten valmistelu uusien asiakkaiden kanssa. Taustojen selvittelyä heidän kotisivuiltaan, somesta ja saamistani esitiedoista. Näiden töiden osalta tapa työskennellä ei ole mitenkään muuttunut. Kokouskutsuihin toki lisätään etäyhteyslinkki.

Asiakastyössä kaipaan kasvokkain työskentelyä

Jotain jää puuttumaan varsinkin, jos kamerat ovat pois käytöstä. Kaikilla ei edes ole toimivaa kameraa. Eri asiakkaiden tarpeet ja tilanteet ovat kuitenkin erilaisia. Kun puhutaan ”tiukkaa asiaa ja faktaa” sujuu etätyö mainiosti. Kaikkia nykyisiä asiakkaitani en ole vielä nähnyt kertaakaan, kun kamera ei ole käytössä. Tämähän on entuudestaan tuttua puhelinneuvonnasta.  Pitäisikö pyytää valokuva? Yrittäjäasiakkaiden osalta nettisivuilla ja sosiaalisesta mediasta löytyykin usein kuva.

Luova ideointi on ollut etätapaamisissa haastavampaa. Kiertävää puheenvuoroa, joissa jokaiselle annetaan vuorotellen puheenvuoro kannattaa hyödyntää. Näin saa hiljaisimmat mukaan. Chatia pitäisi  käyttää enemmän ajatusten ja ideoiden kokoajana. Aikaa kirjoittamiseen pitää olla riittävästi, jotta jokainen voi muodostaa ja kirjoittaa oman näkemyksensä. Aikaa on varattava myös toisten kommenttien lukemiseen. Samalla voi pitää vaikkapa kahvitauon. Eri etävälineistä löytyy myös useita hyviä lisäominaisuuksia.

Uusia asiakkuuksia ja yhteistyösuhteita on vuosien varrella syntynyt paljon satunaisissa kohtaamisissa. On satuttu samaan pöytään tapahtuman väliaikakahvilla tai samaan työpajaan jossakin seminaarissa. Keskusteluissa saattaa pulpahtaa esiin toisen henkilö tarve tai ongelma, johon jommaltakummalta löytyy ratkaisu. Etänä jutustelu ja esittäytymisetkin jäävät lyhyiksi. Olen pohtinut miten tätä voisi jatkossa kehittää. Ehkä tällaisia hetkiä pitää tietoisesti yrittää viljellä kehittämällä ja kannustamalla ihmisiä enemmän osallistumaan etätapaamisten keskusteluun. Tilaisuuden vetäjän kannattaa kannustaa osanottajia runsailla avoimilla kysymyksiä.

Olen oppinut näkövammaisilta asiakkailta, että tunteiden välittymistä pitää kuunnella vielä tarkemmin ja niistä pitää kysellä enemmän. Hiljaiset hetket kertovat joskus enemmän kuin ääneen puhuminen. Niille pitää antaa tilaa myös etätapaamisessa.

Pukeutumisessa ja ulkoasussa rennompi meininki

Yrittäjänä minulla on ollut tähänkin asti työhuone kotona. Haen vaihtelua virittämällä läppärin välillä ruokapöydälle. Hissipöydän puutteessa on hyvä tehdä töitä seisten keittiön työtason ääressä. Kylminä pakkaspäivinä lämmin matto jalkojen alla. Yläosan vaatetus on siisti ja puuhelmet kaulassa. Piiloon jäävät verkkarit ja villasukat jalassa tekevät olon mukavaksi. Ilman meikkiä. Ennen aina huulipunaa. Huulipunaan pois jääntiin on vaikuttanut myös maskin käyttö. Katsotaan palaako ripsiväri ja huulipuna kasvoille, kun taas palataan lähitapaamisiin. Eräässä varhaisen aamun tapaamisessa tuttu asiakas hörppi aamukahvia sängyssä samalla kun mietimme tulevia rekrytointeja.

Miten voimme kehittää työskentelytapaamme

Tällä hetkellä me toimimme pitkälti vanhoilla totutuilla tavoilla uusissa tilanteissa. Kaikki on saatava mukaan uuteen työskentelytapaan. Osa tästä uudesta normaalista on tullut jäädäkseen. Monet mahdottomat asiat ovat muuttuneet mahdollisiksi, osin pakon edessä. Osattomuuden ja osaamattomuuden äänien lisäksi kuulen myös paljon tyytyväisiä kommentteja. Huolehtimalla osaamisen jakamisesta ja oppimisen tukemisesta voimme myös auttaa ihmisiä, joille tietotekniikan käyttö on pulmallista.

Kun itse olet ”ohjaksissa” avaa yhteys ajoissa. Onko mahdollista ottaa ”harjoituskerta” ennen ensimmäistä etätapaamista, jos mukaan on tulossa joku ensikertalainen. Isomman ryhmän kanssa pelisäännöt ja palaverin järjestäytyminen on hyvä ottaa rutiiniksi aina tapaamisen alussa. Milloin mikrofonit ja kamerat ovat käytössä. Miten käytetään Chatia. Miten pyydetään puheenvuoroa.

Etätyöskentelyn määrä on kasvanut huimasti. Millaisin äänenpainoin sinun korviisi keskustelu siitä kuulostaa? Haikailua takaisin lähityöhön ja lähikohtaamisiin? Vai kuuletko myös kommentteja etätyön hyvistä puolista.

Listaanpa tähän joitakin omia ja asiakkaitteni kertomia kokemuksiani plussista ja miinuksista.

• Keskeytykset työssä vähenevät      
• Melu avokonttorissa ei häiritse
• Etukäteissuunnittelu on parantunut
• Kokoukset ovat tiiviimpiä ja systemaattisempiä   
• Työmatkaan ei kulu aikaa
• Matkakuluihin käytetty raha säästyy
• Saa tehdä työtä villasukat jalassa
• Itsenäisyys työtehtävien ajoittamisessa lisääntyy
• Pitkämatkalaisten tasavertaisuus lisääntyy, kun kaikilla on sama matka oman kodin keittiönpöydän ääreen
• Voit olla missä tahansa maailmankolkassa, kunhan netti toimii
• Voi lähteä lenkille päivällä
• Pukeutuminen on muuttunut muutenkin rennommaksi
• ”Bad hair day” ei haittaa, jos on kamerat pois päältä
• Hauskaakin on pidetty – pikkujouluja – yhteislauluiltoja – kesäjuhlia

• jne.

Ja sitten toisaalta….

• Yhteistyön kannalta tärkeät sosiaaliset hetket poissa
• Melu ja keskeytykset kotona, kun koko perhe tekee etänä
• Työmatkan tarjoama siirtymävaihe vapaa-aikaan jää pois
• Olisi kiva välillä pukeutua paremmin
• Ns. toimistovaatteet ”kutistuvat” kaapissa
• Itsen johtaminen työn suunnittelussa on haastavaa
• Kokoukset ajoitetaan liian tiheään, kun ei tarvitse siirtyä paikasta toiseen
• Huono työergonomia
• Luova ideointi yhdessä hankaloituu
• Työn ja vapaa-ajan erottaminen
• Hyvinvoinnin ylläpito
• Tunteet jäävät piiloon
• Perheen ja työn yhteensovittamisen uudet haasteet
• jne.

Etätyö on varmasti tullut osittain jäädäkseen. Nyt onkin hyvä pohtia:

• Mitkä positiiviset asiat kannattaa säilyttää
• Miten niitä kohennetaan
• Miten sinun huonojen kokemusten listallasi olevia asioita täytyy kehittää
• Miten oppia hyödyntämään erilaisia alustoja käytössä
• Miten saada kaikki mukaan ja opastaa muita.

Veikkaan, että palaamme ns. hybridimalliin eli kokouksissa ja tapaamisissa on luonnollista, että osa osallistuu paikan päällä ja osa etäyhteydellä.

Toivottavasti myös ulkotapaamiset, yhteiset kävelypalaverit yms. otetaan käyttöön jo heti kun säät sallivat. Tätä itse odottelen.

PS. Kuvassa kollegani Merja Hynysen sihteeriharjoittelija Nebu näyttää miten rentoutua etätapaamisten välillä. Ei siis liian tiheään ajoitettuja palavereita vaan taukoja välillä. Kaimani kanssa olemme pitäneet jo useamman vuoden ajan säännölliset palaverimme etäyhteyksillä. Nebun edeltäjä taisi edetä, jo työnjohtajatasolle ja pyrki välillä istumaan kaimani näppäimistön päälle, jos kokouksemme jatkui hänen mielestään liian kauan.

Hellempää helmikuuta. Nautitaan talven ja lumen valosta.

Merja

#etätyö #yrittäjyys #hyvinvointi #tulevaisuus #kehittäminen #uudenoppiminen #luovuus #työnsuunnittelu #itsensäjohtaminen #työhyvinvointi #ergomia #vuorovaikutus #kommunikointi

Merja Carlander kertoo Mentorin päiväkirjassa kuukausittain mietteitään ja havaintojaan mentoroinnista.  

Merjan missio on tukea työyhteisöjä, esimiehiä ja yrittäjiä kohti parempaa työelämää ja saavuttamaan tavoitteensa. Hän toimii yritysmentori, johdon ja työyhteisöjen coachina ja työnohjaajana.

Ihminen on kokonaisuus. Huolehtimalla omasta fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnistaan, osaamisen kehittämisestä ja yhteisöllisyydestä saa aikaan myös parempaa tulosta. Vastapaino työlle on se elämän neljäs tukijalka.

  www.merjacarlander.fi  www.facebook.com/merjacarlander2./ www.linkedin.com/in/merja-carlander-3ab839ab

Artikkeli Mentorin päiväkirja – Menikö päivä etänä, hyvä vai huono juttu? julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Itse olen ollut etätyöläinen yrittäjänä jo ennen koronaa. Itsellenikin se vaati tottumista. On niin helppo tehdä kaikkea muuta. Etätyö vaatii työtilanteen rauhoittamista, ja jos  ympäristö ei ole siihen paras mahdollinen, keskittyminen kärsii. Työhyvinvoinnin tutkimuksissa on usein tullut esille, että työmäärä ei ole se joka eniten kuormittaa aivoja vaan hallinnan puuttuminen. Mikäli ei itse saa omaa työpäiväänsä järjesteltyä toimivaksi tai se katkeaa vähän väliä ulkoisten asioiden takia, saattaa tulla tunteita hallitsemattomuudesta.

Työtehtävät ovat myös vuosien saatossa muuttuneet

On paljon enemmän nopeita ärsykkeitä digitaalisten välineiden takia. Erilaisia nopeita ”sälätöitä” kuten meilit, somekanavien viestit, eri ryhmät työntekijöille joko intrassa tai muiden kanavien kautta. Nämä katkaisevat työntekemistä, joka taas aiheuttaa helposti tunnetta hallitsemattomuudesta. Ydintyötä ja niitä tärkeitä tehtäviä ei ehdikään tehdä, kun vastailee sinne ja tänne. Hallinnan tunteen puute alkaa nostaa stressikynnystä, joka aiheuttaa kuormitusta aivoihin. Tästä alkaa kärsiä motivaatio ja tunne saattaa muuttua turhautumiseksi. Mikäli viestejä tulee aivoihin monia kerralla, aivot joutuvat valitsemaan minkä viestin käsittelevät. Samaan aikaan aivot askartelevat ydintehtävän kanssa, kun vastaavat moneen eri sähköpostiin tai viestiin. Kaikki nämä vievät tilaa aivoistamme ja ärsytyskynnys nostaa päätään, kun aika ei anna myöten keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan.

Etätyö luo myös helposti harhaa, että meidän pitää olla koko ajan tavoitettavissa. Olen itse opetellut laittamaan puhelimen äänettömälle silloin jokin tärkeä projekti vaatii täydellistä keskittymistä tekemiseen. Keskityn silloin täydellisesti ydintyöhön, enkä anna muiden asioiden häiritä tekemistäni. Se rauhoittaa mieltäni ja antaa hallinnan tunnetta aivoilleni eikä lisää kuormitusta stressin suuntaan.

Vanha kunnon to do –työlista on yksi parhaita työvälineitä. Kun on etukäteen tiedossa mitkä asiat on hoidettava ja tehtävä päivän aikana, on tunne hallinnasta. Tiedän mitä minun on tehtävä. Millaiset asiat vaikuttavat päivän aikana, kuinka paljon ne vievät aikaa ja voin suunnitella päiväni paremmin. Tiedän myös minkä aikaa tarvitsen suunnilleen häiriötöntä aikaa. To do –työlistaan laitan tehtävät tärkeysjärjestykseen ja teen ne yksi kerrallaan. Näin en tarvitse tehdä montaa asiaa yhtä aikaa. Sähköpostin tai puhelimen voin antaa olla rauhassa sen aikaa kun teen työlistalla olevaa asiaa. Tällöin päivään mahtuu myös suunnittelemattomia (ad hoc) töitä, yhteydenottoja ja erilaisen sälän hoitamista. Niihinkin voi varata työlistalta aikaa.

Erilaiset sälätyöt, kuten meileihin vastaaminen salamannopeasti, saattavat myös tuntua itsestä tärkeiltä. Silloin saatamme jotain loppuun. Kun olemme hoitaneet nopeasti asian, koemme tehneemme paljon. Saatamme siis itse aiheuttaa itsellemme ja aivoillemme osan turhasta kuormituksesta. Kukaan ei käske vastaamaan heti meileihin, mutta kun itse koemme että täytyy, keskeytämme  tekemistämme sen takia.  Mikäli ydintyö vaatii pitkää aikaa ja tekemistä, tehtävien pilkkominen on tärkeää. Pilkkoa pienempiin osiin, jotta voi kokea samaa mielihyvää onnistumisesta, valmiiksi saamisesta ja tehtävän hoitamisesta. Kun saa pienen osan valmiiksi voi pitää tauon ja tehdä ”sälätöitä”. Antaa itsellensä luvan tähän. Kuormitus ei rasita eikä stressaa kun pieni osa on viety loppuun asti. Aivoja voi opettaa keskittymään myös opettelemalla käyttämään jotain menetelmää siihen. Keskittymällä täysillä tietyn aikaa ydintehtävään, pieni tauko ja taas keskittymällä ydintehtävään. Kun opettelee tekemään tehtäviä selkeissä työjaksoissa alkaa keskittymiskyky lisääntyä. Muutaman viikon päästä huomaa jo kuinka jaksaa keskittyä paremmin. Opetellaan kuormittamaan aivojamme oikein, ja työnteko tehostuu sekä työnhyvinvointi lisääntyy.

Salme Kortelainen

www.Calmen.fi

https://www.linkedin.com/in/salmekortelainen/

Artikkeli Vieraskynä – Lisääkö tämän päivän työ aivojen kuormitusta? julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Innostutko uusista asioista? Tuleeko jatkuvasti uusia ideoita? Pukkaavatko aivosi niitä ulos tahtomattasikin? Olet kiinnostunut monista asioista ja haluaisit tehdä vaikka mitä? Kysytkö itseltäsi mikä minusta tulee isona? Mikäli sinulla on tällaisia ajatuksia, niin saatat kuulua multipotentiaalien joukkoon.

Multipotentiaali termi on aika uusi, ja rantautui ilmeisesti noin pari vuotta sitten suomeen. Siitä on jo ollut kirjoituksia ja artikkeleita. Törmäsin Youtubessa videoon, jonka avulla minulle selkeni huomattavasti mistä multipotentiaalissa on kyse. Voit katsoa Emilie Wapnickin videon, jossa hän puheessaan ”Why some of us don’t have one true calling” avaa erittäin hyvin mistä on kyse. Video saattaa auttaa sinua, ja jos päässäsi käy surina sekä ideat ja asiat pulpahtelevat jatkuvasti, niin voit saada apua videosta.

Videon voit avata tästä.

Mikä minusta tulee isona?

Multipotentiaali ei keskity vain yhteen asiaan, ja valitse elämänsä aikana vain yhtä ammattia. Iso osa yrittäjistä saattaa olla tai luultavasti on multipotentiaaleja. Yrittäjyys mahdollistaa multipotentiaalisuuden. Se antaa sinulle mahdollisuuden päättää mitä teet tänään tai huomenna.

Moni kuitenkin potee huonoa omaa tuntoa ja rittämättömyyden tunnetta sen takia, että poukkoilee liikaa. Jos on monta rautaa tulessa yhtäaikaa, voi olla että ei saa aikaiseksi mitään kovin järisyttävää. Haittaako se sitten ketään? Miksi ei saisi olla multipotentiaali? Jäin pohtimaan kuinka oikeasti hyödyllistä yrittäjälle on, että hän osaa monesta asiasta vähän ja sitä kautta pystyy ymmärtämään liiketoiminnan tekemistä paremmin. Multipotentiaali imee tietoa ja oppia vähän kaikkialta. Olen itsekin kokenut olevani erittäin tiedonjanoinen koko elämäni. Kaikki uusi tieto on kiinnostavaa. Kaikki se tieto voidaan hyödyntää, jonka pystyy reppuunsa keräämään.

Meiltähän kysytään matkan varrella lapsesta asti ”mikä meistä tulee isona”. Vanhemmat, sukulaiset, ystävät, koulun opettajat, ammatinohjaajat kyselevät meiltä ”mikä sinusta tulee isona”? Mitä haluat tehdä? Mihin suuntaan haluat opiskeluissa suunnata? Entä jos ei tiedä. Olen törmännyt todella paljon nuorissa siihen, että ei vain oikein tiedä. Olisi niin paljon kiinnostavia asioita. Haluaisi tehdä montaa eri asiaa. Nuori voi olla multipotentiaali ja haluta elämäänsä enemmän sisältöä kuin vain yhden ammatin kautta on mahdollista saada. Tämän päivän yhteiskunta mahdollistaa paremmin sen, että suuntaa voi vaihtaa, muuttaa ja tehdä erilaisia asioita.

Multipotentiaalit ihmiset imevät tietoa ja oppia, he käyttävät sitä hyödykseen elämässään ja soveltavat aina siihen kyseiseen tehtävään missä milloinkin ovat. Multipotentiaalissa saattaa olla aivan erinomaista potentiaalia työyhteisön kannalta.

Onko multipotentiaali spesialisti?

Meillä arvostetaan osaajia, spesialisteja ja huippuasiantuntijoita. Multipotentiaali ei ole välttämättä spesialisti. Hän ei haluakaan erikoistua johonkin tiettyyn ammattiin vain ja ainoastaan. Erikoistuminen saattaa tylsistyttää häntä ja rajata mahdollisuuksia toteuttaa erilaisia kiinnostuksen kohteita. Monet vanhemmat tuskailevat teini-ikäisten kanssa, kun nuori ei tiedä mitä oikein haluaisi. Ei kannattaisi, asia ei ratkea sillä, että yrittää ohjata nuoren kiinnostumaan huippuvirasta, joka on se yksi ja sama loppuelämän. Jos hän on näet multipotentiaali, hän ei ehkä jaksa opiskella loppuun asti sitä yhtä ainoaa tietä vaan muuttaa suuntaa kesken opiskelujen. Nuori voi elää etsikkoaikaansa ja hakea erilaisten opiskeluiden kautta tietoa, jonka sitten hyödyntää myöhemmin löytäessään sen oman taipaleensa.

Huippuosaajia tarvitaan aivan varmasti tulevaisuudessa. Kehittyvä yhteiskuntamme, tietotekniikka, työnmuutokset ja murrokset vaativat kuitenkin tulevaisuudessa yhä enemmän moniosaamista. Multipotentiaalit saattavat olla tulevaisuuden tärkeitä tekijöitä työyhteisöissä.

Multipotentiaali omaksuu nopeasti uutta

Tämän takia he saattavat olla tulevaisuuden tärkeimpiä työntekijöitä. He kykenevät yhdistelmään tietoa ja rakentamaan uudenalaisia tapoja toimia. He ovat nopeita muutoksissa, innostuvat ja innostavat muita. He eivät jää odottamaan tai surkuttelemaan, vaan hyppäävät nopeasti eteenpäin ja toimivat.

Ole siis rauhassa multipotentiaali, jos katsottuasi Emilie Wapnickin puheen koet kuuluvasi tähän joukkoon.

Multipontentiaalin ihmisen suurimpia vahvuuksia ei ehkä ole priorisointi, ajankäyttö ja suunnitelmallisuus. MIkäli koet olevasi multipotentiaali, tästä ajanhallinnan jutusta löydät vinkkejä itsellesi.

Multipotentiaalilta voisikin kysyä ennemmin ”mitä kaikkea aiot tehdä tulevaisuudessa ja elämässäsi”?

Artikkeli Oletko sinä multipotentiaali? julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Loman jälkeen, niin lyhyen kuin pitkänkin ja varsinkin pitkän, moni alkaa tuskailla jo etukäteen loman loppumista. Lomalta paluuseen pitäisikin olla pehmeä lasku. Järjestä itsellesi hieman laskeutumista lomalta, jos koet sen hieman ahdistavaksi.

Tässä vähän vinkkejä ja ajatuksia helpotukseksi.

1. Hyvä konsti on aloittaa loma keskeltä viikkoa ja lopettaa keskelle viikkoa. Esimerkiksi palaat töihin keskiviikkona tai torstaina. Tämä on loistava konsti tehdä ensimmäisestä viikosta vähän helpompi. Pari – kolme päivää ja on viikonloppu. Et voi muuttaa tämän vuoden lomalta paluutasi enää, mutta tulevaisuudessa tämä kannattaa pitää vinkkinä mielessä. Kokeilemisen arvoinen lomalta paluu.
2. Käännä ajatuksesi tietoisesti työhön palaamiseen positiiviseksi. Ajattele kuinka kivaa on taas päästä arjen rutiineihin kiinni. Nähdä työkavereita, muita ihmisiä, saada aivoille virikkeitä. Mieti työstä muutama ihana asia, joita odotat ja ”syötä” näitä aivoillesi.
3. Mieti ensimmäisten työpäivien osalta mitä on ihan ehdottomasti ehdittävä tehdä. Tee siis suunnitelma, työlista, tehtälista ja pidä siitä kiinni. Älä yritäkään tehdä kaikkea ensimmäisinä päivinä. Tee maltillinen lista ja priorisoi tärkeimmät asiat ensin. To do-lista auttaa kummasti näkemään ne oikeasti tärkeät tehtävät. Ahdistaa vähemmän kun tietää pakollisten tehtävien määrän.
4. Jätä vähemmän tärkeät odottamaan, ja laita ne seuraavan viikon listalle valmiiksi. Näin ne eivät kumittele aivoissasi. Ne eivät vie energiaasi kun tiedät ettei niitä ei ole pakko tehdä ensimmäisellä viikolla. Ne ovat muistissa. Kun ne ovat ylhäällä ja muistissa, et mieti niitä koko ajan. Aivosi eivät työskentele vielä niiden kanssa.
5. Sähköposti ja muut viestikanavat, aah nämä ovat sitten ihania. Jos ne ovat täpötäynnä odottavia viestejä, ala selvittämään niitä järjestelmällisesti. Mikäli olet ollut pidempään lomalla, katso onko kaikki viestit enää ajankohtaisia. Kannattaako kaikkiin käyttää aikaa. Tee vaikka joku kansio sähköpostiisi, jonne siirrät ne jotka eivät ole akuutteja. Voit katsoa ne sitten myöhemmin, kun on enemmän aikaa tai tyhjentää sieltä roskapostiin.
6. Vastaa systemaattisesti nopeisiin odottaviin viesteihin heti kun avaat viestin. Näin saat viestin pois, eikä siihen tarvitse palata toista kertaa. Ei kulu turhaa aikaa. Laita joku merkki niihin, joiden vastaaminen vie aikaa tai arkistoi toiseen kansioon. Laita tärkeimmät to do-listallesi ja dedis mihin mennessä vastattava. Näin sinulla on hallinta sähköposteista ja tiedät mitä tehtävä sekä milloin.

Aloita rauhallisesti, älä vain pistä kolmos- tai nelosvaihdetta heti silmään

Älä täytä kalenteriasi heti palavereilla, jos on mitenkään mahdollista. Mikäli vain pystyt aikatauluta itse ensimmäiset työpäiväsi. Pidä tarpeeksi monta kahvitaukoa, jos aikataulusi antaa myöten. Parasta olisi jos voisit jollain tauolla käydä vaikka lyhyellä kävelyllä ulkona. Jo 5-10 minuutin pieni ulkoilu piristää kummasti. Yritä saada päivään riittävä määrä taukoja. Jos työsi on sisällä, vietä ensimmäisinä päivinä aikaa työpäivän jälkeen ulkona rennosti liikkuen. MIkäli olet päivän ulkona, voit taas vastaavasti uppoutua sohvan uumeniin päivän lopusi hetkeksi lepämään. Lepää joka tapauksessa ensimmäisien työpäivien jälkeen.

Mikäli olet aivotyöläinen, älä yritä ensimmäisien päivien iltoina kuluttaa aivojasi liikaa. Anna niille lupa levätä työpäivän jatkoksi. Näin aivotkin palautuvat alussa helpommin.

LOUNATAUKO! Tämä on loistava tilaisuus rentoutua päivän aikana. Suuntaa johonkin lounaalle pois työympäristöstä. Jos olet eväsihminen niin ota ihanaa, hyvää, nami-nami evästä mukaan. Jotain pistä pidät, ja LÄHDE pois työpöydän äärestä eväide syöntiin. Mikäli käyt lounaalla, suuntaa siihen lounasravintolaan jossa on mielestäsi parasta ruokaa. Nauti siis lounastauosta. Rentoudu sen aikana, anna itsellesi lupa olla rauhassa lounastauolla. Älä lue puhelinta, somea, meilejä lounaan aikana, vaan pistä puhelin äänettömälle ja ota aikaa itsellesi.

Muista, että onhan sinulla taas uusi loma tulossa

Seuraavan loman suunnittelu voi olla innostavaa ja kivaa. Voit siis aloittaa sen heti. Tämäkin voi vaikuttaa sinuun positiivisesti.

Artikkeli Lähde ykkösvaihteella liikenteeseen julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Etätyössä on tällä hetkellä paljon ihmisiä. Kaikki eivät tietenkään voi tehdä etätyötä, mutta ne kenelle se on mahdollista, on siirretty pitkälti lähes kokonaan etätyöhön. Moni johtaja joutuu luottamaan aivan eri tavalla työntekijöihin. Luottamusta on jouduttu rakentamaan molemminpuolin tässä uudessa tilanteessa. Yllättävää on kuinka nopeasti opimme, totumme ja sopeudumme tilanteeseen.

Viestintä ja yhteydenpito ovat tärkeitä asioita etätyötä johdettaessa. Ei voi unohtaa yhtä tiimiläistä sinne jonnekin mökin perukoille, ja ajatella että no unohtui laittaa hänelle viestiä. No ei se haittaa, kerron myöhemmin. Ei voi työpaikallakaan läsnäollessa unohtaa osaa porukasta ja olla kertomatta. Sama pätee etätyöntekijöihin.

Johtaminen muuttuu ja saattaa tuntua haastavalta

On uskallettava luottaa ihmisiin. On uskallettava antaa heille vastuuta ja luotettava heidän kantavan annettavan vastuun. Etätyön johtaminen ei ole valvontatyötä. Moni saattaa tässä tilanteessa miettiä millaisia raportteja pitäisi keksiä, jotta tietää mitä ihmiset tekee. Älä tee sellaisia raportteja tai ohjeita työnkirjaukseen joita et käytä normaalistikin. Tämä viestittää, että suhtaudut epäilevästi etätyötä tekeviin, joka taas luo epäluottamuksen omaista ilmapiiriä. Siitä tulee varmasti ongelmia johtamiseen. Jos sinä et luota työntekijöihin esimiehenä, yrittäjänä, eivät hekään ehkä kohta luota sinuun.

Uusia erilaisia sääntöjä ei kannata myöskään keksiä etätyön takia. Samat säännöt jotka pätevät normaalistikin, kannattaa pitää, mutta etätyö ei vaadi muita sääntöjä. Jos sinulla on työntekijä, joka roikkuu somessa, sohvalla ja ei saa oikein mitään aikaiseksi. Tekee hän sitä samaa normaalistikin työssään. Jollain tavalla hän laiskottelee live tilanteessakin.

Tee tavoitteet ja tehtävät selväksi ja pidä yhteyttä

Tavoitteet ovat tärkeitä kaikkien tietää. Mitä kohti ollaan menossa, mitä tuloksia tavoitellaan. Mitkä tehtävät on hoidettava ja kuka vastaa mistäkin. Aivan kuten normaalisti livenäkin. Etätyössä voi olla hyvä ottaa käyttöön vaikka lyhyt päiväpaltsu etänä kaikkien kanssa, jolloin voidaan sopia päivän tehtävistä tai käydä läpi missä vaiheessa joku projekti tai tehtävät ovat eri ihmisten osalta. Johtamiseen lyhyt ytimekäs ja tehokas kokous on hyvä työväline. Tämä ei tarkoita mitään tunnin tai kahden juttua vaan esimerkiksi 10 minuutin aamupaltsu. Joka pidetään myös tehokkaasti lyhyenä. Se voidaan pitää mihin aikaan vain aamulla tai päivällä.

Tämä myös kertoo että olet kiinnostunut työntekijöiden tekemisestä ja haluat olla heidän tukenaan sekä kuulla heidän näkemyksiään tekemisestä. Jos sinulla on ollut tapana pitää viikko- tai kuukausipalaveri, niin jatka niiden kanssa kuten ennenkin. Arjen ja työn rutiinit ovat etätyössä ja poikkeusoloissa tärkeitä ihmisille. Etätyövälineet, esimerkiksi Teams, ovat loistavia kaikkien paltsujen ja etätapaamisten järjestämiseen.

Olen itse käyttänyt paljon nyt etätyövälineitä, koska olen päässyt tai joutunut tekemään kaiken etänä. Se on yllättävän toimivaa. Lisäksi saadaan hyvin näinkin aikaan vuorovaikutusta ja yhteenkuuluvaisuutta aikaiseksi. Paremmin kuin puhelimessa ainakin minun mielestäni.

Tärkeä rutiini on töiden aloittaminen ihmisille

Normaalisti ihminen lähtee töihin. Matkustaa tai menee sinne jollain konstilla ja tekee ehkä jotain asioita matkalla tai sen aikana. Aloittaa työpäivänsä töissä joillain rutiineilla. Työt myös lopetaan ja saavutaan kotiin. Kun lähtee työpaikalta, niin tietää työpäivän olevan ohi. No voi olla että jatkaa jotain vielä kotona, mutta yleensä kun pääsee kotiin työpäivä on takanapäin. Etätyössä tämä saattaakin hämärtyä.

Työpäivät venyvät helposti etätyössä. Työpäivän ja vapaa-ajan raja saattaa olla häilyvä ja vähän hämärän peitossa. Etätyöläisen tulisikin tehdä selkeät rutiinit työpäivän aloittamiseen ja myös lopettamiseen. Tässä esimiehenä tai yrittäjänä et voi vain hymyillä itseksesi, että hyvä he tekevät pitkää päivää. Sinun pitäisi asettaa rajat ja sopia kuinka työt aloitetaan sekä lopetetaan. Ennen pitkää työntekijä alkaa väsymään ja hänen muu elämänsä saattaa kärsiä, jos ei ole selkeää eroa työ ja vapaa-ajalla. Päivärytmi on siis tärkeä. Sinä voit tähän omalla johtamisellasi vaikuttaa.

Kannusta myös työntekijöitä kehittämään yhteisiä toimintamalleja etätyötä varten

Voiko etätyö ollakin osa työnteon vaihtoehtoa myös koronan jälkeen? Motivoisiko ja nnostaisiko se työntekijöitä? Nyt kannattaa kehittää työntekimisen mallia myös etätyön osalta. Jos kannustat ihmisiä antamaan ideoita tähän, saattaa olla että saat erinomiaisia ja toimivia toimintamalleja luotua tämän pakollisen etätyöjakson aikana. Nämä voivat olla tulevaisuudessa tomivia.

Nauti etätyön johtamisesta. Se on uudenlaista ja ehkä haastavaa, mutta kaikki uuden opettelu kehittää.

Artikkeli Etätyön johtaminen uutta ja kohta normaalia julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Onko enää väliä mikä statuksemme on tai mitä omistamme. Muuttuiko tärkeysjärjestys kertaheitolla ihmisläheisempään suuntaan? Läheiset ovat tulleet tärkeiksi. Meillä on huoli kanssaihmisistä ja emme voi huolehtia edes sairaista tai vanhuksista. Emme pääse heidän luokseen. Joudumme elämään lähes eristyksissä ja moni kokee yksinäisyyttä. Muuttuuko materia toisarvoiseksi tämän myötä ja nouseeko elämän perusasiat tärkeämmiksi? Vielä ei kukaan tiedä mitä seuraa koronan jälkeen. Varmaa on, että jotain muuttuu.

Pelkkä kontaktointi ihmisten kanssa elää uudenlaista elämää. Nyt lähes kaikki kontaktointi tapahtuu puhelimen ja nettiyhteyksien kautta. Sosiaalisen median aktiivisuus on todella nopeasti aktivoitunut entisestäänkin. Voimme viettää sosiaalista elämää etänäkin läheistemme ja ystäviemme kanssa. Tänä päivänä voi vain todeta että onneksi on tekniikka, etäyhteydet ja some. Työntekoa voidaan monella alalla siirtää vallan etänä tehtäväksi. Olen itse yksi niistä, joka tekee tällä hetkellä kaikki työt etänä. Ei se minun mielestäni yhtä antoisaa ole, mutta yllättävän hyvin on toiminut. Välillä tämä etäily on oikein kivaakin, mutta täytyy myöntää, että kyllä ihmisten kanssa toimiminen livenä on vielä kivempaa.

Tästä alkaa tulla kohta uusi normaali. Ei ole enää epänormaalia siirtyä työpöydän ja koneen ääreen tekemään työtä verkon välityksellä. Tavata ihmisiä työympäristössä, joka on verkossa. Ei enää samassa huoneessa tai tilassa. Kuinka nopeasti ihminen tottuukaan muutokseen, varsinkin kun on pakko. Ei ole vaihtoehtoja, jolloin hyväksyy tilanteen nopeasti.

Voi vain kuvitella, jos sama tilanne olisi ollut parikymmentä vuotta sitten. Silloin ei ollut somea eikä tekniikka mahdollistanut työntekoa samalla tavalla etänä kuin se tänä päivänä on mahdollista.

Somesta on tullut tiedon etsimisen kanava

Netti ja some on myös todella tehokas kaikenlaisen tiedon levittämiseen tällaisena aikana. Sitä voidaan hyödyntää hyvin ja huonosti. Tälläisen kriisin aikaan erilaiset valheelliset uutiset ja jutut liikkuvat somen kautta nopeasti. Ne leviävät ympäri maailmaa todella tehokkaasti. Ylen uutisissa kerrottiin 13.2. ,että ”Maailman terveysjärjestö WHO ilmoitti helmikuun alussa taistelevansa koronaviruksen leviämistä vastaan kahdella rintamalla: itse viruksen leviämistä vastaan ja verkossa. ” Faktatieto, mutta myös viraalitieto levivät virusta nopeammin verkossa. Kaikki tieto ei pidä paikkaansa, ja on jo aiheuttanut valtavasti epätietoisuutta. Väärät ohjeet ja tiedot lisäävät ahdistusta ja toivoa. Nyt kannattaakin olla tarkkana mikä tieto on oikeaa. Onko sivulla oleva tietoa sellaisesta lähteestä, että se on luotettava. Tätä kannattaa katsoa.

Osa sosiaalisen median jäteistä on lähtenyt myös poistamaan valheellista tietoa sivuiltaan, koska siellä leviää infoa, neuvoja ja ohjeita, jotka saattavat olla myös terveydelle vaarallisia. Kaikkea ei kannata uskoa mitä kirjoitetaan.

SOME yhdistää ihmisiä

Somessa on kuitenkin näkynyt paljon hyvää tänä aikana. On perustettu auttajaryhmiä, neuvotaan ja autetaan ihmisiä. Yrittäjät ovat hakeneet erittäin paljon tukea somesta, ja saaneetkin sitä. On perustettu #ostapieneltä ryhmiä ym. muita, joissa yrittäjiä tuetaan. Some lisää selvästi yhteisöllisyyttä varsinkin tällaisen kriisin aikaan.

Keskustelu on siirtynyt someen, kun emme enää olekaan kasvokkain muiden ihmisten kanssa päivittäin. On hyvä kun on kanavia, joiden kautta pystyy juttelemaan muiden kanssa. Tämä lievittää ahdistustamme, ja toimii yhteydenpitokanavana.

On myös ollut hienoa huomata mitä kaikkea on jo keksitty tehdä. Konsertit, jumppa, tapaamiset jne ovat siirtyneet nettiin. Voimme etäyhteyksien kautta istua kotona soffalla konsertissa ym. On vielä vaikeaa nähdä mitä kaikkea tämä virus tuo tullessaan maailmaan. Varmaa on kuitenkin, että kehitys kulkee eteenpäin tämänkin tilanteen takia.

Tuleeko etäilystä arkipäivää?

Mielenkiintoista on nähdä kuinka tulevaisuudessa tämä vaihe vaikuttaa työntekoon. Tuleeko etätyöstä yhä hyväksyttävämpää. Aletaanko kokouksia, palavereja ym. lyhyitä tapaamisia pitää yhtä enemmän etänä. Tekniikka on nyt niin toimivaa tähän, että emme tarvitse enää samaa määrää live tapaamisia. Etäpaltsut ja muut tapaamiset ovat erittäin kustannustehokkaita. Kenenkään ei tarvitse lähteä mihinkään. Yritys säästää aikalailla työaikaa siinä, että ihmiset istuvat koneen ääressä ja hoitavat kaikki asiat sen kautta.

On todella jännä nähdä mitä kaikkea tästä syntyy. Kuinka paljon tulee uudenlaisia tapoja toimia, jotka muuttuvat arkipäiväiseksi toiminnaksi.

”Jokainen auringonlasku vie yhden päivän elämästämme,
mutta jokainen auringonnousu antaa meille uuden, toivoa täynnä olevan päivän.” Tämä elämänviisaus kolahtaa aina minuun, kun näen sen jossain kirjoitettuna. Huomenna on uusi päivä.

Sometetaan ja tuetaan toisiamme.

Artikkeli Kiskaisiko korona meidät miettimään elämän tärkeitä asioita? julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.