Työpaikoilla kohtaamme monenlaisia tilanteita ja haasteita, jotka voivat vaikuttaa työilmapiiriin ja tulokseen. Kuplautumista, viestinnän puutteita, tai myrtsejä katseita toisia kohtaan saattaa esiintyä, mutta tärkeintä on tarttua näihin haasteisiin rakentavasti.

Työyhteisön harmonian ylläpito 🙋‍♀️ 🙋‍♂️

Vaikka ristiriitoja tulee ja menee työyhteisössä, on tärkeää pitää huolta työkyvystä, työnimusta ja hyvästä ilmapiiristä. Hyvin toimiva työyhteisö tekee tehokkaampaa tulosta kuin ongelmia karttava. Pienetkin väärinymmärrykset voivat vaikuttaa laajemmin, mutta onneksi on keinoja, kuten työyhteisösovittelu, joilla voidaan ratkaista tilanteet ajoissa.

Työyhteisösovittelu toimii sillanrakentajana työyhteisön toimivuuden ja vuorovaikutuksen kehittämisessä. Sovittelija ei etsi syyllisiä, vaan etsii ratkaisuja osallistujien kesken. Se on helppo keino tarttua ongelmiin ajoissa ja palauttaa työrauha, kehittää vuorovaikutusta ja innostavaa ilmapiiriä.

Ulkoapäin tuleva työyhteisösovittelija voi auttaa:

• rakentamaan rauhaa työpaikalle ja ratkaisemaan erimielisyyksiä
• katkaisemaan siivet huhupuheilta
• edistämään avoimuutta ja yhteistyötä
• parantamaan ilmapiiriä
• tehostamaan ihmisten välistä vuorovaikutusta ja ymmärtämään erilaisia näkemyksiä
• lisäämään luottamusta ja saavuttamaan paremman työyhteisön
• innostamaan ja keskittymään työhön asioiden vatvomiseen sijaan, säästäen siten aikaa ja resursseja sekä euroja.

Miten lähdet viemään sovittelua työyhteisössäsi eteenpäin?

Sovitteluprosessi käynnistyy helposti, ja voit lukea lisää infoa verkkosivuiltani https://www.calmen.fi/tyoyhteisosovittelu . Sovitteluprosessin kesto määräytyy tilanteen mukaan ja se analysoidaan aina alkukartoituksessa, joka on maksuton. Jos tarvitset apua työyhteisössäsi, ota yhteyttä. Sovitaan tapaaminen ja selvitetään, kuinka voimme auttaa sinua ja työyhteisöäsi. Tavoitat meidät numerosta 📞 044 507 5523 tai ottamalla yhteyttä ilmaiseen konsultaatioon liittyen verkkosivujemme kautta https://www.calmen.fi/ota-yhteytta Olemme sinuun yhteydessä pikimmiten!

.

.

#sovittelu #työyhteisösovittelu #sovittelija #hyvinvointityössä #työyhteisö #toimivatyöyhteisö #työpaikka #arki #ristiriita #konflikti #vuorovaikutus #työyhteisötaidot #esimiestaidot #alaistaidot #työhyvinvointi #erilaisuudenhyödyntäminen #ristiriidastaratkaisuun #esimiestyö #esihenkilö #johtajuus #johtaminen

Artikkeli Vieraskynä – Onko työpaikallasi kuppikuntia, keskusteluvajetta tai myrtsejä katseita toisia kohtaan? julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Tärkeimmät työkaluni ovat intuitio, terävä hahmotuskyky sekä tietoisen mielen ja alitajuisen ulottuvuuden yhdistäminen. Alitajuiseen ulottuvuuteen päästään käsiksi mielikuvaharjoituksilla, hypnoterapeuttisella työskentelyllä ja luovilla menetelmillä. Teen työtäni etäyhteyksin ja paikan päällä Kuusamossa, Oulussa ja Rovaniemellä.

Kiinnostukseni ihmisyyteen alkoi jo ala-asteella. Tavoitan edelleen hetken noin kolmannelta luokalta, jolloin välitunnilla katselin ympärille ja ajattelin etten yhtään ymmärrä ihmisten sosiaalisia koodeja. Ala-asteen aikainen ihmisyyden ihmettely liittyi vahvasti erityisherkkyyteeni. Koin vahvaa ulkopuolisuutta, joka johti minua elämässä hakemaan hyväksyntää vahingollisilla tavoilla, mukautumaan aina toisia varten ja unohtamaan itseni. Olin näkymätön.

Tein töitä itseni kanssa pitkään: kävin terapiassa, kävin energiahoidoissa, kävin jos vaikka mitä valmennusta ja samalla koulutin itseäni identiteettityön ammattilaiseksi. Hain vastauksia; miten mieli toimii, millä tavoin tunnelukot aktivoituvat, miksi ihminen kusee omiin muroihin, miten päästä henkisten kipujen ytimeen, miten vahvistaa turvallisuuden kokemusta, mitä eheytymisessä oikeastaan tapahtuu, mikä ihmisiä voimauttaa, miten aikaisemmat hankalat kokemukset välittyvät aikuisuuteen, miksi toinen selviää ja toinen jää rämpimään jne.

Tuo matka on kantanut ja kasvattanut minua ja olen oppinut valtavasti ihmisyyteen liittyvistä kipukohdista ja eheytymisestä. Tämmöisillä matkoilla kukaan ei tule valmiiksi ja hyvä niin, oppiminen jatkuu hamaan tulevaisuuteen. Olen kiitollinen, että lopulta ihmisyys inspiroi niin kovasti, että tänä päivänä saan auttaa ihmisiä omilla kasvumatkoillaan. Yrittäjyyttä on takana nyt 4,5 vuotta ja asiakastyön lisäksi pyöritän yhdentoista hyvinvointialan yrittäjän keskusta Kuusamossa.

Mun kokemuksen mukaan henkisillä kasvumatkoilla kaikkein kokemuksellisinta ja tehokkainta on se, kun yhdistetään tietoista ja alitajuista ulottuvuutta. Kokemuksellisuus avaa tien syvempään oivaltamiseen. On täysin eri asia järjellä kertoa itselle ”olet tärkeä” kuin kokea se.

Aito kohtaaminen on työni keskiössä ja rakkaus tärkein arvoni. Vaikka ammattitaitoni on timantin kova, en halua tehdä työtäni asiantuntijuus edellä vaan olla ihminen ihmiselle. Kaikki me tarvitsemme nähdyksi ja kuulluksi tulemisen kokemuksia ja pystyn paremmin välittämään tätä, kun olen aidosti ihminen enkä piiloudu asiantuntijuuden taakse.

Oman jaksamisen kulmakivet ovat omien arvojen mukainen kalenterointi, huono huumori sekä asuinpaikkani, jossa pelkkä ikkunasta ulos katsominen lataa akkujani. Hankalissa olotiloissa teen mielikuvamatkoja tai sitten otan siveltimen käteen ja päästän tunteen ulos väreinä paperille. Tietysti minulla on myös timanttinen työnohjaaja. Elämä on valintoja ja minä olen valinnut valita oma hyvinvointi. Näin myös toisten auttaminen pysyy mielekkäänä.

Rakkaudella, Riikka / Riikka Vääräniemi-Käsmä

Terapeuttiset kasvumatkat, työnohjaus- ja työhyvinvointipalvelut, valmentajien valmennus

www.rakkaudellariikka.fi

IG: @rakkaudellariikka @kehonjamielenkeskusfilia

FB: @rakkaudellariikkafi @kehonjamielenkeskusfilia

Artikkeli KasvuStoori – Rakkaudellariikka.fi julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

KasvuStooriTM vuoden 2022 laadukkaat ja motivoivat Tavoitekalenteri ja Perhekalenteri löytyvät tällä viikolla Suomalaisen Kirjakaupan hyllystä ympäri Suomea.

Uudistimme kalentereita saamiemme palautteiden ja toiveiden mukaan. Tavoitekalenterimme on suunniteltu ja toteutettu auttamaan niin henkilökohtaisen elämän kuin työhön liittyvien tavoitteiden ja unelmien toteuttamisessa sekä saavuttamisessa. Yrittäjille myös oiva työväline yritystoiminnan suunnitelmalliseen kehittämiseen. Kalenteri toimii myös aivan normaalina kalenterina ja sähköisen kalenterin tukena.

Perhekalenterimme toimii arjen kaverina. Sen avulla on helppo laittaa arjen tärkeät asiat muistiin. Sopii niin perheen käyttöön kuin työvälineeksi työpaikalle. Jokaisella kuukaudella on tilaa kirjata ylös päivittäisiä tehtäviä, harrastuksia, sovittuja menoja ja niiden aikatauluja. Kuukausittain voit myös eritellä muut tärkeät muistettavat perheen, omat asiat tai työtehtävät. Hyödynnä perhekalenteriamme tehokkaasti arjen apuvälineenä.

Perhekalenterissa nyt myös viisi saraketta eli toimii myös viisi henkiselle perheelle. .

Kalenterit ovat alusta loppuun suomalaista työtä! Avainlipputuotteita! Kannata suomalaista valmistusta ja työtä ja hae omasi Suomalaisesta Kirjakaupasta tai tilaa verkkokaupastamme.

Lopeta aikominen ja aloita vuoden 2022 tekemisen suunnittelu

Tavoitekalenterimme sisältö:

Kalenteri sisältää helppokäyttöiset työvälineet vuosisuunnitteluun, kuukausittaiseen suunnitteluun ja toteutukseen sekä projektikalenterin 2022 ja 2023. Toimivan kuukausisuunnitelman helpottamaan arkea ja työsuunnittelua sekä paljon kirjoitustilaa sisältävän viikkoaukeaman. Tilaa myös muistiinpanoille.

Kalenterin sisältö

• 2021 kalenterin
• Joulukuu 2020 viikot, voit aloittaa käytön jo joulukuussa
• Paljon kirjoitustilaa sisältävät viikkoaukeamat, päivittäisen työsuunnittelun
• Viikkoaukeamalla nimipäivät
• Viikkoaukeamalla sunnuntait ja juhlapyhät punaisella
• Vuosisuunnitelman 2021
• Inspiroivia ohjeistuksia, joista saat tsemppiä tekemiseesi
• Kuukausisuunnittelun ja yhteenvedon
• Muistiinpanosivuja

Aikaa ei voi myydä eikä ostaa, meillä kaikilla on sitä yhtä paljon. Käytä aikasi viisaasti.

Artikkeli NYT löydät 2022 vuoden kalenterimme Suomalaisesta Kirjakaupasta! Poikkea hakemassa omasi julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Viimeiset puolitoistavuotta ovat olleet erilaisia

Korona on vaikuttanut meidän kaikkien elämään, joidenkin raskaammin ja joidenkin kevyemmin. Joka tapauksessa kukaan ei ole säästynyt epidemian vaikutuksilta. Tämä vuosi on saanut muistelemaan 90-luvun lamaa, jolloin itse olin paljon enemmän myrskyn silmässä sekä työni puolesta että henkilökohtaisessa elämässäni. Työskentelin silloin kriisin alkaessa paikallisessa säätöpankissa henkilöstöpäällikkönä ja kriisin loppupuolella Suomen Säästöpankin konsernihallinnossa henkilöstötehtävissä ollen yksi viimeisistä valojensammuttajista. Monet YT-neuvottelut hoitaneena jäin itse työttömäksi vuoden -95 helmikuussa. Omakotitalo ostettu jokin aikaa sitten, velat painoivat ja työttömyystilanne ei lupaillut hyvää. Suru oli myös monen työnsä menettäneen työkaverin ja kollegan kohtalosta sekä yrityksensä menettäneiden asiakkaiden tulevaisuudesta. Bonuslasteni suusta tuli kuitenkin ne ensimmäiset tämänkin tilanteen suhteen positiiviset kommentit. Keskimmäinen totesi: ” Kiva kun joku on kotona, kun tulen koulusta”. Nuorin tuumasi: ”Jippii, mun ei tartte mennä päiväkotiin.” Vanhin tosin totesi: ”Vitsi, meillä loppuu rahat.”

Hyvin kuitenkin selvittiin ja vietimme päiväkoti-ikäisen kanssa mukavan aurinkoisen kesän kotosalla. Suhde bonuslapsiini ei olisi ehkä ollenkaan muodostunut niin läheiseksi ilman tätä kotona vietettyä jaksoa. Loppuvuodesta sitten uusi työpaikkakin löytyi Handelsbankenin henkilöstötehtävistä. Tätä pidän näin jälkeenkin päin omalta osaltani onnen potkuna. Ilman kriisiä en olisi ehkä koskaan lähtenyt paikallispankista. Itse kriisi opetti paljon sekä ammatillisesti että myös kasvatti ihmisenä. Uudet työpaikat avasivat aivan uuden maailman ja myös kansainvälisyyden. Uinumaan päässyt ruotsinkielentaitokin sai uutta potkua.

Muutos suunnitelmiin, varasuunnitelmat käyttöön

Mutta palataanpa tähän kesään. Viime vuonna, kun korona alkoi, jouduimme perumaan perinteisen lomanviettomme nykyisen siippani kotimaassa Sveitsissä. Silloin ei ollut varasuunnitelmia, mutta ensimmäisten pettymysten ja hankaluuksien jälkeen löysimme Suomesta mukavia vuokramökkejä. Tänä vuonna kuvittelimme koronan olevan kesällä jo paremmin hallinnassa. Varasuunnitelma oli kuitenkin tehty: jotta ei jäätäisi kokonaan näppejämme nuolemaan, kuten uhkasi käydä edellisenä kesänä, varasin jo helmikuussa juhannusviikoksi ja elokuun ensimmäiseksi viikoksi kivaksi todetun mökin Alasen järven rannalta. Ajatuksena oli viettää siinä välissä heinäkuu mökillä Sveitsissä Flumserberg-vuoren rinteillä. Kuinkas sitten kävikään: Sveitsin koronaluvut pomppasivat, meillä vasta ensimmäinen rokotus saatu. Päätimme jäädä Suomeen. Nyt voi todeta, että vietimme todella antoisan loman nauttien Suomen kesästä ja helteistä. Sveitsissä sen sijaan on ollut sateisin kesä aikoihin.

Alasen mökkien omistaja lupasikin juhannusviikolla mökin heinäkuun viimeisen viikon käyttöömme elokuun sijaan. Hyvä juttu, koska elokuun alussa oli tiedossa jo muutama työjuttu ja etäpalaveri.

Vielä oli jokunen viikko lomakalenterissa tyhjänä. Sveitsissä oli tarkoitus käydä vaelluksilla, joten katsastimme Suomestakin sopivia vaelluskohteita. Suomessahan on todella paljon kauniita kansallispuistoja. Heinäkuun alkupuolella Leivonmäen kansallispuisto tuli katsastettua. Kansallispuiston parkkialueen lähimmät uinti- ja nuotiopaikat olivat täynnä väkeä telttoineen. Katsotaanpa vaihtoehtoja: kun jatkaa matkaa vähän pidemmälle löytyy muitakin mahdollisuuksia. Saatiin nauttia hiljaisista poluista ja uinnista tyhjällä hiekkarannalla helteisenä päivänä. Lenkkeilyn ja uinnin jälkeen kansallispuiston parkkipaikalle pystytetty Karoliinan Kahvimyllyn pop-up kahvilan antimet maistuivat. Muurinpohjalettuja, mansikoita ja kermavaahtoa.

Lähialueen majapaikat olivat täynnä, mutta juuri sen ansioista löysimme meille unelmayöpymispaikan. Nukula Oy:n matkailutilalla Päijänteen rannalla metsän keskellä nukuimme kauniissa aitassa ja saimme mitä herkullisimpia vastapyydetyistä Päijänteen kaloista valmistettuja illallisia nauttien ne kotoisasti tilan yrittäjien kanssa. Yritysmentorina oli myös antoisaa keskustella yrittäjyyden haasteista ja yrityksen kehittämisestä, vaikka lomalla oltiinkin.

Seuraavan reissumme kohteena muutaman huilipäivän jälkeen oli Helvetinjärven kansallispuisto. Helvetinjärven maisemat olivat upeita. Joskus nuorempana olin päättänyt kivuta ylös Helvetinkolun, mutta nyt tyydyin vain ihailemaan sitä ja ottamaan pari valokuvaa. Majapaikkaa etsiessämme muistelin aikoinaan olleeni kurssilla Hotelli Keurusselässä. Sieltäpä löytyi oiva majapaikka taas muutamaksi yöksi järvenrannalta kauniin luonnon keskeltä. Sokerina pohjalla ensimmäisenä iltana hotellin terassilla lauloi kitaristi soitellen monta lempikappalettamme.

Kolmannen reissumme kohteena oli Kustavi. Lähimmät majapaikat olisivat löytyneet Turusta. Arvaahan sen, heinäkuun helteet ja saaristo, kaikki paikat varattu. Turkuun emme halunneet, siispä mikä voisi olla vaihtoehto. Kansallispuistoteemalla jatkettiin ja päätimme käydä Kustavissa vain päiväseltään, yöpyä Salossa ja käydä seuraavana päivänä Teijon kansallispuistossa kiertämässä Matildajärven. Vaelluskierroksen jälkeen palkitsimme itsemme jäätelötötteröllä, juuri sen jäätelövalmistajan, joka tekee mielestämme sitä ainoaa oikeaa pistaasijäätelöä. Tätä jäätelöä emme olleet mistään muualta kesän aikana löytäneet, joten taas uusi plussa reittivalinnallemme.

Yhden ihanan kokemuksen tälle kesälle tarjosi myös kajakkaretki Saimaalla. Olen joskus aikoinaan yrittänyt tätä kokeilla. Se oli aallokkoisella merellä, joten melonta jäi alkumetreihin. Nyt kuitenkin vuokrasimme kahdenistuttavan kajakin ja nautimme lähes peilityynessä säässä  Järvisydämessä saarien lomassa melonnasta. Tämä kokemus saa varmasti vielä jatkoa tulevina kesinä.

Summa summarum: ”Älä odota, että sade lakkaa vaan aloita tanssi sateessa”.

Löysin tämän ajatuksen muistiinpanoistani vuosien takaa. Elämässä on toki rankempiakin tilanteita, jolloin vaihtoehdot ovat vähissä kuin kesälomasuunnitelmien peruuntuminen. Silloinkin niitä kannattaa aina etsiä. Ovatko vaihtoehdot oikeasti vähissä vai estätkö itseäsi näkemästä niitä ja takerrut siihen minkä menetit tai mitä et voi saada. Vaikka tilanteen tosiasioita ei voisikaan enää muuttaa, voimme muuttaa omaa suhtautumistamme. ”Onnellisuus on kuinka; se ei ole mitä, se on kyky, ei kohde.” – Herman Hesse

Hyvää syyskauden alkua ja antoisaa töihin paluuta kaikille toivottaen

Merja Carlander

yrittäjyys #visio #missio #tulevaisuus #kehittäminen #uudenoppiminen #luovuus #työnohjaus #itsensäjohtaminen #tavoitteet #vuorovaikutus #kommunikointi #skenaario #mentorointi #kuunteleminen #uranvaihto

Merja Carlander kertoo Mentorin päiväkirjassa kuukausittain mietteitään ja havaintojaan mentoroinnista.  

Merjan missio on tukea työyhteisöjä, esimiehiä ja yrittäjiä kohti parempaa työelämää ja saavuttamaan tavoitteensa. Hän toimii yritysmentori, johdon ja työyhteisöjen coachina ja työnohjaajana.

Ihminen on kokonaisuus. Huolehtimalla omasta fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnistaan, osaamisen kehittämisestä ja yhteisöllisyydestä saa aikaan myös parempaa tulosta. Vastapaino työlle on se elämän neljäs tukijalka.

  www.merjacarlander.fi  www.facebook.com/merjacarlander2./ www.linkedin.com/in/merja-carlander-3ab839ab

Artikkeli Mentorin päiväkirja – Optimisti ei pety julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Muuten päivän agendalle oli erilaisia yksilötyönä tehtäviä hommia. Ensimmäisten tapaamisten valmistelu uusien asiakkaiden kanssa. Taustojen selvittelyä heidän kotisivuiltaan, somesta ja saamistani esitiedoista. Näiden töiden osalta tapa työskennellä ei ole mitenkään muuttunut. Kokouskutsuihin toki lisätään etäyhteyslinkki.

Asiakastyössä kaipaan kasvokkain työskentelyä

Jotain jää puuttumaan varsinkin, jos kamerat ovat pois käytöstä. Kaikilla ei edes ole toimivaa kameraa. Eri asiakkaiden tarpeet ja tilanteet ovat kuitenkin erilaisia. Kun puhutaan ”tiukkaa asiaa ja faktaa” sujuu etätyö mainiosti. Kaikkia nykyisiä asiakkaitani en ole vielä nähnyt kertaakaan, kun kamera ei ole käytössä. Tämähän on entuudestaan tuttua puhelinneuvonnasta.  Pitäisikö pyytää valokuva? Yrittäjäasiakkaiden osalta nettisivuilla ja sosiaalisesta mediasta löytyykin usein kuva.

Luova ideointi on ollut etätapaamisissa haastavampaa. Kiertävää puheenvuoroa, joissa jokaiselle annetaan vuorotellen puheenvuoro kannattaa hyödyntää. Näin saa hiljaisimmat mukaan. Chatia pitäisi  käyttää enemmän ajatusten ja ideoiden kokoajana. Aikaa kirjoittamiseen pitää olla riittävästi, jotta jokainen voi muodostaa ja kirjoittaa oman näkemyksensä. Aikaa on varattava myös toisten kommenttien lukemiseen. Samalla voi pitää vaikkapa kahvitauon. Eri etävälineistä löytyy myös useita hyviä lisäominaisuuksia.

Uusia asiakkuuksia ja yhteistyösuhteita on vuosien varrella syntynyt paljon satunaisissa kohtaamisissa. On satuttu samaan pöytään tapahtuman väliaikakahvilla tai samaan työpajaan jossakin seminaarissa. Keskusteluissa saattaa pulpahtaa esiin toisen henkilö tarve tai ongelma, johon jommaltakummalta löytyy ratkaisu. Etänä jutustelu ja esittäytymisetkin jäävät lyhyiksi. Olen pohtinut miten tätä voisi jatkossa kehittää. Ehkä tällaisia hetkiä pitää tietoisesti yrittää viljellä kehittämällä ja kannustamalla ihmisiä enemmän osallistumaan etätapaamisten keskusteluun. Tilaisuuden vetäjän kannattaa kannustaa osanottajia runsailla avoimilla kysymyksiä.

Olen oppinut näkövammaisilta asiakkailta, että tunteiden välittymistä pitää kuunnella vielä tarkemmin ja niistä pitää kysellä enemmän. Hiljaiset hetket kertovat joskus enemmän kuin ääneen puhuminen. Niille pitää antaa tilaa myös etätapaamisessa.

Pukeutumisessa ja ulkoasussa rennompi meininki

Yrittäjänä minulla on ollut tähänkin asti työhuone kotona. Haen vaihtelua virittämällä läppärin välillä ruokapöydälle. Hissipöydän puutteessa on hyvä tehdä töitä seisten keittiön työtason ääressä. Kylminä pakkaspäivinä lämmin matto jalkojen alla. Yläosan vaatetus on siisti ja puuhelmet kaulassa. Piiloon jäävät verkkarit ja villasukat jalassa tekevät olon mukavaksi. Ilman meikkiä. Ennen aina huulipunaa. Huulipunaan pois jääntiin on vaikuttanut myös maskin käyttö. Katsotaan palaako ripsiväri ja huulipuna kasvoille, kun taas palataan lähitapaamisiin. Eräässä varhaisen aamun tapaamisessa tuttu asiakas hörppi aamukahvia sängyssä samalla kun mietimme tulevia rekrytointeja.

Miten voimme kehittää työskentelytapaamme

Tällä hetkellä me toimimme pitkälti vanhoilla totutuilla tavoilla uusissa tilanteissa. Kaikki on saatava mukaan uuteen työskentelytapaan. Osa tästä uudesta normaalista on tullut jäädäkseen. Monet mahdottomat asiat ovat muuttuneet mahdollisiksi, osin pakon edessä. Osattomuuden ja osaamattomuuden äänien lisäksi kuulen myös paljon tyytyväisiä kommentteja. Huolehtimalla osaamisen jakamisesta ja oppimisen tukemisesta voimme myös auttaa ihmisiä, joille tietotekniikan käyttö on pulmallista.

Kun itse olet ”ohjaksissa” avaa yhteys ajoissa. Onko mahdollista ottaa ”harjoituskerta” ennen ensimmäistä etätapaamista, jos mukaan on tulossa joku ensikertalainen. Isomman ryhmän kanssa pelisäännöt ja palaverin järjestäytyminen on hyvä ottaa rutiiniksi aina tapaamisen alussa. Milloin mikrofonit ja kamerat ovat käytössä. Miten käytetään Chatia. Miten pyydetään puheenvuoroa.

Etätyöskentelyn määrä on kasvanut huimasti. Millaisin äänenpainoin sinun korviisi keskustelu siitä kuulostaa? Haikailua takaisin lähityöhön ja lähikohtaamisiin? Vai kuuletko myös kommentteja etätyön hyvistä puolista.

Listaanpa tähän joitakin omia ja asiakkaitteni kertomia kokemuksiani plussista ja miinuksista.

• Keskeytykset työssä vähenevät      
• Melu avokonttorissa ei häiritse
• Etukäteissuunnittelu on parantunut
• Kokoukset ovat tiiviimpiä ja systemaattisempiä   
• Työmatkaan ei kulu aikaa
• Matkakuluihin käytetty raha säästyy
• Saa tehdä työtä villasukat jalassa
• Itsenäisyys työtehtävien ajoittamisessa lisääntyy
• Pitkämatkalaisten tasavertaisuus lisääntyy, kun kaikilla on sama matka oman kodin keittiönpöydän ääreen
• Voit olla missä tahansa maailmankolkassa, kunhan netti toimii
• Voi lähteä lenkille päivällä
• Pukeutuminen on muuttunut muutenkin rennommaksi
• ”Bad hair day” ei haittaa, jos on kamerat pois päältä
• Hauskaakin on pidetty – pikkujouluja – yhteislauluiltoja – kesäjuhlia

• jne.

Ja sitten toisaalta….

• Yhteistyön kannalta tärkeät sosiaaliset hetket poissa
• Melu ja keskeytykset kotona, kun koko perhe tekee etänä
• Työmatkan tarjoama siirtymävaihe vapaa-aikaan jää pois
• Olisi kiva välillä pukeutua paremmin
• Ns. toimistovaatteet ”kutistuvat” kaapissa
• Itsen johtaminen työn suunnittelussa on haastavaa
• Kokoukset ajoitetaan liian tiheään, kun ei tarvitse siirtyä paikasta toiseen
• Huono työergonomia
• Luova ideointi yhdessä hankaloituu
• Työn ja vapaa-ajan erottaminen
• Hyvinvoinnin ylläpito
• Tunteet jäävät piiloon
• Perheen ja työn yhteensovittamisen uudet haasteet
• jne.

Etätyö on varmasti tullut osittain jäädäkseen. Nyt onkin hyvä pohtia:

• Mitkä positiiviset asiat kannattaa säilyttää
• Miten niitä kohennetaan
• Miten sinun huonojen kokemusten listallasi olevia asioita täytyy kehittää
• Miten oppia hyödyntämään erilaisia alustoja käytössä
• Miten saada kaikki mukaan ja opastaa muita.

Veikkaan, että palaamme ns. hybridimalliin eli kokouksissa ja tapaamisissa on luonnollista, että osa osallistuu paikan päällä ja osa etäyhteydellä.

Toivottavasti myös ulkotapaamiset, yhteiset kävelypalaverit yms. otetaan käyttöön jo heti kun säät sallivat. Tätä itse odottelen.

PS. Kuvassa kollegani Merja Hynysen sihteeriharjoittelija Nebu näyttää miten rentoutua etätapaamisten välillä. Ei siis liian tiheään ajoitettuja palavereita vaan taukoja välillä. Kaimani kanssa olemme pitäneet jo useamman vuoden ajan säännölliset palaverimme etäyhteyksillä. Nebun edeltäjä taisi edetä, jo työnjohtajatasolle ja pyrki välillä istumaan kaimani näppäimistön päälle, jos kokouksemme jatkui hänen mielestään liian kauan.

Hellempää helmikuuta. Nautitaan talven ja lumen valosta.

Merja

#etätyö #yrittäjyys #hyvinvointi #tulevaisuus #kehittäminen #uudenoppiminen #luovuus #työnsuunnittelu #itsensäjohtaminen #työhyvinvointi #ergomia #vuorovaikutus #kommunikointi

Merja Carlander kertoo Mentorin päiväkirjassa kuukausittain mietteitään ja havaintojaan mentoroinnista.  

Merjan missio on tukea työyhteisöjä, esimiehiä ja yrittäjiä kohti parempaa työelämää ja saavuttamaan tavoitteensa. Hän toimii yritysmentori, johdon ja työyhteisöjen coachina ja työnohjaajana.

Ihminen on kokonaisuus. Huolehtimalla omasta fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnistaan, osaamisen kehittämisestä ja yhteisöllisyydestä saa aikaan myös parempaa tulosta. Vastapaino työlle on se elämän neljäs tukijalka.

  www.merjacarlander.fi  www.facebook.com/merjacarlander2./ www.linkedin.com/in/merja-carlander-3ab839ab

Artikkeli Mentorin päiväkirja – Menikö päivä etänä, hyvä vai huono juttu? julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Itse olen ollut etätyöläinen yrittäjänä jo ennen koronaa. Itsellenikin se vaati tottumista. On niin helppo tehdä kaikkea muuta. Etätyö vaatii työtilanteen rauhoittamista, ja jos  ympäristö ei ole siihen paras mahdollinen, keskittyminen kärsii. Työhyvinvoinnin tutkimuksissa on usein tullut esille, että työmäärä ei ole se joka eniten kuormittaa aivoja vaan hallinnan puuttuminen. Mikäli ei itse saa omaa työpäiväänsä järjesteltyä toimivaksi tai se katkeaa vähän väliä ulkoisten asioiden takia, saattaa tulla tunteita hallitsemattomuudesta.

Työtehtävät ovat myös vuosien saatossa muuttuneet

On paljon enemmän nopeita ärsykkeitä digitaalisten välineiden takia. Erilaisia nopeita ”sälätöitä” kuten meilit, somekanavien viestit, eri ryhmät työntekijöille joko intrassa tai muiden kanavien kautta. Nämä katkaisevat työntekemistä, joka taas aiheuttaa helposti tunnetta hallitsemattomuudesta. Ydintyötä ja niitä tärkeitä tehtäviä ei ehdikään tehdä, kun vastailee sinne ja tänne. Hallinnan tunteen puute alkaa nostaa stressikynnystä, joka aiheuttaa kuormitusta aivoihin. Tästä alkaa kärsiä motivaatio ja tunne saattaa muuttua turhautumiseksi. Mikäli viestejä tulee aivoihin monia kerralla, aivot joutuvat valitsemaan minkä viestin käsittelevät. Samaan aikaan aivot askartelevat ydintehtävän kanssa, kun vastaavat moneen eri sähköpostiin tai viestiin. Kaikki nämä vievät tilaa aivoistamme ja ärsytyskynnys nostaa päätään, kun aika ei anna myöten keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan.

Etätyö luo myös helposti harhaa, että meidän pitää olla koko ajan tavoitettavissa. Olen itse opetellut laittamaan puhelimen äänettömälle silloin jokin tärkeä projekti vaatii täydellistä keskittymistä tekemiseen. Keskityn silloin täydellisesti ydintyöhön, enkä anna muiden asioiden häiritä tekemistäni. Se rauhoittaa mieltäni ja antaa hallinnan tunnetta aivoilleni eikä lisää kuormitusta stressin suuntaan.

Vanha kunnon to do –työlista on yksi parhaita työvälineitä. Kun on etukäteen tiedossa mitkä asiat on hoidettava ja tehtävä päivän aikana, on tunne hallinnasta. Tiedän mitä minun on tehtävä. Millaiset asiat vaikuttavat päivän aikana, kuinka paljon ne vievät aikaa ja voin suunnitella päiväni paremmin. Tiedän myös minkä aikaa tarvitsen suunnilleen häiriötöntä aikaa. To do –työlistaan laitan tehtävät tärkeysjärjestykseen ja teen ne yksi kerrallaan. Näin en tarvitse tehdä montaa asiaa yhtä aikaa. Sähköpostin tai puhelimen voin antaa olla rauhassa sen aikaa kun teen työlistalla olevaa asiaa. Tällöin päivään mahtuu myös suunnittelemattomia (ad hoc) töitä, yhteydenottoja ja erilaisen sälän hoitamista. Niihinkin voi varata työlistalta aikaa.

Erilaiset sälätyöt, kuten meileihin vastaaminen salamannopeasti, saattavat myös tuntua itsestä tärkeiltä. Silloin saatamme jotain loppuun. Kun olemme hoitaneet nopeasti asian, koemme tehneemme paljon. Saatamme siis itse aiheuttaa itsellemme ja aivoillemme osan turhasta kuormituksesta. Kukaan ei käske vastaamaan heti meileihin, mutta kun itse koemme että täytyy, keskeytämme  tekemistämme sen takia.  Mikäli ydintyö vaatii pitkää aikaa ja tekemistä, tehtävien pilkkominen on tärkeää. Pilkkoa pienempiin osiin, jotta voi kokea samaa mielihyvää onnistumisesta, valmiiksi saamisesta ja tehtävän hoitamisesta. Kun saa pienen osan valmiiksi voi pitää tauon ja tehdä ”sälätöitä”. Antaa itsellensä luvan tähän. Kuormitus ei rasita eikä stressaa kun pieni osa on viety loppuun asti. Aivoja voi opettaa keskittymään myös opettelemalla käyttämään jotain menetelmää siihen. Keskittymällä täysillä tietyn aikaa ydintehtävään, pieni tauko ja taas keskittymällä ydintehtävään. Kun opettelee tekemään tehtäviä selkeissä työjaksoissa alkaa keskittymiskyky lisääntyä. Muutaman viikon päästä huomaa jo kuinka jaksaa keskittyä paremmin. Opetellaan kuormittamaan aivojamme oikein, ja työnteko tehostuu sekä työnhyvinvointi lisääntyy.

Salme Kortelainen

www.Calmen.fi

https://www.linkedin.com/in/salmekortelainen/

Artikkeli Vieraskynä – Lisääkö tämän päivän työ aivojen kuormitusta? julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Yritykseni syntyi intohimostani auttaa yrittäjää, johtajaa ja esimiestä saamaan niskalenkki työn kuormitustekijöistä, luomaan työyhteisöön myönteisen vuorovaikutuksen ilmapiirin ja lisäämään voimavaroja sekä omaan että koko henkilöstön (työ)arkeen. Yrityspalveluiden rinnalle koronakevään kuristusotteessa versoi henkilökohtaisesta tarpeesta Matka Tietoisuustaitoihin. Tieteelliseen taustaan nojaavaa verkkovalmennusta rakentaessani ajattelin ihmisiä, jotka tarvitsevat tai kaipaavat arkeensa kiireen keskeytystä, pysähtymistä ja läsnäolon hetkiä, mutta eivät tiedä miten sen tekisivät.

Minustako yrittäjä?

En syntynyt yrittäjäperheeseen, enkä lapsuus- tai nuoruusvuosinani kasvanut kiinni yrittäjyyteen sukulaisten savipajoissa tai perhetuttujen putiikeissa. Sen sijaan todistin laman aikaan, miten isäni pitkään hoivaama unelma yrittäjyydestä puhkesi kukkaan, mutta revittiin juurineen irti ennen parasta satoa. Hänen yritystarinansa oli ruma ja sitä seurasi vuosien draama. Mielikuvani yrittäjyydestä ei ole koskaan ollut hohdokas.

Siitä huolimatta tai ehkä jopa hieman uhmakkaasti juuri siksi, on yrittäjyyden siemen itänyt minussa jo vuosia ja pikkuisen sitä olen kokeillut jo aiemmin. Lähes 20 vuotta sitten perustin toiminimen, jonka puitteissa tein sivutoimisesti mm. IT-alan konsultointia ja koulutin mm. silloisen Rautaruukin henkilöstöä ja ammattiin opiskelevia nuoria sekä aikuisia eri oppilaitoksissa. Samaan aikaan sain tuntumaa yrittäjyyteen myös osakkaan näkökulmasta.

Sinne ja takaisin!

Muutin syntymäkaupungistani Raahesta Lahteen vuonna 2007. Samalla jätin taakseni kuntokeskusosakkuuden ja työnsin toiminimeni piironginlaatikkoon (ja unohdin sen niin pitkäksi aikaa, että joku nappasi nimen!). Lahdessa työskentelin hyvinvointialalla johtotehtävissä ja työn ohella suoritin ihan vaan harrastuksena rentoutusohjaajan opinnot. Keväällä 2010 tunsin, että on aika istuttaa orastava oman yrityksen taimi. Rahoitus ja starttiraha olivat allekirjoitusta vaille valmiit, kun toukokuussa irtisanouduin ja lähdin lomalle. Elämällä oli kuitenkin vielä yksi ässä hihassa ennen päätoimiseksi yrittäjäksi ryhtymistäni ja se vilautti tuon kortin minulle matkalla lentokentälle.

Elokuussa löysin itseni jälleen kouluttajan roolista, jossa viihdyin yli kahdeksan vuotta. Samalla tyydytin tiedonjanoani mentaalivalmentajan opinnoissa ja hankkimalla työhöni liittyen näyttötutkintomestarin pätevyyden. Vuosi 2014 toi uuden suuntiman työuralleni. Olin jo pitkään ollut kiinnostunut oman työn ja työtapojen sekä työyhteisön kehittämisestä ja Work goes Happy tapahtumassa ymmärsin, tulevaisuuteni on työnohjaajana.

Innostus uudesta ei päättynyt tuohon, vaan jatkui edelleen 2016-2018 työyhteisösovittelijan ja työhyvinvointivalmentajan opinnoissa. Aika ei olisi voinut olla parempi! Työnantajani käynnisti keväällä 2018 jo kolmannet peräkkäiset YT-neuvottelut, joiden tuloksena lakkautettiin merkonomikoulutus, jota olin toteuttamassa. Työsuhteeni osa-aikaistettiin – ja silloin hyppäsin!

Palasin takaisin Pohjois-Pohjanmaalle, Perämeren rannikolle Raaheen. Kaupunkiin, josta lähtiessäni oli ajatukseni ”ei koskaan takaisin”. Mieleni oli valoisa ja seesteinen, kun reilu vuosi sitten lähetin yrityksen perustamisilmoituksen PRH:n kaupparekisteriin. Vuosien intohimoista; moninaisesta innostuksesta, uteliaisuudesta (omituisiinkin asioihin) ja oivalluksista syntyi Sepontytär Oy.

Hyppy syvään päähän ja verkot vesille

Ensimmäinen vuosi on ollut opettavainen, antoisa, raskas, mielenkiintoinen, silmiä avaava ja näkökulmia tarjoava. Ensimmäisiä tekojani yrittäjänä olivat verkostojen rakentaminen ja vahvistaminen. Liityin Raahen yrittäjät ry:n jäseneksi ja lähdin mukaan hallitustyöskentelyyn. Aktivoiduin myös alueellisesti ja toimin Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien yksinyrittäjäryhmässä sekä verkostoforumissa ja Suomen työnohjaajat ry:n aluekoordinaattorina.

Pääsin juuri ja juuri alkuun yksinyrittäjän taipaleellani, kun yrittäjäarjen kauhukuvat keväthankien kimmeltäessä hyökyivät päälleni korona-aaltona. Pärskin samassa pyörteessä satojen, tuhansien muiden yrittäjien kanssa. Potentiaaliset asiakkaat pelastuslauttoineen loittonivat yhä etäämmälle horisonttiin, eikä juuri aloittaneelle yritykselle, jolla ei vielä ollut osoittaa elinvoimaisuuttaan, ollut tarjolla edes kolhiintunutta styroxrengasta. Tartuin asioihin, joista sain kiinni. Käytin voimavarojani ja kiitin itseäni siitä, että olin vahvistanut resilienssiäni vuosien varrella.

Oman henkisen hyvinvoinnin tuotteistaminen

Kävin heti maaliskuussa kehityskeskustelun itseni kanssa ja tiesin, että en halua palata lähtöpisteeseen. Aluksi kyse oli varmasti ylpeydestä, mutta hyvin pian havaitsin jälleen innostuvani. Kartoitin vahvuuksiani ja osaamisidentiteettiäni. Vanhoja muistellessa uinuva mentaalivalmentaja-minä heräsi ja vaati vahvistusta tietoisen hyväksyvän läsnäolon osaamiselle. Hankin lisää tietoa, harjoittelin ja harjoitin. Samalla ryhdyin intuitiivisesti rakentamaan jotain, jota en ollut kuvitellut tekeväni ja kesän kynnyksellä syntyi Matka Tietoisuustaitoihin -verkkovalmennus.

Olen konkreettisesti kokenut, kuinka mindfulness vahvistaa kehoani rauhoittavaa hermostoa. Kesäkuussa tehdyssä Firstbeat-mittauksen tuloksissa näkyi, miten työssä palautuminen toteutui työpäiväni aikana. Olen myös henkilökohtaisesti oppinut, miten voin kokea ja tulla toimeen uusiutuvan kivun kanssa sitä havainnoiden ja hyväksyen sen sellaisenaan, tuomitsematta.

Matka Tietoisuustaitoihin testiversion käynnistymisestä on neljä kuukautta ja varsinainen pilotti päättyy marraskuun alussa. Palautteet ovat olleet todella rohkaisevia ja jatkoon kannustavia. Seuraava kahdeksan viikon lempeä perehtyminen tietoiseen läsnäoloon alkaa 27.11. maanantaina. Valmennuksen superedullinen early bird -hinta on voimassa 1.11.2020 saakka Sepontyttären verkkokaupassa. Early bird -tarjouksen jälkeen Kasvustoorin lukijana saat 10 % alennuksen valmennuksen normaalihinnasta, kun lähetät viestin otsikolla selviytymistarina osoitteeseen kirsi@sepontytar.fi.

Unohtuiko yritysasiakas?

Tässä erikoisessa ajassa olemme yhdessä nähneet, miten merkityksellistä yksilön hyvinvointi on sekä työssä että meidän jokaisen omassa arjessa. Sepontyttären vahvinta osaamista ovat työyhteisöjen toimintaa tukevat työhyvinvointivalmennus, työnohjaus ja työyhteisösovittelu.

Työyhteisön kehittämisen ja työhyvinvoinnin tueksi Sepontytär rakentaa asiakkaan tarpeisiin sopivan valmennuskokonaisuuden parin tunnin luento-workshopeista ja 1-2 päivän fasilitoidusta työpajatyöskentelystä (esim. VOIMAKEHÄ®-valmennus) aina useiden kuukausien syvää luotaaviin kehittämisprosesseihin. Työhyvinvointi on työyhteisön yhteinen asia. Se on investointi, jolla on tutkitusti merkittävä myönteinen yhteys mm. tuottavuuteen, voittoon, asiakastyytyväisyyteen, työntekijöiden vähäisempään vaihtuvuuteen, sairauspoissaoloihin ja tapaturmiin.

Työnohjauksessa yrittäjä voi jäsentää työtään ja terävöittää tavoitteitaan, esimies tarkastella ja kehittää johtamistaitojaan ja työyhteisö tarkastella toimintaansa uusista näkökulmista, löytää ratkaisumalleja keskustellen ja yhdessä oppien.

Presidentti Martti Ahtisaari on sanonut, että ”rauha on tahdon asia” ja että ”kaikki konfliktit ovat ratkaistavissa”. Työyhteisösovittelun keskeinen ajatus on, että sovitteluprosessissa ei etsitä syyllistä, vaan ratkaisua työrauhan palauttamiseksi. Sovittelu vähentää parhaimmillaan koko työyhteisön kuormitusta. Se kohentaa työviihtyvyyttä, opettaa arvostavaa keskustelua ilman konfliktin syntymisen tai syvenemisen vaaraa.

Valoa näkyvissä!

Sepontytär Oy:n alkutaival ei ole ollut helppo. Monta taloudellisia resursseja vaativaa suunnitelmaa on pitänyt siirtää tulevaisuuteen ja viimeksi tänään laskeskelin, että milloin voisin vihdoin hankkia säädettävän työpisteen ja luopua keittiön työtaso + pahvilaatikot -virityksestä. Tuleva talvi näyttää valoisammalta. On ilahduttavaa huomata, että kehittämiseen satsaamani aika ja vaiva sekä verkostoituminen alkavat tuottaa tulosta,

Liity seuraani somessa! Löydät minut LinkedInistä, Facebookista ja Instagramista. Matka Tietoisuustaitoihin valmennuksella on myös omat Facebook ja Instagram-tilit. Sepontyttären blogissa julkaisen keskimäärin kerran kuukaudessa työn kehittämiseen ja työhyvinvointiin liittyvän artikkelin. Tilaa uutiskirje!

Artikkeli Vieraskynä – Hyppy syvään päähän ja verkot vesille julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Näinä hankalina aikoina, kun elämämme on rajoitettua, sosiaalisten suhteiden merkitys ja niissä pärjääminen kasvaa. Elämme yhteydessä toisiin ja kotona oleminen sekä jatkuva sosiaalinen yhteys kuormittaa toisia enemmän kuin toisia. Tarvitsemme eri määrän yksinoloa ja rauhaa. Tällä hetkellä sitä ei välttämättä ole saatavilla niin paljon kuin tarvitsisi. On keksittävä uusia keinoja saada latautua, vaikka ihmisiä olisikin ympärillä. Tilanne on hyvin uudentyyppinen ja ennenkokematon, kun perusoikeuksiamme on rajoitettu.

Miten koti voisi olla samalla paikka, jossa lataudutaan, kun tällä hetkellä siihen liittyy monia ahdistaviakin aiheita: karanteenia ja sosiaalista kuormittumista? Koronakriisi ei ole vain terveydellinen tai taloudellinen kriisi, se on myös hyvin vahvasti sosiaalinen ja perheen hyvinvointiin henkisesti vaikuttava kriisi. Jokainen meistä toivoisi, että koti voisi olla se paikka, jossa saamme latautua ja koota voimia uusia haasteita varten. Jos kotona sen sijaan on hankala tilanne ja asiat sotkussa, voi hyvinkin tuntua siltä, että missään ei pysty olemaan oma itsensä. Myös kotona pitää tsempata ja ratkoa jatkuvasti uusia ongelmia. Tämä on hyvin kuluttavaa ja vie valtavasti voimia, etenkin näinä hankalina aikoina, kun vietämme kotona suurimman osan ajastamme päivässä, joka päivä.

Tärkeimpiä asioita on valmistautuminen ja pohtiminen etukäteen, että mikä on minulle tärkeää?

Kun tilanne on erikoinen, mitä asioita haluan korostaa? Onko se kodin siisteys vai kenties ihmisten henkinen hyvinvointi? Mistä voin tinkiä tarvittaessa ja mistä asioista haluan pitää kiinni erityistilanteenkin keskellä? Kriisin keskellä eläminen vaatii joustamista. Arki ei ole samanlaista kuin normaalisti ja nyt on hyvä aika pohtia omia arvojaan.

Toinen asia on armollisuus itseä ja toisia kohtaan. Tilanne on hyvin erilainen ja jokainen etsii nyt sitä parasta tapaa elää ja toteuttaa itseään, jotta koko elämä ei pysähdy. Kriisin pitkittyessä ongelman kasaantuvat herkästi ja siksi on tärkeää muistaa, ettei vaadi liikaa keneltäkään vaan mieluummin alentaa hiukan rimaa. On tärkeää säilyttää mielenterveys ja suhteet muihin ihmisiin, koska jonain päivänä akuutti kriisinvaihe on ohi ja joudumme rakentamaan kaiken uudestaan. Voit huolehtia siitä nyt, että niitä asioita on mahdollisimman vähän, jotka täytyy rakentaa kokonaan tai lähes kokonaan alusta.

Kotona on tärkeä puhua asioista avoimesti

Kertoa mitä itse tarvitsee, jotta voi elää mahdollisimman hyvin ja tasapainossa sekä kysyä muilta perheenjäseniltä mitä he tarvitsevat erityisesti tässä uudessa tilanteessa? Kotona on myös hyvä pyrkiä sopimaan, että välttelemme suurimpia riitoja. Asioista pitää pystyä puhumaan, mutta nyt on myös oikein hyvä aika opetella ja terävöittää ihmissuhdetaitoja: aktiivista kuuntelemista, kompromissien tekemistä ja arvostavaa keskustelua sekä oman mielipiteen ja ajatusten kertomista rakentavalla tavalla. Näistä on paljon hyötyä myös pitkälle tulevaisuuteen. Oma henkilökohtainen tärkein neuvoni on sellaisissa hankalissa, riitaisissa ja pitkittyneissä tilanteissa on se, että keskity kuuntelemiseen sen sijaan, että syötät jatkuvasti omaa mielipidettä! Koita löytää toisen tarkoitusperät ja tarkasta kuulemasi, jotta et tulkitse asioita väärin. Kommunikaatio on haastava tehtävä, mutta voimme tulla siinä hyviksi. Mieli on hyvä pitää avarana ja korvat herkistää kuuntelemaan mitä toinen henkilö oikeasti sanoo.

Erityisesti yrittäjälle koti ja perhe edustaa vapaa-aikaa ja työstä irti pääsemistä. Yrittäjän arki voi olla hyvin kuormittavaa, kun vastuuta on paljon. Sen takia on tärkeää, että kotona ja perheen parissa on mahdollista päästä kuormittavista asioista hetkeksi eroon ja mieli latautuu ja tasapainottuu. Jos kotona on suuret ongelmat ja ristiriidat jatkuvasti läsnä, on hankala löytää aikaa ja paikkaa, jossa ehtii tarpeeksi saada voimia haastavaan arkeen. Erityisesti siksi on tarpeellista, että yrittäjä panostaa myös ihmissuhdetaitoihin ja siihen, että koti olisi fyysinen sekä henkinen paikka, jossa voisi rauhoittua ja saada voimia. Ajoittain kotonakin on monenlaisia haasteellisia tilanteita, mutta on tärkeää, että ne menevät jollain aika välillä ohi. Ihminen ei kestä loputtomiin jatkuvaa suurta stressiä ja ahdistusta.

Jotta voit olla muita varten, perhettä, ystäviä, omaa yritystäsi, on äärettömän tärkeä pitää itsestä huolta. Elämässä tulee kaikenlaisia tilanteita vastaan ja olennaista on ottaa ne vastaan sekä hyväksyä asiat. Se jälkeen niiden eteen voi alkaa toimia sekä hakea tarvittavaa tukea ja apua.

Oman yritykseni, Voimaohjauksen perustin siksi, että haluan viedä tätä hyvänolon ilosanomaa eteenpäin ja auttaa muita ihmisiä ulos hankalista tilanteista, näkemään ikävien tilanteiden ulkopuolelle ja uskomaan itseensä, että koko maailma on avoin juuri Sinulle, kun sitä itse tahdot. Sinussa on suuri voimavara viedä asioita haluttuun suuntaan, vaikka näkökenttä on hetkellisesti kaventunut. Etsimme yhdessä ulospääsyn hankalasta tilanteesta ja pohdimme kuinka jatkossa ennaltaehkäistä niitä tilanteita. Ihmisistä kuoriutuu vaikka minkälaisia mahtavia piirteitä ja kykyjä vaikuttaa omaan elämään, kun heitä auttaa niitä löytämään. Minun kutsumukseni on auttaa muita löytämään oman piilotetun helmensä. Jokaisessa ihmisessä on mieletön voimavara ja kyvyt tehdä itsensä onnelliseksi, kunhan hän vain sen oivaltaa.

Ihanaa kevättä!

Taru Hytönen

Voimaohjaus

taru@voimaohjaus.fi

voimaohjaus.fi

FB ja IG: Voimaohjaus

Artikkeli Vieraskynä – Oletko ajatellut, kuinka tärkeää on sosiaalinen hyvinvointi? julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Entäpä jos näkisimme, että paras ja tehokkain oppiminen tapahtuisikin osana jokapäiväistä työntekoamme? Oppimisimme työtä tekemällä, erilaisista projekteista, keskusteluista toisten kanssa ja muista ihan tavallisista arjen tilanteista.

Elinikäisellä oppimisella tarkoitetaan yleisen määritelmän mukaan kaikkea elämän aikana tapahtuvaa oppimista, jonka tarkoituksena on kehittää yksilön tietoja, taitoja ja kykyjä henkilökohtaisessa, yhteiskunnallisessa tai sosiaalisessa elämässä ja/tai työelämässä (esim. Tilastokeskus). On hyvin tavallista ajatella, että oppiminen ja työ vuorottevat tai ovat toisistaan erillisiä. Kuitenkin nykyisessä, jatkuvasti muuttuvassa maailmassa tämä ei toimi: päinvastoin oppimisen on oltava tiivis osa työtä. Meidän on jatkuvasti opittava uutta toimintaympäristöstämme, asiakkaistamme, toimialasta ja sen tulevaisuudesta. Ilman jatkuvaa oppimisen asennetta ja oppimaan oppimisen taitoa emme pärjää muutoksen mukana. Uskallankin väittää, että työssä oppiminen ja työpaikat ovat aikuisten tärkein oppimisympäristö.

Oppimaan oppimisen taidot ovat tulevaisuuden työelämätaitoja. Oman osaamisen tunnistaminen ja vahvistaminen sekä elinikäisen oppimisen asenne ovat edellytyksiä sille, että menestymme ja pärjäämme. Nämä taidot ovat myös niitä taitoja, joita koulun tulee opettaa lapsille ja nuorille yhä tietoisemmin.

Oppiminen lisää hyvinvointia ja hyvinvointi oppimista

Muutoskyvykkyyden lisäksi oppimisella on myös merkittävä vaikutus hyvinvointiimme: oppiessaan ihminen voimaantuu, minäpystyvyys kasvaa ja oppimisen mukanaan tuoma ilo ja innostus vahvistavat entisestään myönteisiä tunteita. Kun ihminen oppii, hän voi hyvin. Tärkeää on olla tietoinen siitä, että oppimisen haasteet ovat sopivia itselleen. Jos haaste on liian matala, ei oppimista tapahdu, ja vastaavasti jos haaste on liian korkea, voi minäpystyvyyden tunne ja edelleen hyvinvointi kärsiä. Yksi hyvä tapa on pilkkoa haaste pienempiin osiin ja oppia asiasta askel kerrallaan.

Oppimisen ja hyvinvoinnin kannalta merkityksellinen on myös ympäristö, jossa työskentelemme. Hyvä työympäristö on myös hyvän oppimisen ympäristö, ja siksi oppimista ruokkivaan ympäristöön kannattaa kiinnittää huomiota. Oppimisympäristöt ovat niin fyysisiä, psyykkisiä kuin sosiaalisia ja nämä kaikki ovat oppimisen kannalta yhtä tärkeitä. Onkin hyvä pysähtyä säännöllisin väliajoin katsomaan ympärilleen ja pohtia, miten oma työympäristö tukee oppimista parhaalla mahdollisella tavalla sekä uudenlaisia työnteon tapoja. Miten ympäristö mahdollistaa toisten kohtaamisen ja ajatustenvaihdon? Onko ympäristö minulle riittävän turvallinen, jotta uskallan sanoa ääneen, mitä ajattelen? Kannustaako ympäristö uusiin rohkeisiin ajatuksiin ja näkemyksiin? Ruokkiiko ympäristö luovuuttani vai tukahduttaako se sen?

Kasvun asenteella kohti menestystä

Kun puhutaan oppimisesta, on erittäin tärkeää ymmärtää, minkälaiset asenteet meitä joko sysäävät eteenpäin tai vaihtoehtoisesti estävät kehittymisemme. Stanfordin yliopiston psykologian professori Carol Dweck on tehnyt uraauurtavaa työtä kasvun asenteen parissa. Karkeasti ihmisessä vallalla olevat asenteet voidaan jakaa kahteen: kasvun (growth mindset) ja muuttumattomuuden (fixed mindset) asenteeseen.

Dweckin tutkimusten perusteella voidaan todeta, että ihmiset, jotka ajattelevat kasvun ajattelutavan mukaisesti, menestyvät paremmin ja selviävät myös vaikeuksista paremmin. Heille myös epäonnistuminen on kiinteä osa kehittymistä ja oppimista. Pohjalla on usko siihen, että kykyjä voi aina kehittää, aina voi oppia uutta ja on tärkeää yrittää uudelleen ja luoda uusia keinoja esteiden voittamiseksi. Kasvun mindsetissä nautimme haasteista ja opimme kritiikistä ja palautteesta. Epäonnistuminen on mahdollisuus kasvuun ja vahvempaan vaivannäköön. Intohimo venymiseen ja siitä kiinni pitäminen silloinkin, kun asiat eivät suju hyvin, on kasvun asenteen tunnusmerkki.

Sen sijaan muuttumattomuuden mindsetissä uskomme, että lahjakkuus on synnynnäistä eikä sitä voi kehittää. Muuttumattomuuden ajattelutapaan kallistuvat ihmiset välttävät jo lähtökohtaisesti haasteita, sillä heille epäonnistuminen on vain osoitus heidän kyvyttömyydestään jossain asiassa. Vallalla on myös pelko siitä, miten muut heidät näkevät, ja siksi onkin helpompi luovuttaa kuin yrittää. Tämä tekee meistä helposti alisuoriutujia. Tyypillinen ajattelutapa onkin, että jos on olemassa epäonnistumisen mahdollisuus, minkä vuoksi maine saattaa kärsiä, on parempi jättää kokonaan yrittämättä.

On sanomattakin selvää, että jos jälkimmäinen ajatustapa vallitsee, ei jää tilaa oppimiselle ja jatkuvalle kehittymiselle. Meissä kaikissa ihmisissä on molempia puolia, eikä kukaan edusta yksin jompaakumpaa. On kuitenkin tärkeää miettiä, kumpaa ajatusmallia itse kantaa mukanaan. Kasvun asennetta voi vahvistaa, kun siitä tulee tietoiseksi.

Viisi vinkkiä jatkuvaan oppimiseen

Miten sitten jokainen voi lisätä oppimista omassa työarjessaan? Tärkeintä on tulla tietoiseksi itse oppimisesta. Oppimaan oppiminen on taito, jota voi vahvistaa ja kehittää. On hyvä oppia kysymään itseltään, mitä uutta voin oppia omasta työstäni ja miten voisin nähdä asioita myös toisin.

Kokosin sinulle loppuun viisi vinkkiä, joiden avulla voit lisätä oppimista arjessasi merkittävästi. Ennen kaikkea toivon sinun saavan niistä iloa ja innostusta tekemiseesi, sillä ne ovat parasta polttoainetta oppimiselle. Yrittäjyys on erinomainen oppimisen matka jo itsessään. Se tukee elinikäistä oppimista joka päivä eikä vähiten siksi, että se opettaa ennen kaikkea meistä itsestämme.

1. Tuunaa työympäristösi sinulle parhaaksi mahdolliseksi oppimisympäristöksi. Pidä huolta, että kaikki kolme ympäristöä, fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen, palvelevat sinua parhaiten. Viihdytkö siellä, missä työskentelet ja kenen kanssa teet? Onko tunneilmasto sinulle suotuisa? Oppiminen tapahtuu luontevasti vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Jaa ja pallottele ideoitasi, kehittele, kokeile ja testaa yhdessä toisten kanssa. Oppikaa yhdessä.

2. Pyydä jatkuvasti palautetta omasta työstäsi ja tekemisestäsi. Kysele työtovereiltasi, asiakkailtasi tai koulututettaviltasi, miten onnistuit heitä auttamaan tai palvelemaan. Onko tekemisesi tavassa jotain sellaista, mihin kaipaat lisää vinkkejä ja toista näkökulmaa? Muista kasvun asenteen merkitys: mahdollinen kritiikki ei kohdistu sinuun ihmisenä vaan auttaa sinua kehittymään työssäsi entistä paremmaksi. Jätä aina hetki myös sille, että voit itseksi reflektoida, missä tänään onnistuin ja mitkä asiat voisin tehdä entistä paremmin ja miksi.

3. Jaa päivästäsi yksi asia, jonka olet oppinut päivän aikana. Kerro esimerkiksi puolisollesi tai kollegallesi päivän päätteeksi yksi asia, jonka opit. Oppimisen näkyväksi tekeminen on yksi tehokkaimmista oppimisen tavoista. Samalla huomaamme, miten paljon oppimista tapahtuu ihan tuikitavallisenakin työpäivänä.

4. Kokeile, ihmettele, opi! Tee asiat toisin kuin ennen.  Kokeileminen on erinomainen tapa oppia uutta. Kokeilut antavat meille informaatiota siitä, onko suunta oikea tai mitä asioita kannattaa muuttaa ennen uuden asian tai tavan vakiinnuttamista. Itse kokeiluja tärkeämpää on kuitenkin se, mitä ja miten niistä opimme. Ruoki jatkuvasti myös uteliaisuuttasi, haasta itseäsi ajattelemaan ja tekemään toisin. Pienilläkin muutoksilla saamme autettua aivojamme uuden oppimiseen: vaihda työmatkasi reittiä, lue joka viikko jotain itsellesi uutta, tapaa uusia ihmisiä.

5. Ole kiitollinen, kannusta ja kehu itseäsi! Pysähdy oppimisesi äärelle ja kiitä itseäsi siitä, mitä olet oppinut ja saavuttanut. Myönteiset tunteet vahvistavat tutkitusti oppimista. Ne antavat meille energiaa, lisäävät itseluottamusta ja auttavat näkemään edessä olevat haasteet myönteisinä ja siten uusina oppimisen paikkoina. Siksi on tärkeää keskittyä positiiviseen ja kaikkeen siihen hyvään, mitä itsellä on.

Hyvää oppimisen vuotta 2020!

Olen Katri Lehtovaara Schoolday Designer Oy:sta. Yritykseni tarjoaa koulutus-, ohjaus- ja valmennuspalveluita. Keskiössä on jatkuvan työssä oppimisen ja oppivien organisaatioiden kehittäminen, yhteisöllisten työtapojen tukeminen ja tätä kautta hyvinvoinnin lisääminen.

Työkenttäni on pääasiassa koulu- ja opetusalalla mutta teen vastaavien teemojen parissa töitä myös yrityspuolella ja pidän yksityisvastaanottoja. Olen koulutukseltani opettaja, ratkaisukeskeinen työnohjaaja sekä elämäntaidonvalmentaja. Olen myös erikoistunut Growth Mindset -valmennuksiin. Lue lisää sivuiltani www.shooldaydesigner.com ja ole yhteydessä!

Katri Lehtovaara, Schoolday Designer Oy

www.schooldaydesigner.com

Insta: @schooldaydesigner

Facebook: Schoolday Designer

LinkedIn: https://www.linkedin.com/in/katrilehtovaara/

Artikkeli Vieraskynä – Elinikäinen oppiminen – avain hyvinvointiin ja menestykseen julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Yrittäjäksi ryhtyessäni ja alkaessani viettää enemmän aikaa yrittäjien seurassa olen tavannut ihmisiä, jotka vuosien haaveilun jälkeen ovat viimein avanneet sen ihanan oman kahvilan, jollaisesta lähes kaikki me muutkin unelmoimme. Tai digiyrityksen, joka tähtää kansainväliseen kasvuun. Tai hattukaupan. Tai viestintäfirman. Yhteistä kohtaamilleni alkuvaiheen yrittäjille on, että suuri osa heistä on aivan liekeissä omaa alaansa kohtaan. Tuntuu huippuhienolta kun saa vihdoinkin toteuttaa itseään ja visioitaan omalla asiantuntemusalueellaan. 

Filosofi Frank Martela on todennut, että itsensä toteuttaminen on keskeistä ihmisenä olemiselle ja merkitykselliselle elämälle. Kun siis yrittäjänä voit tehdä juuri niitä asioita, jotka koet aidosti omaksesi, olet tiellä kohti autenttisuuden onnentilaa.Yrittäjäkursseilla ja -kokoontumisissa onkin ilmassa usein vahva merkityksellisyyden tuntu. Ja merkityksellisyyden kokemuson se, mikä tekee ihmisestä elävän. 

Pelkkä itsensä toteuttaminen ei kuitenkaan välttämättä riitä tuottamaan syvää merkityksellisyyden kokemusta ainakaan pidemmän päälle. Yhtä tärkeää ihmisen tai yrittäjän on tehdä itsestään merkityksellinen toisille ihmisille.Martelan sanoin: ”Olemme merkityksellisiä niille ihmisille, joiden elämään meillä on myönteinen vaikutus, jatämän myönteisen vaikutuksen ansiosta omakin elämämme täyttyy merkityksellisyydestä.” 

Yrittäjinä meillä onkin hyvät mahdollisuudet vaikuttaa myönteisesti muiden ihmisten kuten asiakkaidemme elämään. Lähes alalla kuin alalla olen tavannut yrittäjiä, jotka aidosti haluavat antaa asiakkailleen parastaan – eivätkä tee sitä ensisijaisesti tulon kiilto silmissään. Yrittäjäksi ryhtyessäni oletin, että läheiset asiakassuhteet olisivat ominaisia erityisesti terapia- tai ihmissuhdealan yrittäjille, mutta kuinka väärässä olinkaan. Olen tavannut esimerkiksi juristiyrittäjiä ja talousneuvojia, jotka elävät, itkevät ja iloitsevat yhdessä asiakkaidensa kanssa. Asiakkaidemme kohtaaminen sydämen kautta kytkee meidät yrittäjät osaksi suurempaa merkityksellisyyttä. Ja väitän, että tämä lisää sivutuotteena myös omaa hyvinvointiamme yrittäjinä. Olemme täällä toisiamme varten.

Yrittäjyyteen on siis lähtökohtaisesti sisäänrakennettuna sellaista merkityksellisyyttä, joka parhaimmillaan tuottaa yrittäjälle itselleen onnellisuutta ja hyvinvointia. Tämä on hyvä tunnistaa, ja siitä on syytä aidosti iloita. Toisinaan kuitenkin haastavammat yrittäjänä toimimisen realiteetit tunkeutuvat yrittäjyyden ja onnellisuuden väliin. Haluan vielä lopuksi esittää muutaman asiakastyössä hyväksi kokemani periaatteen näihin tilanteisiin ja tunnelmiin, joita varmaankin jokainen yrittäjä kohtaa urallaan.

Miten selviytyä ja jaksaa silloin kun tuntuu, että edellä kuvaamani onnellisuuden kokemukset eivät voisi olla kauempana omasta yrittäjyyden arjesta esim. taloushuolten tai epävarmuuden tunteiden painaessa päälle? 

• Kerro muille ajatuksistasi. Älä jää liian pitkäksi aikaa yksin hankalien kokemusten kanssa.Jo se helpottaa, että kerrot toiselle ihmiselle tilanteestasi. Kun sanoitat kokemuksesi, alkavat ratkaisut usein vähitellen järjestyä kuin itsestään. Kuka voisi olla tukenasi tässä tilanteessa? Useimmat yrittäjät ovat kokeneet hankalia vaiheita urallaan. Moni kokeneempi haluaa mielellään kuunnella ja jakaa asiantuntemustaan esimerkiksi mentoroimalla ja muutenkin. Tai jos hakeudut keskusteluihin valmentajan tai terapeutin kanssa, hän esittää sinulle kysymyksiä, joiden kautta saat asioihisi tuoretta näkökulmaa – ja tunnet jälleen ilmaa siipiesi alla. 
• Tunnista pienet askeleet ja toisinaan turhauttavatkin vaiheet, jotka kuitenkin vähitellen johtavat kohti sinulle merkityksellisiä asioita.Tuntuuko energiasi hupenevan lähinnä arjen pyörittämiseen ja pinnalla pysymiseen? Palauta tällöin mieleesi, mitä kohti olet matkalla. Miten haluaisit toteuttaa itseäsi yrittäjänä sitten kun se alkaa jälleen olla täydemmin mahdollista? Näe tämä hetki vaiheena kohti suurempaa ja tärkeämpää, osana ja siirtymänäitsellesi merkityksellisessä prosessissa. Pienet, sopivan kokoiset askeleet johtavat vähitellen perille – minkälaisia askeleet ovat sinun yrittäjyytesi kulussa? Merkitse askelmerkkejä karttaasi. Pakkaa reppuusi myötätuntoista ja tsemppaavaa asennetta itseäsi kohtaan, ja muista ottaa sitä sieltä käyttöösi tietoisesti ja säännöllisesti.
• Se, mitä katsot, alkaa vähitellen kasvaa. Sen tähden suuntaa huomiosi hyvään ja toimivaan. Muistele, mikä sai sinut syttymään aiemmin yrittäjän urallasi, esimerkiksi aloittaessasi. Millaisia hyviä hetkiä olet kokenut yrittäjyytesi varrella? Miten sait niitä aikaiseksi? Mitä kannattaisi kenties kokeilla tai jatkaa nykyisessäkin tilanteessa? Mitä kykyjäsi ja voimavarojasi olet aiemmin hyödyntänyt eri tilanteissa? Kun aktiivisesti tunnistat kykyjäsi, taitojasi ja hyviä ominaisuuksiasi, alat myös vaistomaisesti luottaa niihin ja toimia niiden mukaisesti. Anna itsellesi päivittäin tunnustusta yrittämisestä ja kaiken kokoisista edistymisistä.

Pirkko Järvenpää

sosiaalipsykologi (VTM), fysioterapeutti

ratkaisukeskeinen terapeutti

https://pirkkojarvenpaa.com

p. 040 5532647

s-posti: pirkko.jarvenpaa@gmail.com

Artikkeli Vieraskynä – Mikä tekee yrittäjän onnelliseksi? Mikä auttaa tarvittaessa jaksamaan? julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.