Mentorin päiväkirja – Punaisista korkkareista sinisiin lenkkareihin, tarina muutoksesta

Yritykseni täytti kesäkuun alussa 8 vuotta. Ei vielä pyöreitä vuosia. Tässä ajassa on muuttunut moni asia. Blogin aihe tästä ”metaformoosista” iski ajatuksiin, kun löysin kaappini perältä punaiset korkokengät, osa entistä pankkimaailmaa. Vertauskuvallisesti korkokenkien vaihtuminen lenkkareihin kuvastaa sitä, kuinka uranvaihto on muuttanut monella tavalla elämää erilaiseksi.

Ensimmäinen oivallus miettiessäni tämänhetkistä työtäni: pois en vaihtaisi.

Jo ennen yrittäjäksi ryhtymistä jokin muutos oli ollut hakusessa. Olin pitkään toiminut HR-tehtävissä ja alueellisessa johtoryhmässä pankissa. Kaipasin jotakin uutta ja siirryin liiketoiminnan puolelle. Opin valtavasti uutta ja mielenkiintoista työskennellessäni kentällä asiakasliiketoiminnan parissa. Mutta eipä aikaakaan, kun huomasin olevani sielultani enemmänkin valmentaja, kehittäjä ja joukkueen huoltojoukot, joka haluaa olla tukemassa muita tavoitteisiin pääsemisessä.

Ongelmanratkaisua on monenlaista. Itselle iski ikävä nimenomaan sellaisten ongelmien ja kehittämisasioiden ratkaisemiseen, jotka liittyvät ihmisiin: ihmisten välinen vuorovaikutus, ihmisten johtaminen, mikä vaikutus näillä kaikilla on tuloksen syntyyn ja hyvinvointiin työelämässä. Miten me itse kukin löytäisimme oman paikkamme viettääksemme oman näköistä elämää osana tätä systeemiä ja muita ihmisiä. Tällaisen toimenkuvahaaveen toteuttamiseen oli kaksi vaihtoehtoa: joko löytyy jostakin sitä vastaava työpaikka tai ryhtyä omilleen.

Mistä syntyi niin sanottu liikeidea?

Yrittäjäksi ryhtyminen tuntui mielenkiintoiselta vaihtoehdolta. Miten pääsin uudessa hommassa alkuun, mistä syntyi paljon puhuttu liikeidea? Se syntyi intohimosta siihen, mitä halusin tehdä. Pyrin kannustamaan muita neljällä U:lla: uteliaisuus, uuden oppiminen, uskallus, uusiutuminen.

Ole utelias, kulje silmät avoinna ja ole valmis oppimaan uutta. Uskalla avata uusia ovia ja siirtyä elämässä eteenpäin. Jos et uskalla, et voi myöskään tietää onnistutko. Näistä olen kirjoittanut aikaisemmassakin blogissani. ”Onnistumisen vastakohta ei ole epäonnistuminen vaan se on uuden oppiminen”, on todennut Dan Soback. Olen jälkeenpäin miettinyt, että vaikka pankkiliiketoiminta ei tuntunutkaan itselle parhaalta vaihtoehdolta, en voisi toimia nykyisen kaltaisessa yrittäjätehtävässäni niin monipuolisesti ilman liiketoimintatehtävissä hankittua lisäosaamista.

HR-tehtävissä toimiminen antoi hyvät eväät ymmärtää ihmisten johtamista ja itsensä johtamista, suunnitella omaa kehittymispolkua ja projektin hallintaa. Liiketoiminnan tehtävissä oli tullut lisäoppia rahoituksesta, sijoitustoiminnasta, kansantaloudesta, markkinoinnista ja myös esim. liiketoimintasuunnitelman laatimisesta. Olin vajaan vuoden työskennellyt luotonvalmisteluyksikössä ja kahlannut läpi ison määrän liiketoimintasuunnitelmia, taseita ja tuloslaskelmia.

Sparraajakin tarvitsee sparraajaa

Omaa liiketoimintasuunnitelmaa laatiessani kävin keskusteluja yritysneuvojan kanssa. Maailma ja myös Helsinki on täynnä monenlaista coachia ja konsulttia. Siksi oli tärkeää pohtia, millaiset asiakkaat hyötyisivät juuri minun kokemuksestani, osaamispatteristostani ja vahvuuksistani. Olin suorittanut joitakin vuosia aikaisemmin JOKO:n sekä johdon ja tiimien työnohjaajan tutkinnon. Yrittäjyyden alkuaikoina jatkoin johdon ja tiimien coachingtutkinnolla. Näistä palapeleistä lähti liikkeelle kokonaiskuvan rakentaminen.

Verkostot, verkostot, verkostot

Aikaisemman työurani aikana solmitut verkostot toivat kaikkein ensimmäiset asiakkaat. Yrittäjäjärjestön jäseneksi liittyminen johti paikallisyhdistyksen ja myös alueyhdistyksen hallitukseen. Toimistohotellin omistaja, jolta vuokrasin aluksi työhuonetta, järjesti yrittäjäkoulutusta ja pyysi mukaan mentoriksi tutkinnon suorittajille. Yrittäjäjärjestön myötä pääsin kertomaan oman yritykseni perustamistarinaa ja antamaan neuvoja yrittäjyyttä harkitseville ja yrittäjänä toimiville. Naisyrittäjyyskeskuksen yrittäjän ammattitutkinnon ohjausryhmässä tapasin yrityskouluttajan, jonka projekteissa olen ollut mukana jo useampia vuosia. Monet satunnaisetkin kohtaamiset auttoivat eteenpäin ja tarjosivat uusia mahdollisuuksia.

Mistä nautin eniten nykyisin

  • Saan hyödyntää juuri sitä osaamista ja vahvuuksia, joiden kehittämisestä olen itse eniten kiinnostunut.
  • Omassa asiakaskunnassa on valtava määrä erilaisia ihmisiä ja erilaisia yrityksiä eri vaiheessa. En olisi koskaan omalla markkinoinnillani onnistunut löytämään koko tätä asiakaskirjoa. Siitä saan kiittää verkostojani.
  • Työ on hyvin vaihtelevaa. Tällä hetkellä iso osa pienyrittäjäasiakkaistani opiskelee jotakin yritystoimintaan liittyvää tutkintoa. Suurempien yritysten esimiesten työnohjaajana voin hyödyntää isossa kansainvälisessä yrityksessä hankittuja HR-taitoja.
  • Saan virtaa ja intoa juuri erilaisista, eri elämäntilanteissa olevista asiakkaista. Monen asiakkaan tarinaa ja kehitystä pääsen usein seuraamaan useamman vuoden.
  • Saan uutta näkökulmaa asioista, joista olen kiinnostunut. Mitä taitoja täytyy pitää tietoisesti yllä, mitä uusia on hankittava? Opin myös aina jokaiselta asiakkaaltani jotakin uutta. Mielenkiinto omaan työhön auttaa bongaamaan sieltä täältä uusia asioita: lehdistä, somesta, verkostojen fb- keskusteluista, kirjoista, satunnaisten keskustelujen kuuntelemisesta.
  • Hallinnollisia tehtäviä on juuri sopivasti. Byrokratia on vähäistä.
  • Omana pomona oleminen sujuu pääosin hyvin. Aika ei riitä kaikkeen. Aikaa ei voi hallita, ajankäyttöä voi. Vapaa-aikaa ja ”irti härpäkkeistä” aikaa on kalenteroitava. Oma siippa toimii epävirallisena personaltrainerina. Rakastamme molemmat ulkona luonnossa liikkumista. Kunnon lomat on suunniteltava pitkälle ajalle eteenpäin. Itseni tuntien saatan muuten jättää kalenteriin liian vähän tyhjää tilaa. Onneksi vuodessa on pari oman työni kannalta luontaista hiljaista aikaa: heinäkuu ja joulun tienoo. Tällä hetkellä pidän enemmän vuosilomaa kuin palkkatyössä.
  • Vapaaehtoistyö yhtenä harrastuksena tarjoaa myös tilaisuuden tavata ystäviä, hankkia uusia verkostoja ja samalla tehdä hyvää. Jossain vaiheessa olin tehnyt päätöksen, tavata ystävätär kerran viikossa. Tämä täytyy viritellä uudelleen, kun korona on ohi.
  • Pukeutuminen on tosiaan aikaisempaa rennompaa. Punaisten korkokenkien sijaan jalkaan sujahtavat mustat ballerinat, silloin kun lenkkarit ovat liian ”casual”. Tosin näin korona-aikana Teams-tapaamiset ovat sujuneet mukavasti villasukissa.

Tässä vaiheessa elämää tämä kuuluisa yrittäjän vapaus tuntuu hyvältä. On mukava olla oman elämänsä toimitusjohtaja. Tulot ovat hiukan pienemmät kuin palkkatyössä, mutta elämänlaatu sitäkin parempaa.

Hyvää kesää kaikille toivottaen

Merja Carlander

yrittäjyys #visio #missio #tulevaisuus #kehittäminen #uudenoppiminen #luovuus #työnohjaus #itsensäjohtaminen #tavoitteet #vuorovaikutus #kommunikointi #skenaario #mentorointi #kuunteleminen #uranvaihto

Merja Carlander kertoo Mentorin päiväkirjassa kuukausittain mietteitään ja havaintojaan mentoroinnista.  

Merjan missio on tukea työyhteisöjä, esimiehiä ja yrittäjiä kohti parempaa työelämää ja saavuttamaan tavoitteensa. Hän toimii yritysmentori, johdon ja työyhteisöjen coachina ja työnohjaajana.

Ihminen on kokonaisuus. Huolehtimalla omasta fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnistaan, osaamisen kehittämisestä ja yhteisöllisyydestä saa aikaan myös parempaa tulosta. Vastapaino työlle on se elämän neljäs tukijalka.

  www.merjacarlander.fi  www.facebook.com/merjacarlander2./ www.linkedin.com/in/merja-carlander-3ab839aberja

Jätä kommenttisi