Tuossa iässä sain myös autella eräässä kahvilassa siivoamalla pöytiä ja tiskaamalla, se oli mielestäni niin hienoa, että en tainnut pyytää edes palkkaa, vaan tein auttamisen ilosta.

Lukion jälkeen en juuri edes miettinyt muita vaihtoehtoja vaan halusin opiskella tarjoilijaksi ja sillä tiellä olen edelleen.

Yritykseni Mantella Oy kouluttaa ja valmentaa asiakaspalvelua ravintola-alalla. Perustin yritykseni keväällä 2023, koska korona-aikana ravintola-alalta lähti valtavasti osaamista ja valitettavasti se näkyy nykyään asiakaspalvelun tasossa ravintoloissa.

Olen työssäni toiminut esihenkilönä ja perehdyttäjänä ja huomasin, että rakastan opettaa uusia työntekijöitä ja iloitsen, kun näen, miten he kehittyvät ja kasvavat asiakaspalvelussa ja ihmisten kohtaamisessa.

Haluan tuoda alalle lisää aitoa ihmisten välistä kohtaamista, välitöntä palvelua ja asiakkaan huomioimista. Haluaisin saada alalle lisää yhteisöllisyyttä ja kehittää myös ravintolayrittäjien välistä yhteistyötä.

Olisi hienoa järjestää ravintoloiden yhteisiä tapahtumia ja tempauksia, joista asiakkaat nauttisivat ja yrittäjät voisivat hyödyntää toistensa vahvuuksia.

Eniten yrittäjyysmatkallani olen oppinut omasta itsestäni. Olen joutunut haastamaan itseäni ja omia uskomuksiani ja pelkojani todella paljon.

Varsinkin itseni johtamista olen saanut opetella urakalla, koska yksinyrittäjänä olen vastuussa vain itselleni. Olen oppinut paremmin aikatauluttamaan ja suunnittelemaan töitäni, sekä uskomaan itseeni ja omaan osaamiseeni.

Vapaa-ajalla rentoudun lukemalla paljon kirjoja, neulomalla tumppuja ja sukkia sekä ulkoilemalla koirieni kanssa. Miehen ja koirien kanssa rakastamme viettää aikaa myös tien päällä matkailuautolla retkeillen sekä kotimaassa että ulkomailla.

Terkuin Maria

www.mantella.fi

LinkedIn: www.linkedin.com/in/marialella

FB ja IG: @ravintolakuiskaaja

Artikkeli KasvuStoori – Mantella Oy Maria Lella julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Mistä erimielisyydet syntyvät työyhteisöissä?

Erimielisyydet voivat syntyä monenlaisista eri syistä. Erimielisyydet voivat aiheutua mm epäselvistä tehtävänkuvista tai vastuista, ristiriitaisista tai puutteellisista ohjeista, huonosta tai epäoikeudenmukaisesta johtamisesta tai työvälineisiin tai työoloihin liittyvistä epäkohdista. Kommunikaation puute lisää usein konflikteja työyhteisössä.

Erimielisyydet voivat liittyä pieniin arkisiin asioihin työpaikalla. Jos vuorovaikutus on sellaista, mikä ei salli eriäviä näkemyksiä tai hankalien asioiden puheeksi ottamista, voi konflikteja helposti syntyä työyhteisössä. Erimielisyyksien taustalla voi olla resurssipulaa, työntekijöiden erilaiset vahvat käsitykset, mikä on oikeanlainen ja mikä on väärälainen tapa toimia, työntekijöiden välillä on kitkaa tai vastenmielisyyttä, toisen työntekijän työkyvyn aleneminen, mikä voi aiheuttaa työn epätasaisen jakaantumisen ja kuormittamisen tai työntekijöiden erilaiset arvot.  Työyhteisössä voi myös esiintyä selän takana puhumista, tiedon panttaamista, ulkopuolelle jättämistä, haukkumista, mitätöintiä, juonittelua, epätasa-arvoista kohtelua, kuppikuntia ja kiusaamista.

Viettelevät konfliktit

Miksi toisinaan käy sitten niin, että jäämme kiinni erimielisyyksiin tai konflikteihin? Konflikti voi lisätä merkityksellisyyden tunnettamme. Vastapuoli, kenen syy konflikti mielestämme on, edustaa pahaa ja itse koemme olevamme hyvän perikuva, puhdas pulmunen tai kenties viaton uhri.

Konfliktien ”lumo” – mikä konflikteissa vetää meitä puoleensa?

Konfliktitilanteessa on paljon erilaista energiaa; vihaa, pelkoa tai kateutta. Nämä tunteet eivät ole hyväksi meille, sillä ne vievät energiaa, toisin kuin empatia, aito vuorovaikutus ja myötätunto lisäävät energiaamme. Tästä huolimatta konflikti voidaan kokea omien rajojemme turvaamisena. Puolustamme omia rajojamme, omia oikeuksiamme, haemme arvostusta ja kunnioitusta.

Konflikti niin sanotusti suojelee meidän omia virheitämme ja heikkouttamme. Helposti haemme syitä vaan toisesta konfliktin osapuolesta ja oma osuutemme konfliktin syntymiseen unohtuu. Konflikti voi luoda meille mielikuvan eteenpäin menosta, koska vahvat mielenilmaukset saavat aikaan reaktioita muissa. Ja sen myötä muutoksia eli emme olekaan jumiutuneet paikoillemme.

Onko vaivan arvoista lähteä ratkomaan erimielisyyksiä ja konflikteja työpaikoilla?

Vastaukseni on kyllä! Erimielisyyden tai konfliktin ratkaiseminen voi viedä aikaa, mutta onnistuessaan se palkitsee ja koko työyhteisö voi paremmin tulevaisuudessa. Työyhteisö on motivoitunut tekemään työnsä hyvin ja tuottavasti, jolloin tulosta syntyy helpommin ja enemmän. Työyhteisösovittelu on yksi toimiva keino konfliktitilanteiden ratkaisemiseen.

Erimielisyyksiä ja konflikteja voit ennaltaehkäistä kommunikoimalla avoimesti ja rakentavasti sekä kannustamalla työntekijöitä ilmaisemaan omat näkemyksensä ja tunteensa. Esihenkilönä kuuntele herkällä korvalla, mitä sanottavaa työntekijällä on ja pyri ymmärtämään hänen näkökulmansa. Laadi selkeät ohjeet ja toimintasäännöt, niin työntekijät tietävät, mitkä ovat työpaikan toivotut ja hyväksyttävät toimintatavat. Kaikki me olemme yksiöitä ja kaikilla meistä on omat tarpeemme ja odotuksemme. Aina kun on mahdollista, huomioi eri työntekijöiden tarpeet ja odotukset ja pyri löytämään työntekijää ja työnantajaa tyydyttäviä ratkaisuja. Tarvitessa järjestä työntekijöille koulutusta tai työpajoja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen ja empatian sekä tiimityötaitojen lisäämiseen työpaikalla jne.

Aiemmin olen jo kirjoittanut aiheesta vinkkejä esihenkilölle, kuinka esihenkilö itse voi lähteä ratkaisemaan erimielisyyttä työyhteisössä. https://www.calmen.fi/post/kolme-vinkki%C3%A4-kuinka-esimiehen%C3%A4-l%C3%A4hdet-ratkaisemaan-erimielisyyksi%C3%A4-ty%C3%B6paikalla

Esihenkilönä sinulla on merkittävä rooli konfliktien hallinnassa. Ole aktiivinen, ennaltaehkäise ja rohkaise työyhteisöäsi ratkaisemaan erimielisyyksiä avoimesti. Muista, että konfliktit voivat olla myös mahdollisuus kasvulle ja kehitykselle. Ristiriidoista on myös hyötyä, ne kertovat mistä työyhteisössä pitäisi keskustella.

.

Vieraskynämme kirjoittaja on rekrytoija, HR-osaaja ja työyhteisösovittelija, katso lisää hänen blogistaan aiheeseen liittyviä kirjoituksia.

Salme Kortelainen

Calmen HR-palvelut

Artikkeli Vieraskynä – Erimielisyydet työpaikalla julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Tekoäly, robotiikka ja muut teknologiset ratkaisut ovat tulleet jäädäkseen. Kuinka paljon ne mullistavat työntekemistä tulevaisuudessa voi vain arvailla. Joka tapauksessa muuttavat. Moni työ muuttuu ihmisen tekemästä tekoälyn tai robotin hoitamaksi. Työympäristö koki ison muutoksen koronan aikana. Enää ei ole vain seiniä minkä sisälle menemme tekemään töitä. Työpaikka voi olla melkein missä vaan. Työympäristönä voi toimia meri, metsä, luonto tai melkein millainen ympäristö tahansa. Teknologia mahdollistaa sitä meille.

Tilat tai huippunopeat yhteydet eivät tee tulevaisuuden työpaikkaa

Sen tekevät ihmiset. Tässä työntekijän työntekijäkokemus ja hyvinvointi tulevat olemaan merkityksellisiä. Ikääntyminen tekee sen, että meitä työssä olevia ei ole kohta enää yhtä paljon. Työntekijöistä joudutaan kilpailemaan ja monella alalla nyt jo kilpailu käydään ihmisillä. Kenellä on parhaat tekijät ja osaajat. Ne yritykset ovat tulevaisuuden kilpailun voittajia, kun väki vähenee.

Tässä kohtaa työympäristöllä, liiketoiminnalla ja osallistavalla sekä avoimella johtamisella tullaan rakentamaan kilpailukykyistä työympäristöä. Ihmiset haluavat vaikuttaa työntekoonsa. He haluavat tehdä töitä joustavasti etätyöskentelymahdollisuuksia hyödyntäen sekä vaikuttaa työaikoihinsa. Hybridimallissa voidaan joustavasti olla mukana etänä tai livenä omien mieltymysten sekä tilanteiden mukaan. Mitä enemmän työnantaja pystyy tarjoamaan mahdollisuuksia, sen kiinnostavampi työpaikka varmasti on.

Työympäristöjen pitää tulevaisuudessa mahdollistaa kohtaamispaikkoja, jossa eritavalla työskentelevät työntekijät pystyvät paremmin kohtaamaan. Voivat vaihtaa ajatuksia, ideoida, innostua ja rakentaa yhteistä tavoitetta kohti tarvittavia tuloksia. Tulevaisuuden työpaikassa jokainen pääsee vaikuttamaan ja saa mahdollisuuksia kehittyä. Ihmiset rakentavat tulevaisuuden työpaikassa itse omat toimintamallinsa työntekemiseen. Tukevat ja auttavat toisiaan. Onko se tällaista? En tiedä, mutta se on nyt jo varmaa että paluuta ennen koronaa aikaan tuskin on. Monen työnteko on muuttunut jo niin paljon.

Työnantajan ja työntekijän sekä työryhmän/tiimin sisällä on vallittava luottamus. Luottamus työhön sitoutumiseen sekä panostamiseen. Työantajan ja esimiesten pitää miettiä miksi työntekijä olisi kiinnostunut tulemaan paikalle. Kuinka tarjotaan sellaisia kohtaamisia, että työpaikalle halutaan tulla ja olla mukana. Tämä vaatii myös työntekijöiden kuuntelemista. Johtajan taitoja osallistaa porukkaa. Tulevaisuuden työn johtaminen ei ehkä ole kaikkein helpointa, mutta se on varmasti mielenkiintoista.

Tulevaisuuden työn tekemisen osalta ei pidä myöskään unohtaa ilmastonmuutosta. Kuinka paljon se tulee vaikuttamaan tekemiseemme. Jos helleaallot ovat vielä nykyistäkin tukalampia ja pidempiä niin kuinka jaksamme tehdä työtä, millä tahdilla ja aikatauluilla. Moni asia tulee ainakin vaikuttamaan niin tulevaisuuden ihanteelliseen työpaikkaan, työympäristöön kuin itse työhönkin.

Ihmiset työpaikalla tekevät työpaikan. Merkityksellistä ei ole se kuinka paljon teet työtä vaan millaista työtä teet.

Artikkeli Millainen on ihanteellinen työpaikka tulevaisuudessa? julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Työpaikoilla kohtaamme monenlaisia tilanteita ja haasteita, jotka voivat vaikuttaa työilmapiiriin ja tulokseen. Kuplautumista, viestinnän puutteita, tai myrtsejä katseita toisia kohtaan saattaa esiintyä, mutta tärkeintä on tarttua näihin haasteisiin rakentavasti.

Työyhteisön harmonian ylläpito 🙋‍♀️ 🙋‍♂️

Vaikka ristiriitoja tulee ja menee työyhteisössä, on tärkeää pitää huolta työkyvystä, työnimusta ja hyvästä ilmapiiristä. Hyvin toimiva työyhteisö tekee tehokkaampaa tulosta kuin ongelmia karttava. Pienetkin väärinymmärrykset voivat vaikuttaa laajemmin, mutta onneksi on keinoja, kuten työyhteisösovittelu, joilla voidaan ratkaista tilanteet ajoissa.

Työyhteisösovittelu toimii sillanrakentajana työyhteisön toimivuuden ja vuorovaikutuksen kehittämisessä. Sovittelija ei etsi syyllisiä, vaan etsii ratkaisuja osallistujien kesken. Se on helppo keino tarttua ongelmiin ajoissa ja palauttaa työrauha, kehittää vuorovaikutusta ja innostavaa ilmapiiriä.

Ulkoapäin tuleva työyhteisösovittelija voi auttaa:

• rakentamaan rauhaa työpaikalle ja ratkaisemaan erimielisyyksiä
• katkaisemaan siivet huhupuheilta
• edistämään avoimuutta ja yhteistyötä
• parantamaan ilmapiiriä
• tehostamaan ihmisten välistä vuorovaikutusta ja ymmärtämään erilaisia näkemyksiä
• lisäämään luottamusta ja saavuttamaan paremman työyhteisön
• innostamaan ja keskittymään työhön asioiden vatvomiseen sijaan, säästäen siten aikaa ja resursseja sekä euroja.

Miten lähdet viemään sovittelua työyhteisössäsi eteenpäin?

Sovitteluprosessi käynnistyy helposti, ja voit lukea lisää infoa verkkosivuiltani https://www.calmen.fi/tyoyhteisosovittelu . Sovitteluprosessin kesto määräytyy tilanteen mukaan ja se analysoidaan aina alkukartoituksessa, joka on maksuton. Jos tarvitset apua työyhteisössäsi, ota yhteyttä. Sovitaan tapaaminen ja selvitetään, kuinka voimme auttaa sinua ja työyhteisöäsi. Tavoitat meidät numerosta 📞 044 507 5523 tai ottamalla yhteyttä ilmaiseen konsultaatioon liittyen verkkosivujemme kautta https://www.calmen.fi/ota-yhteytta Olemme sinuun yhteydessä pikimmiten!

.

.

#sovittelu #työyhteisösovittelu #sovittelija #hyvinvointityössä #työyhteisö #toimivatyöyhteisö #työpaikka #arki #ristiriita #konflikti #vuorovaikutus #työyhteisötaidot #esimiestaidot #alaistaidot #työhyvinvointi #erilaisuudenhyödyntäminen #ristiriidastaratkaisuun #esimiestyö #esihenkilö #johtajuus #johtaminen

Artikkeli Vieraskynä – Onko työpaikallasi kuppikuntia, keskusteluvajetta tai myrtsejä katseita toisia kohtaan? julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Tämä kalenteri ei ole mikä tahansa kalenteri. Vuoden 2024 kalenteri on suunniteltu auttamaan ja ohjaamaan sinua oman itsesi kehittämisessä ja omien tavoitteiden, tehtävien ja unelmien toteuttamisessa.

Elämä on täynnä mahdollisuuksia, ja pienetkin tekemiset voivat olla siemen johonkin suurempaan. Oman kehittymisen sekä tavoitteiden toteuttamiseen auttaa kun teet kunnon planin. Tee vuosisuunnitelma mitä haluat vuodelta 2024? Sen jälkeen mieti kuukausittain kuukausisuunnitelma, mitä tässä kuussa haluat viedä eteenpäin tai kuinka haluat itseäsi kehittää. Tämä auttaa sinua itsensä johtamisessa. Jatkamme siis viime vuoden teemaa itsensä johtamisesta kohti itsensä kehittämistä. Mikään ei ole tärkeämpää kuin hyvä viikkosuunnittelu. Siihenkin kalenterimme auttaa. Kuukausittain on ohjaava infoteksti, joka inspiroi sinua ja auttaa suunnittelemaan oman itsensä kehittämisen tekemistä. Tämän päivän elämä ja varsinkin työelämä muuttuu kovaa vauhtia ympärillämme, ja vaatii meiltä osaamisen kehittämistä sekä ajan tasalla olemista. Sen takia nyt on hyvä aika tehdä suunnitelma oman itsensä kehittämiseen.

Kalenterimme vie sinua eteenpäin suunnitelmallisesti koko vuoden ajan. Se on tehty auttamaan ja ohjaamaan sekä helpottamaan arkea ja työtä. Voit hyödyntää niin henkilökohtaiseen elämään, työhön, opiskeluun tai yrittäjyyteen. Tämä on muuten oiva kalenteri myös yrityksen tiimeille tai yleensäkin työpaikalle työsuunnitteluun. Kalenteri auttaa tavoitteiden saavuttamisessa, ajanhallinnassa sekä ohjaa toteuttamaan.

Kalenterin sisältö:

• Vuoden 2024 kalenterin yhdellä sivulla
• Vuoden 2024 projektikalenterin erikseen helpottamaan lomien, projektien ja muiden aikataulujen suunnittelua
• Joulukuu 2023 viikkoaukeamat, voit aloittaa käytön jo joulukuun alussa
• 2024 vuosisuunnittelun
• Kuukausittaiset itsensä johtamiseen ohjaavia ohjeistuksia
• Kuukausittain kuukauden to do sivu, jonka avulla johdat tekemistäsi, suunnittelet kuukauden tehtävät ja toteuttamisen
• Erittäin toimivan viikkoaukeaman, jossa on paljon kirjoitustilaa, nimipäivät ja sunnuntait sekä juhlapyhät punaisella
• Kuukausittain yhteenvetosivun oman itsensä johtamisen kehittämisestä sekä muistiinpanosivut
• Vuoden 2025 projektikalenterin

Hyödynnä kalenteriamme itsesi johtamisessa, itsesi kehittämisessä ja ajanhallinnan työvälineenä. Saat ripauksen inspiraatiota, hyppysellisen motivaatiota ja lusikallisen innostusta.

Hyödynnä arjessa, työssä, tiimissä, opiskelussa ja toteuta tavoitteesi & unelmasi. Hallitse tekemistäsi ja toteuta suunnitelman mukaisesti.

Kalenteri tuo sinulle iloa vuoden jokaisena päivänä.

Mahtuu erillisiin A5 kansiin.

Kalenteri on alusta loppuun suomalaista työtä! Avainlipputuote! Suosi suomalaista kalenteria!

Lopeta aikominen ja aloita tekemisen suunnittelu ja tilaa omasi, linkki ingressissä.

Visuaalinen ilme ja taitto: Avena Design. Löydät Suvin myös instasta ja facesta Avena Design nimellä.

Kalenterin kuvat: Suvi Voutilainen

Painopaikka: Aikataos Oy

Artikkeli Vuoden 2024 kalenterimme on nyt myynnissä! TEE vuodesta 2024 oman kehittymisesi mestariteos! julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Yksinyrittäjänä ja työkseni toisia yrittäjiä mentoroivana tämä havahdutti taas kerran pohtimaan miten hyvin olemme varautuneet erilaisiin yllättäviin poikkeuksiin. Koronan tai tulevan talven sähkökatkojen ei pitäisi meille tulla yllätyksenä. Usein kuitenkin ajattelemme, että eihän se nyt minun kohdalleni osu. Kuinka moni talven liukkailla jalkakäytävillä nilkkansa nyrjäyttänyt on ajatellut samoin. Tai toisin sanoen; ei ole ajatellut.

Jotakin hyvää kahdesta kuluneesta koronatalvesta on opittu

Ensimmäisen koronaviikkoni aikana työt olivat ns. itsekseen omaan tahtiin hoidettavia. Niistä pystyi, ja oli pakkokin, siirtää osa ilman ongelmia tulevaisuuteen. Mukavat iltamenot piti peruuttaa.  Seuraavan viikon työnohjaustapaamiset ja yritysneuvonnan tutkinnonsuorittajien arviointikeskustelut olisivat olleet lähitapaamisina ennen korona-aikakautta. Nyt kaikki hoitui Teamsin välityksellä. Turvaväli oli taattu.

Omaan vapaaehtoistyöhöni liittyen olin lupautunut kolmeen iltatilaisuuteen pitämään lyhyen esitelmän lionsjärjestön varainhankinnasta. Kiitos verkostot: sain jokaiseen tilaisuuteen itselleni sijaisen.

Korona-aikana käteisen käyttö jäi itseltä kokonaan pois. Nyt on muutamia kertoja kaupoissa ollut tilapäisiä katkoja korttimaksuissa, joten jokunen kymppi löytyy varalta kotoa ”piirongin laatikosta”. Niille tuli käyttöä nyt oman sairastumisen aikana, kun piti lähettää apujoukot ruokaostoksille.

Minä pääsin tässä kohden kaikkiaan helpolla. Omassa työssä on suhteellisen helppoa sopia uusi aika asiakkaan kanssa tai yrittää saada verkostosta joku toinen hoitamaan homma. Usein esittelenkin itseni mieluummin yhdessä yrittäjäksi kuin yksinyrittäjäksi. Mutta miten on sinun yritykseni toiminnan laita, jos sairastut tai jäät vaikkapa lomalta palatessasi jumiin ulkomaille maailman nykyisen tilanteen takia? Tai jos toimitiloissasi sattuu vaikkapa tulipalo?

Miten olet varautunut vai oletko edes miettinyt koko asiaa?

• Miten tiedotat asiakkaille?
• Jos et pysty itse hoitamaan kontaktointia asiakkaillesi, onko sinulla joku tekemään se puolestasi?
• Onko sinulle joku, joka tietää mikä on välttämätöntä hoitaa siinäkin tilanteessa, ettet pysty itse antamaan ohjeita?
• Huolehtiiko joku yrityksesi laskujen maksusta?
• Onko yritykselläsi taloudellista puskuria, jos oma työpanoksesi tai yrityksesi toiminta on pidempään keskeytynyt?
• Onko joku yhteydessä tavarantoimittajiin?
• Jos sinulla on fyysinen liiketila, kuka käy laittamassa lapun ovelle? Mitä siihen lappuun kirjoitetaan?
• Onko jollakin henkilöllä pääsy tiedostoihisi?
• Pystyykö joku lukemaan kalenteriasi, jos se on vain sähköisessä muodossa?
• Ovatko vakuutukset keskeytyksen varalta kunnossa? Millaisia vakuutuksia juuri sinun yrityksesi toiminta edellyttäisi? Oletko käynyt vakuutustarvetta läpi sitten yritystoimintasi aloittamisen jälkeen?
• Onko sinulla verkostoja ja yhteistyökumppaneita, jotka voisivat huolehtia asiakkaistasi tilapäisesti?

Mitä laajempi toiminta, sitä laajempi varautumissuunnitelma. Jos sinulla on henkilökuntaa, myös heidän kanssaan on hyvä laatia varautumissuunnitelma, käydä se säännöllisesti läpi ja muistaa perehdyttää uudet työntekijät.

Kysymyksiä ja asioita, joihin pitäisi varautua on varmasti vielä lukuisia.  Varautumissuunnitelmaa varten löytyy netistäkin työkaluja suunnitelman laatimista varten. Pysähdy miettimään juuri sinun toiminallesi tärkeitä asioita ja kirjaa ne ylös. Jos olet yksinyrittäjä, mieti ketkä kuuluvat sinun tukiverkostoosi eri asteisissa tilanteissa.

Tässä yksi linkki sivustolle, jossa on myös lyhyt esittelyvideo siitä mihin kaikkeen meidän pitäisi varautua. (Poimittu suoraan netistä, ei kaupallista yhteistyötä) https://www.varautumissuunnitelma.fi/

Vielä muutama sana oman koronakokemukseni opeista itselleni

Kun taudin sairasti lievänä (kiitos rokotusten) ehdin jopa välillä iltaisin pitkästyä. Kunto oli aluksi sen verran huono, ettei oikein mitään vielä jaksanut, mutta sen verran hyvä, ettei pelkkä television tuijottaminen sohvalla maaten maistunut. Kalenteri on tavallisesti useampana iltana viikossa täynnä. Kuinka ollakaan, pitkästyminen pisti miettimään enkö osaa vain olla.  Paukutan itse asiakkailleni joutilaisuuden merkitystä aivojen hyvinvoinnin ja luovuuden lähteenä. Tässäpä siis varautumissuunnitelman laatimisen lisäksi yksi henkilökohtaisen kehittämisen paikka: miten nauttia joutilaisuuden ihanuudesta, vaikka ihan terveenäkin. Kalenteriin myös varaus joutilaisuudelle.

Ps. Blogin kuva on itselleni rakkaasta graafikko Marje Viitalan taulusta nimeltään ”Paratiisi” vuodelta 2015. Kuvastaa ehkä fiiliksiä koronan toipumisen aikana, jolloin joutilaisuuden hetkellä alkoi nähdä joitakin asioita uudessa valossa.

Mahtavaa marraskuuta

Merja

**************************************************************************

Merja Carlander kertoo Mentorin päiväkirjassa kuukausittain mietteitään ja havaintojaan mentoroinnista.  

Merjan missio on tukea työyhteisöjä, esimiehiä ja yrittäjiä kohti parempaa työelämää ja saavuttamaan tavoitteensa. Hän toimii yritysmentori, johdon ja työyhteisöjen coachina ja työnohjaajana.

Ihminen on kokonaisuus. Huolehtimalla omasta fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnistaan, osaamisen kehittämisestä ja yhteisöllisyydestä saa aikaan myös parempaa tulosta. Vastapaino työlle on se elämän neljäs tukijalka.

www.merjacarlander.fi  www.facebook.com/merjacarlander2./

www.linkedin.com/in/merja-carlander-3ab839ab

#yrittäjyys #visio #missio #tulevaisuus #kehittäminen #uudenoppiminen #luovuus #työnohjaus #itsensäjohtaminen #tavoitteet #vuorovaikutus #kommunikointi #skenaario #hyvinvointi #mentorointi #kuunteleminen #ajanhallinta #ennakointi #ajankäyttö #priorisointi #hyväntekeminen #johtaminen

Artikkeli Mentorin päiväkirja – Lokakuu, koronakuu julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Johtaminen on saattanut olla haasteellistakin välillä koronan aikaan. Ihmisten (työntekijöiden) odotukset johtamiseen myös vaihtelevat. Välillä halutaan enemmän johtamista ja välillä taas vähemmän. Johtamista joudutaan vähän mukauttamaan myös tilanteiden ja tarpeiden mukaan. Nythän koronan aikaan johtaminen on saattanut tapahtua ihan kokonaan pelkän teamsin tai muun vastaavan kanavan kautta.

Johtamisen neljän koon taktiikka

Mitkä ovat nuo neljä k:ta johtamisessa? Kysyminen, kuuntelu, keskustelu ja kannustaminen. Taidot, jotka ovat vuorovaikutustaitoja, ja kuuluvat kaikkien työyhteisöjen arkipäivään. Johtajan tehtävä on innostaa, kannustaa ja motivoida. Kuunnella herkällä korvalla työntekijöitä. Kysyä heidän näkemyksiään, ideoita ja jaksamista. Keskustella työyhteisön ja sen jäsenten kanssa. Pitää yllä keskustelevaa ilmapiiriä. Johtajan tehtävänä on pitää huoli työssä jaksamisesta. Hyvä johtaja saa luotua luottamuksellisen ja avoimen ilmapiirin, jolloin kaikkien on kiva tulla töihin.

Tällaisessa työyhteisössä toimii luottamus ihmisten välillä, tehdään yhdessä ja puhalletaan yhteiseen hiileen. Suunnitellaan yhdessä tavoitteita ja toteutetaan. Autetaan toisia ja uskalletaan kertoa sekä tuoda esille niin hyvät kuin huonotkin asiat. Uskalletaan kertoa epäonnistumisista ja lähteä ratkomaan niitä.

Hyvä johtaja arvostaa muiden osaamista

Hyvä johtaja arvostaa kaikkien osaamista. Hän on monipuolinen ja hahmottaa erilaisia kokonaisuuksia. Hän osaa mahdollistaa muiden onnistumisen työssä. Hän siis osaa tarkastella työtehtäviä, suunnitella kokonaisuuksia ja miettiä mihin kannattaa keskittyä. Jakaa tehtäviä monipuolisesti sekä antaa ohjaavia neuvoja. Tarvittaessa myös palautetta rakentavasti.

Nyt kun palataan lähityöhön on tehtävä konkreettisia toimia. Ohjattava kuka tekee, mitä tekee ja millä tavalla toteutetaan. Antaa suuntaa ja visioita työyhteisölle.

Johtajan tärkein tehtävä on mahdollistaa työntekijöiden onnistuminen työssä. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi projektien resurssien tarkastelua ja sen määrittelyä, mihin erityisesti keskitytään. Mitä siis nyt tarvitaan? Johtajaa arjessa, joka kulkee edellä, vierellä ja välillä tulee ehkä taustallakin.

Tarvetta tulee varmasti sparraukselle. Työyhteisön hyvinvoinnin kehittämiselle, työilmapiirin uudelleen rakentamiselle lähityössä sekä oman johtamisen ja esimiestyön suunnan pohdinnalle. Johtaminen ei ehkä olekaan enää samaa kuin ennen koronaa.

Pienissä yrityksissä yrittäjä on vastuussa yrityksestä ja sen johtamisesta. Hänellä on vastuu taloudellisesti yrityksen toiminnasta, palkoista ja myös työntekijöiden hyvinvoinnista. Hän saattaa olla itsekin työntekijä eli tehdä tuottavaa työtä ja siinä kaiken keskellä pitäisi myös miettiä hyvinvointia.

Ihmiset myös lataavat odotuksia johtamiseen, yrityksen vetämiseen. Kannattaakin ottaa ja keskustella näistä yhdessä. Johtajan kannattaa keskustella johtanmisesta muiden kanssa, kollegoiden, ja saada sitä kautta itse tukea. Yrittäjä taas voi jutella naapuriyrityksen yrittäjän kanssa tai hakea itselleen vaikka mentorin. Mentor voi sparrata ja auttaa kulkemalla yhdessä matkassa. On joku jonka kanssa keskustella.

Opeta työntekijät kysymään toisilta apua sekä kertomaan että voin auttaa

Yhteinen tekeminen on työyhteisössä yksi kantava voima. Kun kaikki haluavat puhaltaa yhteenhiileen, auttaa toisiaan ja rakentaa yhdessä menestyvää työpaikkaa ja yritystä. Opeta johtajana, yrittäjänä työyhteisön jäseniä pyytämään apua toisilta. Aktiivisesti seuraamaan työkaveria, jos jollain on aikaa niin tarjoamaan apua muille. Kaikki kokevat silloin yhdessä tekemisen iloa, ja ettei jää yksin.

Aina kannattaa kysyä toiselta: kuinka voin auttaa sinua? Tämä kysymys taatusti otetaan ilolla vastaan. Kaikki voivat seurata toistensa työkuormaa ja sitä kautta tarjota apuaan ,kun huomaavat että sitä tarvitaan. Tämä myös auttaa johtajaa, yrittäjää kun hän voi luottaa työyhteisön yhdessä tekemiseen. Toisinaan myös johtajalta voi kysyä, kuinka sinä jaksat? Hänkin saattaa joskus kaivata keskustelua.

Vastuun kantaminen

Johtaja, yrittäjä kantaa vastuun viime kädessä. Työyhteisön kannalta on myös tärkeää tietää ja tuntea se, että vastuu kannetaan. On joku joka lopulta päättää, kantaa vastuun. Nyt koronan aikana työntekijät etätyössä ovat kantaneet itse vastuun tekemisestään paljolti. Lähityöhön paluussa johtajan, esihenkilön on tärkeää miettiä kuinka vastuuta jaetaan, miten toteutetaan ja millä tavalla kun työnteon malli muuttuu. Toimiiko kaikki kuten koronan aikaan vai rakennetaanko uusia toimintamalleja.

Johtaminen on enemmän muuttunut koko porukalle koronan aikaan, ei ole ehkä niin selkeästi enää johtaja – työntekijät. Onko tämä tulevaisuutta? Vai millaiseksi hyvä johtaminen tulee muodostumaan? Varmaa on kuitenkin että on sekä asioiden että ihmisten johtamista. Siinä hyvä johtaja, esihenkilö, yrittäjä on avainasemassa. Hän voi saada porukan loistamaan tai myös latistaa.

Otahan kantaa mistä sinun mielestä hyvä johtajat on tehty?

Artikkeli Hyvä johtaminen tuottaa tulosta julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.