Vieraskynä – Yrittämistä auringossa

Tervehdys kaikki yrittäjäkollegat ja terveisiä Espanjan Aurinkorannikolta koronasyksynä 2020.

Olen Satu Kanervo, Viestintätoimisto Enfedikon sielu ja sydän, kolmen lapsen äiti ja yhden miehen vaimo. Vietämme syksyn 2020 Espanjan Fuengirolassa.

Unelmia ja tekoja

Meidän perheen pitkäaikainen unelma oli viettää Suomen talviaika jossain lämpimässä. Oma yrittäjyyteni ei ole paikkasidonnaista, joten voisin viettää aikaani diginomadina missä ja milloin vain. Kun vanhin lapsemme alkoi kolkutella esiteini-iän portteja, päätimme että nyt tai ei koskaan. Eihän näitä saa kohta lähtemäänkään. Takana oli myös surkea ja harmaa talvi.

Päätös lähtemisestä oli minulle helppo, kone kainaloon ja menoksi. Miehen ja kolmen lapsen asioiden järjestäminen vaati sen sijaan aikaa, huumorintajua ja hyviä hermoja. Lopuksi saimme kuitenkin lasten koulu- ja päiväkotiasiat järjestykseen ja miehelle osaksi aikaa töitä, osaksi vuorotteluvapaata. 

Vietimme joulun 2019 Fuengirolassa ja tutustuimme paikkoihin. Ilmasto oli super jees, samoin asenneilmapiiri ja palvelukulttuuri. Kaikki oli paljon siistimpää kuin ennakkoon osasimme odottaa, joten päätimme hakea lapsemme Aurinkorannikon suomalaiseen kouluun syksyksi 2020. Kolme suurinta  päätöksentekoon vaikuttavista tekijöistä oli marraskuu, marraskuu ja marraskuu.

Vastoinkäymisiä

Tuli maaliskuu 2020 ja mietittiin, että näinköhän ne unelmat murtuu. Kesällä tilanne näytti kuitenkin paremmalta – ja oltiin muutama kuukausi hyvin stressaavaa eipäs-juupas-henkistä taistoa. Saatiin myös monenlaista mielipidettä Espanjaan muutosta lähipiiriltä, kysyen ja kysymättä. Jossain vaiheessa päätös oli tehtävä. Miehen vuorotteluvapaa oli sovittu, samoin lasten päiväkoti ja koulut Suomessa, Espanjassa talo vuokrattu, koulupaikat Espanjassa varattu, saatu ja maksettu. Päätettiin, että tullaan. Ja tullaan sitten takaisin, jos niikseen.

Maskit naamalle

Elokuun alussa lensimme Fuengirolaan. Olimme kertoneet lapsille Espanjan maskipakosta ja muista rajoituksista. Alkuun ne tuntuivat lieviltä. Parin viikon koulunkäynnin jälkeen rajoituksia tiukennettiin. Maskit kaikilla (myös 5-vuotiaalla eskarilaisellakin) kaikki päivät, laulaminen kielletty, leikkiminen sallittu vain omilla leluilla, kahden metrin turvaväleillä. Lapset tottuivat nopeasti. Itse tein pääasiassa töitä kotona, mies kuljetti lapsia kouluun ja takaisin, teki ruoat, siivosi. Tunnelma oli kuitenkin rento, vaikka yrittäjän sieluun sattui lukemattomat konkurssiin ja kiinni menneet ravintolat, hotellit ja myymälät. Kaduilla oli välillä pelottavankin autiota.

Sää ja seura

Ehdottomasti parasta on ollut sää. Lähes joka päivä aurinko on hellinyt, alkuun vietimme lounastauot ulkouima-altaalla, ja viimeisimmän kerran kävimme pulahtamassa marraskuun puolivälissä – silloin oli kyllä jo aika rapsakkaa vettä. Tällä hetkellä lämpöä on noin 20 astetta ja merivesi on ehkä 18 celsiuksen paikkeilla. Aurinkorannikon suomalainen koulu, lasten luokkakavereiden vanhemmat ja muu suomalainen yhteisö on ollut ihan älyttömänä tukena. Olemme pelailleet yhdessä padelia, kahvitelleet ja löytäneet lapsille mukavaa tekemistä ja harrastuksia.

Uusia näkemyksiä yrittäjyyteen


Valmistuin jossain välissä syksyä yritysneuvojaksi ja rupesin haastamaan myös itseäni yritystoiminnassa. Paseota patikoidessa alkoi kirkastua myös se, että voisin vaihteeksi tehdä muutakin kuin viestintää ja markkinointia, olla bisneskaveri, tsemppari ja tukija muille yrittäjille. Uskonkin, että asuinpaikan muutos vie väistämättä myös ajatuksia uusille poluille, teille, kadunkulmille.

Sairaan iisiä ei ole

Koronarajoitukset kovanevat koko ajan, nyt maskipakon ja kahden metrin turvavälin lisäksi on ulkonaliikkumiskielto 22–07, alueiden rajat ovat kiinni ja ravintolat sulkevat klo 18. Rajoitukset luovat tietynlaista apeaa tunnelmaa niin lapsille kuin aikuisillekin, paikallisille ja ulkomaalaisille. Välillä on turhauttavankin raskasta pitää yllä hyvää mieltä. Myös lapsiperheen haasteet ja omat kasvukivut ovat matkalaukuissa mukana. Elämä on oikeastaan täälläkin hyvin ”perus”. Mutta kuravaatteita ei sentään tarvitse pukea!

Parasta just nyt

Halusin perheelleni kokemuksen, että me pärjätään missä vain. Yhdessä. Ja opettaa lapsille, että he pärjäävät missä vain ja Suomessakin on hyvä. Meillä on ollut ihan älyttömän hyviä aikoja ja sitten ihan kurjia, jolloin ollaan kaikki väsyneitä ja kyllästyneitä koronaan, toistemme naamoihin, Espanjaan. Mutta eiköhän tämä hyvin mene, ainakin niin kauan kuin netti toimii.

Joskus on hyvä jäädä, joskus lähteä ja joskus hyvä palata.

Tsemppiä yrittäjyyteen sulle just nyt!
Me pärjätään tästä omituisesta ajasta parhaiten tukemalla toisiamme.

Valoa talveen,

Satu <3

Jätä kommenttisi