Tiedätkö millainen sinä haluaisit olla? Jos tiedät, tiedätkö miksi haluaisit olla juuri sellainen? Onko se sitä, mitä juuri sinä itse haluat? Vai onko se jotakin, jota oikeastaan joku muu on halunnut sinun olevan?

Suuria kysymyksiä. Näitä kysymyksiä on hyvä pysähtyä silloin tällöin miettimään, eikä vasta sitten kun on pakko. Murrosikäisenä useimmat käyvät läpi tätä pohdiskelua osana oman identiteetin rakentumista. Elämän arki vie meitä mukanaan. Saattaa olla, että pohdimme omaa identiteettiämme aikuisempana vasta kohdatessamme jonkin ison kriisin elämässämme. Työpaikka menee alta tai omassa elämäntilanteessa tapahtuu jotakin muuta, jonka vuoksi emme enää kykene jatkamaan entiseen tapaan.

Omassa työssäni sekä työnohjaajana että mentorina nousee luonnollisesti vahvasti esiin yksi identiteetin ulottuvuuksista, millaisena näen ja koen oman ammatillisen identiteettini. Työ ja ammatti määrittää ison osan omakuvastamme. Jos teemme sellaisia asioita, joista me itse olemme oikeasti kiinnostuneita, saamme paljon enemmän aikaiseksi. Jos teemme sellaisia asioita, joissa voimme hyödyntää omia vahvuuksiamme, jaksamme myös pakertaa haasteellistenkin asioiden parissa.

Urautuminen vaikuttaa myös omiin uskomuksiin itsestämme

Emme näe mahdollisuuksien maailmaa emmekä mahdollisuuksia omassa itsessämme. Mitäpä jos lähestyisit muutosta uudesta näkökulmasta? Aloita haaveilusta. Mieti mitä ja millainen haluaisit olla. Työnnä tässä vaiheessa syrjään ajatukset siitä, olisivatko haaveesi toteutettavissa. Seuraava vaihe on pohtia, millaisia asioita sinun pitäisi muuttaa ja erityisesti millaisia keinoja voisit käyttää muutoksen toteuttamiseksi. Kun kiinnostut jostakin uudesta alueesta, alat todennäköisesti huomata ympärilläsi siihen liittyviä asioita. Ala tietoisesti etsiä tapoja, jotka auttavat sinua toteuttamaan haaveesi. Onko se jokin uusi taito, mikä sinun olisi opeteltava? Löytyisikö henkilöitä tai yhteistyökumppaneita, jotka voisivat olla tukemassa sinua muutoksessa?

Voitko itseopiskelulla tai koulutuksella edistää haaveittesi toteutumista?

Aikuisena läpikäydyt ammatilliset opinnot toimivat erinomaisena välineenä kehittää itseään ja samalla pohdiskella omaa ammatti-identiteettiään. Opiskelu ja itsensä kehittäminen voi olla lyhytkestoista ja palasista koostuvaa. Nykyisin kuitenkin erilaisia täydennysopintoina suoritettavia tutkintojakin löytyy mitä moninaisempiin tarkoituksiin. Viime viikolla eräs asiakas toi hyvin esiin, että täydennysopinnot ovat johtaneet hänet pohtimaan aivan uudenlaisia mahdollisuuksia omaan ammattiin liittyen. Aikaisemman työuran ja osaamisen sekä uuden tiedon hankkimisen avulla hänelle avautui aivan uusi näkymä siitä, mihin hän haluaa jatkossa tähdätä. Monen asiakkaan kanssa olemme keskustelleet paljon siitä, miten vaikea on asettaa itselleen tavoitteita. Tavoitteita on vaikea asettaa, jos ei tiedä mitä tavoittelee. Oivalluksen jälkeen on huomattavasti helpompaa rakentaa polkua eteenpäin. Tavoitteiden muotoilu konkreettisiksi toimenpiteiksi ja tekemiseksi voi alkaa.

Muutos ei toteudu itsestään.

Muutos vaatii myös rohkeutta. On huomattavasti helpompaa hypätä uusiin haasteisiin, jos olet asettanut itsellesi tavoitteet ja toimintasuunnitelman niiden toteuttamiseksi.  Toimeenpanon taitoakin voi oppia. Niin kuin monet muutkin taidot, harjoitus tekee mestarin. Toimintasuunnitelman täytyy sisältää konkreettista tekemistä, joille on myös aikataulu. Matkan varrelle kannattaa asettaa virstanpylväät ja pysähtymisen paikat, jolloin tarkastelet mitä olet saanut aikaan. Haaveesikin saattaa muuttua matkan varrella, kun opit uutta mahdollisuuksista ja myös omasta itsestäsi ja omista vahvuuksistasi.

Kenen käsikirjoitusta noudatat jatkossa, muiden kirjoittamaa vai sinun laatimaasi?

Puhe kuin lehdet puussa; teot kuin hedelmät.

-Kiinalainen sananlasku –

Hyvän joulun odotusta toivottaen

Merja

***************************************************************************************

Merja Carlander kertoo Mentorin päiväkirjassa kuukausittain mietteitään ja havaintojaan mentoroinnista.  

Merjan missio on tukea työyhteisöjä, esimiehiä ja yrittäjiä kohti parempaa työelämää ja saavuttamaan tavoitteensa. Hän toimii yritysmentori, johdon ja työyhteisöjen coachina ja työnohjaajana.

Ihminen on kokonaisuus. Huolehtimalla omasta fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnistaan, osaamisen kehittämisestä ja yhteisöllisyydestä saa aikaan myös parempaa tulosta. Vastapaino työlle on se elämän neljäs tukijalka.

www.merjacarlander.fi  www.facebook.com/merjacarlander2./

www.linkedin.com/in/merja-carlander-3ab839ab

#yrittäjyys #visio #missio #tulevaisuus #kehittäminen #uudenoppiminen #luovuus #työnohjaus #itsensäjohtaminen #tavoitteet #vuorovaikutus #kommunikointi #skenaario #hyvinvointi #mentorointi #kuunteleminen #ajanhallinta #ennakointi #ajankäyttö #priorisointi #hyväntekeminen #johtaminen

Artikkeli Mentorin päiväkirja – Uusi käsikirjoitus omien haaveiden toteuttamiseksi julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Tuo aarrekartan rakentaminen ja askartelu laittoi kummasti aivosolut raksuttamaan. Lehtien selaileminen viritteli meitä pohtimaan omia unelmiamme. Tarkoitus oli myös tehdä valintoja, mitä oikeasti haluan elämältäni, mitkä asiat ovat tärkeimpiä. Joillekin kirjoittaminen toimii paremmin tai Miellekartan (Mind Map) laatiminen paperille, läppärin ruudulle tai fläpille.

Liika realismi tai itsekriittisyys saattaa rajoittaa omaa unelmointia

Unelmien toteuttamiseen tarvitaan myös uskallusta. Aarrekartan unelmat toteutuvat harvoin itsestään. Niitä kohden täytyy pyrkiä. Unelmat pitää muuttaa tavoitteiksi. Sitä helpottaa, jos asioiden toteuttamiseksi laatii hiukan konkreettisempaa suunnitelmaa. Tilaisuus saattaa ”kävellä eteen” ja mahdollisuuksien ikkuna aukeaa. Aarrekartan laatiminen auttaa meitä tunnistamaan nämä tilaisuudet. Mahdollisuuksien ikkuna saattaa olla auki vain hetken. Jos olemme pohtineet mitä haluamme, on helppo vastata: ”Kyllä!” ja tarttua tilaisuuteen.

Omien asiakkaitteni kanssa olemme sekä yrittäjien mentoroinnissa ja myös useissa työnohjauksessa hyödyntäneet toisinaan aarrekarttaa. Yksi asiakkaistani kertoi pitävänsä sen aina näkyvillä työhuoneessaan, toinen teipattuna makuuhuoneen kaapinoven sisäpuolelle.

Omassa aarrekartassani nousi selkeästi esiin paljon sellaista, jota olen onnekseni saanut toteuttaa näinä jo lähes kymmenenä yrittäjävuotena. On hienoa huomata, että ne olisivat edelleen mukana myös uudessa unelmakartassa. Muutama itselle merkityksellinen asia puuttui alkuvuosina lähes kokonaan. Toinen niistä on oman tiimin kanssa työskentely ja yhteisten tavoitteiden toteuttaminen. Toinen on kansainvälinen kanssakäyminen, yhteistyö yli rajojen ja sitä kautta oman maailman kuvan laajentaminen.

Vuosien varrella hyviä ja innostavia yhteiskumppaneita on löytynyt

Usein kerronkin olevani yksinyrittäjän sijaan yhdessäyrittäjä. Mutta omien unelmien toteuttaminen ei varmasti meillä kellään liity vain työelämään. Itselle iso merkitys on ollut toiminnalla hyväntekeväisyysjärjestössä. Lionstoiminnan kautta on auennut monta mahdollisuuksien ikkunaa. Omasta klubistamme ja klubien yhteistoiminnasta on löytynyt uusia verkostoja ja uusia ystäviä. Erilaisten tiimien kanssa on mietitty ja toteutettu erilaisia hankkeita. Olen saanut hyödyntää johtamistaitoja ja oppinut siltäkin saralta paljon lisää. Ja mikä parasta, järjestö on kansainvälinen, joten yksi itselle merkittävä puuttuva palanen unelmien toteuttamisessa on löytynyt.

Ajatusten ja tiedon vaihtoa kansainvälisessä kohtaamisessa

Viime viikonloppuna tapasin oman Lions-vastuunalueeni kollegoja koulutustapahtumassa Kööpenhaminassa. Suurin osa oli minulle uusia tuttavuuksia. Kuinka innostavalta tuntuikaan kohtaaminen yhteisessä kokoustilassa pitkästä aikaa kansainvälisen ryhmän kanssa. Tervehtiä kunnolla, kättelemällä ja tutumpia halaamalla. Iloista puheensorinaa tauolla. Vapaamuotoista ajatusten ja ideoiden vaihtoa varsinaisen seminaarityöskentelyn lisäksi.

Osanottajia oli kolmestatoista eri maasta. Mukana oli mielenkiintoinen sekoitus osallistujia: Pohjoismaalaisia, Baltian ja Balkanin sekä Keski-Euroopan edustajia. Vetovastuussa olevat lionit olivat Italiasta, Tanskasta, Sveitsistä ja päämajasta USA:sta.

Tarkoituksemme oli syventää tietämystämme keinoista ja tavoista, joilla Lions-järjestön kansainvälinen säätiö voi olla tukemassa lionsklubien ja yhteistyökumppaneiden palvelutyötä niin paikallisesti kuin maailmanlaajuisesti. Valtaosa tuloista koostuu lahjoituksista. Pienistäkin puroista voi kasvaa suuria virtoja.  Avustuskohteet voivat olla joko paikallisia, kansallisia tai kansainvälisiä.

Monet avustuskohteet ovat pitkäaikaisia. Joitakin hankkeita voidaan ennakoida, tutustua tarkemmin taustatietoihin, rakentaa yhteistyöverkostoa ja suunnitella toteutusta useammalle vuodelle. Luonnonkatastrofit ja ihmisten itsensä aiheuttamat katastrofit tulevat usein yllättäen rysäyksellä. Siksi varoja on oltava myös puskurina tällaisia varten aivan kuten yritystoiminnassakin. Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta asioita voi ennakoida. Varautumissuunnitelma on oltava valmiina.

Palvelutyön haasteet on jaettu kahdeksaan avustuspilariin

Oma tietämys ja maailmankuva laajeni viikonlopun aikana jokaista haastetta käsiteltäessä: näönsuojelu, nälän voittaminen, nuorison tukeminen, hätäavun jakaminen ja humanitaarisiin tarpeisiin vastaaminen sekä diabetes, lasten syöpä ja ympäristönsuojelu. Monia hankkeita meillä Suomessakin on näiden osalta koko ajan vireille. Aivan muutamia mainitakseni: Itä-Helsingissä sijaitseva näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus Iiris on vuosien ajan ollut avustus- ja palvelukohteena. Elämisen taitoja Quest-koulutus tarjoaa lasten ja nuorten parissa toimiville opettajilla ja muille kasvattajille työkaluja esim. tunnetaitojen ja vuorovaikutustaitojen opettamiseen. Ympäristöhankkeissa istutetaan puita ja kitketään vieraslajeja, ollaan mukana monissa veden suojeluun liittyvissä hankkeissa. Kansainvälisen nuorisovaihdon puitteissa järjestetään Suomessa nuorisoleirejä ja vastaavasti kustannetaan suomalaisia nuoria osallistumaan muissa maissa järjestettäville lionsleireille.

Auta lasta – auta perhettä keräystä toteutetaan ympäri Suomea säännöllisesti. Ajatuksena on pyytää kaupassa asioivia tuomaan yksi ylimääräinen tuote keräyskärryihimme toimitettavaksi vähävaraisille lapsiperheille.

Monesti katastrofiavun kohteet ovat olleet jossakin aika kaukana meidän omasta lintukodostamme. Käsittämätön sota Ukrainassa toi humanitaarisen kriisin aivan eri tavalla meidän tietoisuuteemme. Helmikuussa perustettiin uusi kansainvälinen pakolaisrahasto, josta eri maiden lionit ovat hakeneet ja saaneet kriisiapurahaa. Kööpenhaminan tapaamisessa saimme kuulla koskettavia tarinoita Ukrainan rajanaapureissa toimivien lionien projekteista pakolaisten ja kotimaahansa jääneiden auttamiseksi. Myös Suomessa tänne tulleita ukrainalaisia on autettu monin tavoin esimerkiksi toimittamalla tarvikkeita vastaanottokeskusten kanssa jaettaviksi. Oma lionsklubini järjestää tässä kuussa Auta lasta -keräyksen, jonka lahjoitukset toimitetaan yhteistyökumppanimme avulla kotimaahansa jääneille ukrainalaisperheille.

Tarinat havahduttavat enemmän kuin tilastot

Viikonlopun aikana kuulimme useita tarinoita eri maiden projekteista ja mitä erilaisimmista avuntarpeista. Kuva kertoo tunnetusti usein enemmän kuin tuhat sanaa. Näimme myös kollegojemme YouTube-videoita avustushankkeista Ukrainasta. Juuri erilaiset tarinat havahduttavat ja konkretisoivat mitä tapahtuu ja miksi.

Pohdin moneen kertaan, kuinka tämä tarinankerronta on tärkeä viesti myös omassa työssäni pyrkiessämme yhdessä asiakkaitteni kanssa kehittämään heidän yritystään. Ihmiset haluat kuulla miten heidän ongelmansa ja tarpeensa ratkaistaan. He haluavat kuulla tarinoita ja erityisesti tarinoita, jotka vastaavat heidän tarpeisiinsa.  Asiat täytyy tehdä näkyviksi. Eräällä ystävättärelläni on tapana sanoa, että hän ei halua elämän loppumetreillä katua elämätöntä elämää. Tee siis asiat ja omat unelmasi näkyviksi myös itsellesi ja ala toteuttaa niitä. Itse olen onnekas. Voin toteuttaa omia unelmiani työssäni tukemalla asiakkaitani heidän unelmiensa toteuttamisessa. Toivottavasti vapaa-aikanani voin omalla pienellä panoksellani olla tekemässä maailmasta parempaa paikkaa.

Yksikään ihminen ei ole saari, täydellinen itsessään. Jokainen meistä on osa suurta mannerta, osa kokonaisuutta. – John Donne –

Ps. Hyväntekeväisyys lisää tutkitusti myös elinajan odotetta ja merkityksellisyyttä elämään. Jos haluat olla osana auttamassa muita toteuttamaan omia unelmiaan ja kuulla lisää tästä yhdestä organisaatiosta tehdä hyvää yhdessä, laita viestiä. merja@merjacarlander.fi

Merja

*************************************************************************************

Merja Carlander kertoo Mentorin päiväkirjassa kuukausittain mietteitään ja havaintojaan mentoroinnista.  

Merjan missio on tukea työyhteisöjä, esimiehiä ja yrittäjiä kohti parempaa työelämää ja saavuttamaan tavoitteensa. Hän toimii yritysmentori, johdon ja työyhteisöjen coachina ja työnohjaajana.

Ihminen on kokonaisuus. Huolehtimalla omasta fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnistaan, osaamisen kehittämisestä ja yhteisöllisyydestä saa aikaan myös parempaa tulosta. Vastapaino työlle on se elämän neljäs tukijalka.

www.merjacarlander.fi  www.facebook.com/merjacarlander2./ 

www.linkedin.com/in/merja-carlander-3ab839ab

Artikkeli Mentorin päiväkirja – Omaa maailmankuvaa laajentamassa julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Joku tuumaa, että nyt en ainakaan nosta hintoja, kun kuluttajien kukkarot ovat muutenkin kireällä. Mutta koskeeko tämä kaikkia, juuri sinun asiakaskohderyhmääsi? Monelta on jäänyt myös ylimääräistä säästöön näiden parin koronavuoden aikana. Olisiko jopa psykologisesti helpompaa korottaa hintoja nyt, kun syyt ovat useimmille ilmeisiä? Jos hinnoittelussa olet jättänyt itsesi jälkijunaan, voi aikaisempien korotustarpeiden paikkaaminen tuntua haasteelliselta. Tee se kuitenkin, hoida tuo paikkaus edes osittain.

Hinnantarkistuksiin moni suhtautuu pelonsekaisin tuntein

Pelätään asiakkaiden menetystä. Halvemmalla myyviä kilpailijoita löytyy aina. Mutta oletko sitä mieltä että: ”Halvalla SAA hyvää.” Pitäisi enemmänkin  keskittyä miettimään mitkä ovat ne positiiviset tekijät, jotka erottavat sinut joukosta. Minkä vuoksi sinun palvelusi tai tuotteesi ovat oikeutetusti arvokkaampia? Jotta voit tehdä nämä asiat paremmin näkyviksi omille asiakkaillesi, on ne tehtävä ensin näkyviksi myös sinulle itsellesi. Miten sinun palvelusi tai tuotteesi eroaa muista? Miten asiakaspalvelusi eroaa muista? Miten tuotantoketjusi eroaa muista? Miten yrityksesi arvot näkyvät toiminnassasi, vai näkyvätkö?

Entistä useampi kuluttaja alkaa olla tiedostavampi. Kestävä kehitys, kotimaisuus, lähellä tuotettu, myös koko tuotantoketjun huomiointi, sisältäen myös omassa yritystoiminnassa ja tuotantoketjussa mukana olevien ihmisten kohtelun, vaikuttavat ihmisten ostopäätökseen. Miten nämä ovat sinun tuotannossasi ja palvelujentuottamisessa huomioitu? Ovatko nämä markkinointisi kannalta entistä tärkeämmät asiat sellaisia, joita olet pohtinut? Kerrotko näistä asiakkaillesi?

Niin sanottu viherpesu osuu omaan nilkkaan

Arvojen ja niihin liittyvien toimintatapojen täytyy olla todellisia. On hyvä istua alas ja miettiä välillä omaa toimintaansa kokonaisuutena. Jotkut asiat ovat meille itsestään selviä, teemme vuodesta toiseen asiat samalla tavalla. Palastele oma toimintasi osiin ja pohdi mitä voisit tehdä eri tavalla. Mitkä asiat voisivat tuoda sinulle säästöä ja pienentää kuluja? Mitkä asiat voisivat vastaavasti olla sellaisia, joiden ansioista asiakkaat pitäisivät tuotteittesi ja palvelujasi arvokkaampina? Jotakin sellaista, jonka vuoksi asiakas valitsee sinut eikä kilpailijaasi, vaikka hintasi olisi korkeampi.

Hinnan asetantaa voi myös testata

Kokeile millaisia vaikutuksia korotuksilla on arjen toiminnassa. Nostatko kaikkia hintoja kerralla vai nostatko osan hintoja nyt ja toisten myöhemmin? Laadi joka tapauksessa aikataulutettu suunnitelma, jonka mukaan teet korotuksia.

Voit pohtia valmiiksi millä tavalla perustelet hintatasoasi, jos ja kun sen johdosta tulee kysymyksiä. Tai voit jopa kertoa perusteluita asiakkaillesi ennakkoon. Vakituiset asiakkaan arvostavat, jos he voivat vastaavasti huomioida tulevan hinnankorotuksen omassa elämässään. Pohdi asiakkaiden mahdollisia kysymyksiä ja vastaväitteitä etukäteen.

Hintojen nosto saattaa merkitä myös asiakasmenetyksiä, uhka vai mahdollisuus?

Millainen sinun asiakaskuntasi on nyt? Millaisia asiakkaita haluat? Se määrittää myös millaisen brändin yrityksellesi rakennat. Omalla toiminnallasi, markkinoinnillasi ja viestinnälläsi vahvistat mielikuvaa, ketä varten olet olemassa. Ehkä hintojen noston myötä pääsetkin eroon asiakkaista, jotka olet kokenut rasitteeksi. Jos tuotteesi muodostuu palveluista, tekee hinnanmuutos  tilaa juuri niille asiakkaille, joiden määrää haluat lisätä.

Hintojen korotus on harvoin helppoa. Tee se kuitenkin, mutta tee tietoisesti ja suunnitelmallisesti.

”Jos mietit seuraavaa askelta liian kauan, saat viettää koko elämäsi yhdellä jalalla seisten”.

Kiinalainen sananlasku

Ps. Kuvan veistos on otettu tänä kesänä Sveitsissä Rapperswillin rantabulevardilta. Hinnoittelulaskelmissa ei saa unohtaa omaa ansaintaa. Millaisissa kengissä sinä haluat kulkea?

Merja Carlander

*************************************************************

Merja Carlander kertoo Mentorin päiväkirjassa kuukausittain mietteitään ja havaintojaan mentoroinnista.  

Merjan missio on tukea työyhteisöjä, esimiehiä ja yrittäjiä kohti parempaa työelämää ja saavuttamaan tavoitteensa. Hän toimii yritysmentori, johdon ja työyhteisöjen coachina ja työnohjaajana.

Ihminen on kokonaisuus. Huolehtimalla omasta fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnistaan, osaamisen kehittämisestä ja yhteisöllisyydestä saa aikaan myös parempaa tulosta. Vastapaino työlle on se elämän neljäs tukijalka.

www.merjacarlander.fi  www.facebook.com/merjacarlander2./ 

www.linkedin.com/in/merja-carlander-3ab839ab

Artikkeli Mentorin päiväkirja – Rahaa on, rahaton? julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Itsellä on ollut ilo nauttia rinnalla kulkijana, mentorina monen kehitystyöstä vuoden ajan. Sokerina pohjalla tänä keväänä olen saanut olla monissa tutkinnon arvioinnissa työelämäarvioijan roolissa. On aina hienoa nähdä se muutos, mikä matkan varrella on tapahtunut. Välillä opinnoissa ja yrityksen kehittämisessä on ollut epätoivon hetkiä. Pitkittynyt koronaepidemia ja Euroopan muuttunut turvallisuustilanne kaikkine heijastusvaikutuksiin on vaikuttanut suoraan monen yrityksen toimintaan. Ne eivät voi olla vaikuttamatta taloudellisten seikkojen lisäksi tunnetasolla. Pelonpeikko heijastuu luovuuteen ja tulevaisuuden uskoon.

Silti monet ovat saaneet aivan mahtavia tuloksia aikaiseksi. Nyt en puhu rahasta vaan niistä uusista ideoista, asioiden puristamisesta palveluiksi ja tuotteiksi ja kaikista niistä oivalluksista mikä merkitys on  myynnillä ja markkinoinnilla, miten rakentaa yrityksen brändiä ja mikä vaikutus tällä kaikella on myös yrityksen tulokseen. Moni on myös oivaltanut, että itsestään huolehtiminen myös levon ja kunnon kannalta parantaa omaa suorituskykyä. Me pidämme itsestään selvänä, että urheiluja tarvitsee lepoa, hyvää ravintoa ja palauttavaa liikuntaa. Niin tarvitsee myös yrittäjä, varsinkin yksinyrittäjä yrityksensä ainoana työntekijänä.

Oman työn duunaamista ja systematisointia voi kehittää

Yksi tärkeä oivallus on monille ollut oman tekemisen ja suunnittelun systematisointi. Puhtaalta pöydältä on vaikea aloittaa, mutta jos käytössä on hyvä työkalu, valmis  kysymyspatteristo ja pohja sujuu homma helpommin. Esimerkiksi projektisuunnitelmapohjan käyttö uusien asioiden suunnittelussa toimii monella hyvänä runkona.

Tulevaisuutta ei voi varmuudella ennustaa, mutta sitä voi kuitenkin ennakoida. Opiskelu on tulevaisuuden ennakointia parhaimmillaan.  Jos me suhtaudumme uteliaisuudella siihen, mitä maailmassa tapahtuu ja seuraamme uteliaana omaa alaamme, olemme paremmin varustautuneita. Opiskelu on kuin vakuutuksen ottamista tulevaisuutta varten. Osaamista on kuitenkin uudistettava. Maailma muuttuu ja työn vaatimukset muuttuvat. Työelämässä ja yrittäjäelämässä menestyminen vaatii myös sen miettimistä millä me erottaudumme muista.

Osaamisella on elämässä muutenkin merkitystä. On hienoa tehdä työtä, jossa pääsee näyttämään omaa osaamistaan ja onnistumaan. Yrityksen taloudellisen tilanteen turvaaminen on tärkeää, mutta oppimalla uutta ja kehittämällä itseään hankkii itselleen myös aineetonta pääomaa. Sillä on merkitystä omalle työmarkkina-arvolle ja yrityksen menestymiselle. Ajantasaisesta ammattitaidosta maksetaan paremmin.

Tunne osaamisen hallinnasta lisää työhyvinvointia. Hallinnan tunne lisää myös työn merkityksellisyyden kokemusta. Voi ottaa rennommin, kun on varmempi siitä mitä tekee. Silloin meidän aivommekin ovat valmiimpia myös kehittämään sitä omaa työtämme ja olemaan luovia.

Osaamisella on ”parasta ennen päivämäärä”

Kuulee paljon huolestuneita kommentteja osaamisen rapautumisesta, siitä ettei osaamista päivitetä nykyisiin tarpeisiin. Tällä hetkellä moni yritys kärsii työntekijäpulasta, vaikka meillä toisaalta on myös työttömyyttä. Yksi syy tähän kohtaanto-ongelmaan on juuri gäppi osaamisessa. Jos sinun yritykselläsi on työtekijöitä, on sinun huolehdittava myös heidän mahdollisuudestaan kehittyä. Sillä varmistat oman yrityksesi menestysmahdollisuuksia. Joku yrittäjä saattaa ajatella, ettei omia työtekijöitä kannata kouluttaa siinä pelossa, että he siirtyvät kilpailijalla. Työntekijät kuitenkin arvostavat kehittymismahdollisuuksia. Tämä on yksi tapa sitoa heidät paremmin yritykseen.

Elinikäisestä oppimisesta on puhuttu jo kauan. Se herättää meissä itse kussakin monenlaisia tunteita. Joku kokee sen haasteena, toinen saattaa kuulla sanassa negatiivisiakin kaikuja: onko tässä edessä elinkautinen. Tavallaan on, mutta positiivisessa mielessä. Se on myös hieno mahdollisuus. Koskaan ei tarvitse olla valmis.

Tee oma osaamisesi ja vahvuutesi itsellesi näkyväksi

Oppiminen ei ole kaikille helppoa, mutta oppimista voi oppia. Oman osaamisen tunnistaminen on tärkeää. Tämän kevään arviointikeskusteluissa moni yrittäjä- ja tuotekehittäjätutkinnon suorittaja osasi hienosti tuoda esiin mitä kaikkea he olivat oivaltaneet osaavansa. Joku saattoi olla aidosti hämmästynyt tajutessaan millä tavalla pystyy hyödyntämään myös omia luontaisia taipumuksiaan.

Kun tunnistaa omat vahvuutensa ja oman tapansa omaksua uutta tietoa, sujuu oppiminenkin luontevammin.  Joku oppii lukemalla, toinen kuuntelemalla luentoja ja jotkut parhaiten yhdessä käytännön esimerkkien kautta tai käsillä tekemällä.  Yhteisöllinen oppiminen on sitä parasta. Oman työni parasta antia onkin, että opin joka kerta tavatessani omia asukkaitani tai mentoritaviani jotakin uutta. Juuri siksi ryhmätyö on rautaa. Jos ei tiedä, mitä ei tiedä, on siitä vaikea ottaa selvää.

Vahvalla osaamiselle helpompi tehdä myös uusia valintoja

Suomi on mahtava maa. Täällä kaikilla on oikeus oppia. Elämän aikana on mahdollisuus tehdä myös uusia valintoja. Pitäkää silmät ja korvat avoinna. Samaa työtä voi tehdä monella eri tavalla ja olemalla rohkea sitä voi myös itse uudistaa. Epäonnistumisia ei kannata etukäteen pelätä.  Päin vastoin, jokaisessa työssä tarvitaan luovuutta ja luovuus edellyttää kokeiluja. Hyppääminen uuteen saattaa etukäteen pelottaa. Onnistuessaan se tuntuu vielä paremmalta. Epäonnistumista voi miettiä kokeiluna, joka johtaa uudelle polulle ja saattaa johtaa jopa aivan eri alalle.

Maailmassa on vain yksi tyyppi, jonka kanssa joudut varmuudella viettämään loppuelämäsi, sinä itse. Kun katsot itseäsi tänään peilistä, niin hymyile tälle oman elämäsi parhaalle tyypille. Pidä tästä tyypistä huolta ja pidä huolta myös uudenoppimisesta ja uusiutumisesta.

Liitänpä tähän loppuun vielä tutkintonsa suorittaneita yrittäjiä varten 3.6.2022 kirjoittamani valmistujaisrunon.

Nyt on kevät.

Linnun poikaset lentoon pyristelevät.

Niin myös opiskelijat valmistuneet juuri,

huh, helpotus on suuri.

Ilo kuplii myös opiskelijoissa,

pro-porukkaa vaikka paistaisi voissa.

Ilman ponnistelua et mitään muuta

vaikka tavoittelisit kuuta.

Välillä on kuitenkin hyvä olla rento,

jotta onnistuu yrityksesi lento.

Siispä toivotan rentoa kesää ja onnea teille

juuri nyt valmistuneille.

Merja Carlander

***************************************************************************************

Merja Carlander kertoo Mentorin päiväkirjassa kuukausittain mietteitään ja havaintojaan mentoroinnista.  

Merjan missio on tukea työyhteisöjä, esimiehiä ja yrittäjiä kohti parempaa työelämää ja saavuttamaan tavoitteensa. Hän toimii yritysmentori, johdon ja työyhteisöjen coachina ja työnohjaajana.

Ihminen on kokonaisuus. Huolehtimalla omasta fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnistaan, osaamisen kehittämisestä ja yhteisöllisyydestä saa aikaan myös parempaa tulosta. Vastapaino työlle on se elämän neljäs tukijalka.

www.merjacarlander.fi  www.facebook.com/merjacarlander2./ 

www.linkedin.com/in/merja-carlander-3ab839ab

#yrittäjyys #visio #missio #tulevaisuus #kehittäminen #uudenoppiminen #luovuus #työnohjaus #itsensäjohtaminen #tavoitteet #vuorovaikutus #kommunikointi #skenaario #mentorointi #kuunteleminen #ajanhallinta #ennakointi #ajankäyttö #priorisointi

Artikkeli Mentorin päiväkirja – Paras palkinto on juhlia muiden onnistumista julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Vietin helmikuun ulkomailla osin lomaillen, osin tehden etätöitä. Maailma alkoi näyttää vähän normaalimmalta. Kaupat ja ravintolat olivat auki. Vaikka ruuhkaisemmilla kaduilla liikkuessa ihmisillä oli maski kasvoilla, näkyi hymy silmistä. Ajattelin, että ehkä kohta voimme ainakin osittain olla niin kuin ennen ja keskittyä enemmän positiivisiin asioihin

.

Olin blogini luonnokseen hahmotellut otsikoksi ”Myönteinen maaliskuun”.

Ajatuksenani oli kirjoittaa, miten omalta osaltamme edistäisimme omaa ja ympäristömme hyvinvointia. Mietin kuinka erilaiselta kokoukset ja tapaamiset asiakkaiden kanssa tuntuisivat, kun voimme tavata kasvotusten. Ehkä pikkuhiljaa jo ilman kasvomaskiakin. Nauttia teatterista ja elävästä musiikista. Ihmiset olisivat innokkaita ottamaan vastaan uusia haasteita sekä omassa elämässään että työssä.

Toisin kävi. Vaikka koronavirus alkaa hiljalleen hellittää, olemme joutuneet todistamaan sotaa keskellä Eurooppaa vain runsaan tuhannen kilometrin päästä omasta pääkaupungistamme. Tämä on isku vasten koko läntisen demokratian toimintaa, ajattelua ja ihmisyyttä. Omat murheet ja huolet kutistuvat vähäpätöiseksi tätä kaikkea miettiessä. Suoranaiset taloudelliset vaikutukset turvattomuuden tunteen lisäksi vaikuttavat myös käytännössä täälläkin elämäämme. Myös monen suomalaisen yrityksen ja täällä asuvan työntekijän elämään sota vaikuttaa. Kaikkia vaikutuksia emme vielä edes tiedä. Tilanne on arvaamaton.

Oman toiminnan uudelleentarkastelu on tarpeen

Tässä tilanteessa on tärkeää yrittää pitää oman elämän tavoitteita ja toiveita yllä. Älä päätä etukäteen, etteivät asiat tässä uudessa maailman tilanteessa onnistu. Jos tilanteella on suoria vaikutuksia jo nyt toimintaasi, mieti mitä sinun pitäisi tehdä eri tavalla. Ovatko oman yrityksesi raaka-aineet kallistuneet jo koronan myötä? Mitä vaikutuksia polttoaineen kallistumisella on jatkossa? Onko sinulle asiakkaita tai yhteistyökumppaneita, joiden vuoksi olet uudessa tilanteessa. Onko omissa tavoitteissasi kuitenkin jotakin sellaista, joiden toteutusta juuri nyt kannattaa siirtää eteenpäin. Vai toteutatko nyt jo pitkään muhineen ajatuksen uudesta toimintatavasta, palvelusta tai tuotteesta?

Älä jää yksin pohtimaan asioita

Ole yhteydessä omiin yhteistyökumppaneihisi. Käykää yhdessä läpi, miten tilanne vaikuttaa tai on vaikuttamatta yhteistyöhönne. Jos sinulla on työntekijöitä, ota muuttunut tilanne esiin heidän kanssaan. Ottakaa tavaksi pitää päivittäin yhteinen huolihetki, jossa jaatte omia ajatuksianne ja myös tunteitanne. Yrittäkää hakea yhdessä vastauksia, miten tämä tilanne vaikuttaa juuri teidän työpaikallanne. Vaikka vastauksia ei nyt olisikaan, on sekin hyvä tuoda esiin. Pahinta on, että jokainen pyörittelee asioita omassa mielessään.

Onko tilanteella vaikutusta omiin asiakkaisiisi. Tunnetasolla tällä on varmasti vaikutusta meihin kaikkiin. Joku asiakkaista on ehkä koronan jälkeen päättänyt käyttää hiukan enemmän rahaa joko investointeihin tai arkisempiin asioihin, mutta saattaakin nyt pidättäytyä edelleen kuluttamasta. Pohdi miten omat asiakkaasi mahdollisesti reagoivat. Yrityksiltä odotetaan myös vastuullisuuden, eettisyyden ja empatian näyttämistä toiminnassaan. Siksi jotkut yritykset ovatkin mm. jo muuttaneet omaa vienti- ja tuontitoimintansa suuntaa ja ostokäyttäytymistään.

Hae ja anna henkistä tukea myös yrittäjäkollegoillesi

Toinen yrittäjä saattaa olla tässä tilanteessa paras kumppani ajatusten vaihtoon ja omien tunteiden tuulettamiseen. Saattaa olla etuakin, jos ette ole samalla alalla tai riippuvaisia toinen toisistanne. Tällöin voi olla helpompi purkaa omia tuntemuksiaan ja pelkojaan. Hyödynnä tarvittaessa tiedon ja asiantuntijuuden hankinnassa virallisia yrittäjäyhdistyksiä ja tahoja.

Kun ajatukset harhailevat liikaa niin yritä keskittyä arjen asioiden pyörittämiseen. Rutiineista huolehtimalla annat huoliajatuksille lepotaukoa. Tämänkin jälkeen on edessä huominen.

Toivokaamme, että huominen on edessä myös ukrainalaisille, joiden hätä on nyt todella suuri. Pohtikaamme omissa yhteisöissämme myös, miten me itse kukin voimme olla avuksi. Apua tullaan tarvitsemaan pitkään vielä sodan jälkeenkin.

Jaetaan yhdessä sekä huolia että tukea.

Merja Carlander

yrittäjyys #visio #missio #tulevaisuus #kehittäminen #uudenoppiminen #luovuus #työnohjaus #itsensäjohtaminen #tavoitteet #vuorovaikutus #kommunikointi #skenaario #mentorointi #kuunteleminen #ajanhallinta #ennakointi #itsetunto #itsevarmuus #ylpeys #palvelupolku #kohtaamispiste

Merja Carlander kertoo Mentorin päiväkirjassa kuukausittain mietteitään ja havaintojaan mentoroinnista.  

Merjan missio on tukea työyhteisöjä, esimiehiä ja yrittäjiä kohti parempaa työelämää ja saavuttamaan tavoitteensa. Hän toimii yritysmentori, johdon ja työyhteisöjen coachina ja työnohjaajana.

Ihminen on kokonaisuus. Huolehtimalla omasta fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnistaan, osaamisen kehittämisestä ja yhteisöllisyydestä saa aikaan myös parempaa tulosta. Vastapaino työlle on se elämän neljäs tukijalka.

  www.merjacarlander.fi  www.facebook.com/merjacarlander2./ www.linkedin.com/in/merja-carlander-3ab839ab

Artikkeli Mentorin päiväkirja – Maailma muuttui, otsikko muuttui julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Rakastan matkustamista, nyt harvinaista herkkua

Edellisestä ulkomaanreissusta on kohta kulunut kaksi vuotta. No ainakin oma hiilijalanjälki on tänä aikana jäänyt vähäisemmäksi. Helmikuun alussa 2021 varasimme lomareissun Thaimaahan varmoina siitä, että covid-19 jo hellittää. Marraskuussa Thaimaa ei enää houkutellut. Mitä, jos sairastuu siellä kaukana rokotuksista huolimatta? Kymmenen tunnin lento, parin tunnin bussimatka perille hotellille, 30 asteen helteessä maski kasvoilla myös ulkona liikuttaessa. Mahdollisesti koronatesti ja yönyli karanteeni ennen kuin päästään lähtemään omaan hotelliin. Koko loma alkoi ahdistaa.

Onneksi olimme ottaneet matkaamme varten muutosturvan. Joulumatkat olivat kuitenkin jo kortilla. Matkoja oli tarjolla kaikkiaan vähemmän kuin tavallisesti ja monissa Euroopan kohteissa matkat oli myyty. Monet käyttävät matkansa suunnitteluun pelkästään nettiä. Itse kyselen mielelläni vaihtoehtoja asiantuntijalta. Matkatoimiston virkailija asiantuntijana osaa ehdottaa myös jotakin sellaista, mitä en osaa edes etsiä. Löytyikin oiva vaihtoehto Thaimaalle Madeiralta Canicon kylästä noin 11 km Funchalista itään: hotelli, jonka puutarha on 30.000 neliömetriä, 5 teemapuutarhaa, kukkia ja linnunsirkutusta aamusta iltaan.

1098 ylimääräistä lentokilometriä

Lennon ensimmäiset tunnit sujuivat mukavasti, kunnes töyssyt alkoivat lisääntyä. Katselimme kummissamme naureskellen koneen tv-taulua. ”Aha, kapteeni on nukahtanut. Lennettiin Madeiran ohi.” Mutta hetken päästä selvisi, että olemme todella tarkoituksella ohittaneet Madeiran. Sinne oli noussut niin kova myrskytuuli, ettei kentälle voinut laskeutua. Siispä nokka kohti Las Palmasia Kanarian saarille. Onneksi ei sentään käännytty takaisin kotiin. Jouduimme pörräämään tovin Las Palmasin kentän yläpuolella ennen kuin pääsimme laskeutumaan. Jokunen muukin kone käytti samaa varasuunnitelmaa.

Lentoaseman tuloaulassa oli melkoinen härdelli. Turvaväleistä ei tietoakaan. Olisiko sittenkin pitänyt jäädä kotiin? Hommat hoidettiin silti lopulta kohtuullisesti. Koronatodistukset esiin, Espanjan maahantulokaavaketta täyttämään. Lomakkeessa sai vähän ”oikaista”, jotta porukka saatiin pois hallista, kun taas muita koneita alkoi laskeutua. Meillähän oli valmiina vain netissä tehty Portugalin lomake ja QR-koodit puhelimissa.

Kohtaamispisteet, kun hommat eivät suju

Palvelujen kehittämisessä hyödynnetään palvelupolkuajattelua. Siinä pohditaan etukäteen mitä eri tilanteissa, kohtaamispisteissä, pitää huomioida, jotta palvelu olisi asiakkaalle mahdollisimman sujuvaa. Oma työminä tarkkaili touhua yksityisen asiakasminän ohella. Miten on varauduttu yllättäviin muutoksiin. Mikä sujuu, mikä ei? Miltä minusta asiakkaana tuntuu?

Maahantulokaavakkeiden jälkeen vastassamme oli matkatoimiston tanskalaisia oppaita. Täydessä hallissa heitä oli vaikea löytää. Yrityksen jo pitkään tunnuksena käyttämät samat värit oppaiden ruudullisissa puseroissa toimivat onneksi liikennemerkkeinä. Päiden yläpuolella heiluteltava kyltti olisi nopeuttanut oppaiden löytämistä. Oppailla oli kuitenkin valmiina nimilistat matkustajista, millä bussilla ja mihin hotelliin kukin kuljetetaan. Muitakin koneita oli joutunut Madeiran sijasta laskeutumaan Gran Canarialle, joten hotellien ja bussien järjestäminen illan suussa oli hyvin hoidettu. Oppaat jaksoivat hymyillä, rauhoitella matkustajia ja selostaa rauhallisesti, miten matka etenee.

Hotellissa ulos saakka kiemurteleva jono vastaanottoon. Lopulta saimme huoneen ja pääsimme erinomaiselle illalliselle. Seuraavana aamuna herätys klo 3.45 ja takaisin kentälle ja koneen nokka kohti Madeiraa. Asiakkaan näkökulmasta Funchalissa maahantulo sujui huomattavasti organisoidummin kuin Las Palmasissa. Kahden rokotuksen porukka omille kaistoille, negatiivisen testitodistuksen haltijat toisille kaistoille. Turvaväleistä pidettiin kiinni. Palvelupolku oli hyvin suunniteltu, vaikka me laskeuduimme poikkeavaan aikaan.

Kanssamatkustajien joukko pysyi koko ylimääräisen Kanarian koukkauksen yllättävän tyyninä ja hyväntuulisina. Entisaikojen taputukset onnistuneesta laskeutumisesta otettiin käyttöön. Kukaan ei ryntäillyt eikä etuillut. Ihmiset auttoivat ja opastivat toinen tosiaan. Olisiko korona opettanut meille suhtautumista uusiin yllättäviin käänteisiin? Niin sanottu resilienssi oli lisääntynyt. Okey, nyt lähdetäänkin tätä reittiä, kun toinen tie on tukossa.

Loppusilaus palvelupolussa

Minusta ja miehestäni oli lopulta mukava viettää yksi yö Kanarialla. Kaunis auringonlasku ja upea täysikuu. Hyvä illallinen, jonka matkatoimisto kustansi. Lopuksi matkatoimistolta tuli vielä viesti: ”Hei Merja, oli ikävää, että menolentosi viivästyi sääolosuhteiden vuoksi ja kone laskeutui Madeiralle 20 tuntia ja 26 minuuttia myöhässä. Lomalentoja koskevien korvausmääräysten mukaisesti yli 5 tunnin myöhästyminen voidaan katsoa virheeksi matkassa ja täten hyvitämme sinulle yhden päivän osuuden matkan kokonaishinnasta. ”

Tätä kirjoittaessani lomaa puolitoistaviikkoa takana. Olemme todella nauttineet hotellin kauniista puutarhasta, suomalaiselle sopivasta kesälämpötilasta keskellä talvea, upeista maisemista vaellusreiteillä. Hotellin palvelupolusta ja kohtaamispisteiden suunnittelun onnistumisesta voisi kertoa lisääkin, mutta ehkä toisella kertaa. Ehkä kuitenkin hotellin nimessä oleva sana Splendida (loistava) oikeasti kuvaa omaa asiakaskokemustani.

Kuva on otettu hotellimme Quinta Splendida Wellness & Botanical Gardenin ravintolan ikkunasta aamiaisella. Siksi kirjoitus ikkunassa nurinpäin.

Otetaan tulevan vuosi yhdessä vastaan uusia polkuja löytämällä, jos vanhan reitin tielle nousee esteitä. Ennakoidaan ja tehdään varasuunnitelmia.

Oikein hyvää vuotta 2022 toivottaen

Merja Carlander

yrittäjyys #visio #missio #tulevaisuus #kehittäminen #uudenoppiminen #luovuus #työnohjaus #itsensäjohtaminen #tavoitteet #vuorovaikutus #kommunikointi #skenaario #mentorointi #kuunteleminen #ajanhallinta #ennakointi #itsetunto #itsevarmuus #ylpeys #palvelupolku #kohtaamispiste

Merja Carlander kertoo Mentorin päiväkirjassa kuukausittain mietteitään ja havaintojaan mentoroinnista.  

Merjan missio on tukea työyhteisöjä, esimiehiä ja yrittäjiä kohti parempaa työelämää ja saavuttamaan tavoitteensa. Hän toimii yritysmentori, johdon ja työyhteisöjen coachina ja työnohjaajana.

Ihminen on kokonaisuus. Huolehtimalla omasta fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnistaan, osaamisen kehittämisestä ja yhteisöllisyydestä saa aikaan myös parempaa tulosta. Vastapaino työlle on se elämän neljäs tukijalka.

  www.merjacarlander.fi  www.facebook.com/merjacarlander2./ www.linkedin.com/in/merja-carlander-3ab839ab

Artikkeli Mentorin päiväkirja – Suunnitelmat uusiksi: mutkia matkassa julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Vähättely ei tee ketään onnelliseksi, ei myöskään itsensä vähättely. Pitäisikö sananlaskua: ”Rakasta muita niin kuin itseäsi” hiukan freesata. ” Jotta voit rakastaa muita, on sinun hyvä rakastaa ensin itseäsi”. Onnistumisista pitää saada olla ylpeä ja niitä pitää saada tuulettaa.

Jos nyt kerron ja kehuskelen äänen onnistumisistani niin seuraavalla kerralla asiat menevät varmasti pieleen: ”Ylpeys käy lankeemuksen edellä”. Pelkäämmekö, että jotakin pahaa tapahtuu, jos nyt olemme ylpeitä saavutuksestamme? Mitä jos epäonnistun seuraavalla kerralla? Miten se muka vähentäisi aikaisemman onnistumisen arvoa? Suhtautumista epäonnistumiseenkin on hyvä pohtia. Suhtaudutaan siihen kokeiluna, josta voimme oppia jotakin ja tehdä ensi kerralla eri tavalla.

Kiitollisuuspäiväkirjan pitämisestä on ollut puhetta pidemmän aikaa. Olisiko nyt hyvä hetki alkaa kirjoittaa ylpeyspäiväkirjaa. Kun on asettanut itselleen jonkin tavoitteen ja sen saavuttaa, voi olla ylpeä itsestään. Tavoitteeseen pääseminen on saattavat viedä pidemmänkin aikaa ja vaatinut ponnisteluja. Opinnot on saatu suoritettua. Projekti on saatu päätökseen. Tällaisista asioista meidän on usein helpompi kertoa olevamme ylpeitä. Tavoitteiden saavuttamisen ja itsensä ylittämisen jälkeen voi olla isosti ylpeä.  Näitä saavutuksia eteemme tulee kuitenkin elämässä harvemmin.

Aina ylpeyden aiheiden ei tarvitse olla isoja

Ylpeyspäiväkirjaan voi kirjata itselleen myös arkisempia asioita ja onnistumisia. Tavoitteet voivat olla suuria ja pieniä. Anna itsellesi lupa olla ylpeä myös niistä tavoitteista, joiden eteen ei ole tarvinnut ponnistella kuukausia tai vuosia. Leivoin tänään onnistuneen kakun. Sain vihdoin vintin siivottua, tai vaikkapa vain yläkaapin. Ilahdutin ystävää soittamalla. Tein viiden kilometrin metrin lenkin, rauhallisesti nauttien ulkoilmasta ja luonnosta. Pysyin tänään aikataulussa. Sain ”inhokkihomman” tehtyä. Autoin naapurin ikäihmistä.

Suomessa asuu maailman onnellisin kanssa. Tämän tutkimuksen tulosten julkistamisen jälkeen käydään yleensä kovaa polemiikkia virheellisestä tuloksesta. Kaikilla asiat eivät ole hyvin, mutta eiköhän suurin osa meistä ole suhteellisen tyytyväinen varsinkin, jos kurkistaa hiukan tilannetta monessa muussa maailman kolkassa. Eli olkaamme tästäkin ylpeitä eikä kaiveta ensimmäiseksi perusteluja sille, miksi tulos on täysin virheellinen. Sitä paitsi me voimme olla osana edistämässä olosuhteiden kehittymistä. Voimme olla ylpeitä myös siitä, jos huolehdimme omasta ja läheistemme hyvinvoinnista ja tyytyväisyydestä elämäämme.

Psykologia määrittelee ylpeydelle kaksi tyyppiä, positiivisen ja negatiivisen

 Positiivista ylpeyttä kutsutaan itsetunnoksi tai itsevarmuudeksi, negatiivista ylimielisyydeksi. Ylpeyspäiväkirjan avulla voimme tuoda itsellemme paremmin näkyväksi omat ylpeyden aiheemme. Se ei suinkaan tarkoita, että me suhtautuisimme toisiin ylimielisesti. Omat ylpeydenaiheemme ovat harvoin joltakin toiselta pois. Me olemme osa yhteisöä. Oma suhtautumisemme muihin voi olla myös ylpeyden aihe. Merkityksellisyyttä omaan elämään tuo myös toisen henkilön tukeminen. Voimmeko kannustaa myös muita olemaan ylpeitä itsestään? Ihailen toisinaan miten hyvät urheiluvalmentajat osaavat kehua omaa joukkuettaan ja sanovat ääneen, että olen ylpeä joukkueesta. ”Vaikka pelasimme kovan paineen alla, olen ylpeä siitä, miten hienosti peliä vietiin eteenpäin.”

Aina ei ylpeyden aiheita tarvitse etsiä saavutuksista. Voimme olla ylpeä myös ominaisuuksistamme tai luontaisista taidoista.  Oletko ylpeä siitä, että olet hyvä kuuntelija. Tai ylpeä siitä, että keksit hyviä ideoita. Tai ylpeä siitä, että keksit toisten ideoihin pohjalta uusia ideoita. Tai osaat löytää tavat ideoiden toteuttamiseksi käytännössä. Oletko ylpeä ystävällisyydestäsi. Oletko ylpeä kielipäästäsi. Oletko hyvä leipomaan, leikkimään lasten kanssa. Oletko ylpeä sinnikkyydestäsi tai rohkeudestasi. Osaatko olla kärsivällinen. Oletko hyvä organisoimaan asioita. Oletko ylpeä kyvystäsi ja halustasi oppia uutta. Oletko ylpeä arvoistasi. Onko sinulla kyky nähdä kauneutta.  Ylpeydenaiheita voi löytää niin monenlaisista asioista.

Pohdipa oman elämäsi aaltoliikettä

Vaatimattomuus ja epävarmuus ilmenee ihmisen elämässä monin eri tavoin. Millainen olit nuorempana? Millaisena sinä muistat itsesi? Omasta nuoruudestani muistan olleeni jossain vaiheessa myös koulussa rasittava ja aika tavalla myös vahvoilla mielipiteillä haastava teini. Olin äärimmäisen hämmästynyt, kun nuorena aikuisena tapasin entisen uskonnon opettajanani, joka kehui minun olleen aina niin  iloinen ja positiivinen. Erityisesti nuoret kaipaavat tukea omien ylpeyden aiheidensa löytämisessä. Pienet lapset ovat usein vilpittömän ylpeitä omista piirroksistaan ja vaikkapa hiekkakakuista. Ei anneta tämän kyvyn kadota. Kannustetaan itseämme ja muita.

Muista siis taputtaa itseäsi olkapäälle myös silloin, kun tavoitteesi ei onnistunutkaan täydellisesti. Ota tämä kokemus kokeiluna. Opit varmasti jotakin. Kirjaa se ylpeyspäiväkirjaasi.

Vai olisitko tänään ylpeä siitä, että maltoit jäädä illalla sohvalle makaamaan ja soit itsellesi hyvän laiskotteluhetken. Mistä sinä olet ylpeä? Milloin viimeksi olit itsestäsi erityisen ylpeä?

Mistä minä olen ollut viimeksi ylpeä

Olen ylpeä siitä, että osaan paremmin aikatauluttaa työni.  Olen kehittynyt asioiden ennakoinnissa. Olen ylpeä siitä, että olen oppinut sanomaan joillekin asioille ei, jotta voin vastata toisiin asioihin kyllä. Olen ylpeä hyvistä suhteista omiin bonuslapsiini. Olen mentorina ylpeä yrittäjäopiskelijoistani, jotka saivat tutkintonsa valmiiksi. Olen ylpeä uudesta sienikastikereseptistä. Olen ylpeä siitä, että osaan ottaa opiksi myös aikaisemmista pieleen menneistä jutuista.

Olen ylpeä siitä, että sain tämän blogin kirjoitettua.

Hyvää joulun odotusta toivottaen

Merja Carlander

yrittäjyys #visio #missio #tulevaisuus #kehittäminen #uudenoppiminen #luovuus #työnohjaus #itsensäjohtaminen #tavoitteet #vuorovaikutus #kommunikointi #skenaario #mentorointi #kuunteleminen #ajanhallinta #ennakointi #itsetunto #itsevarmuus #ylpeys

Merja Carlander kertoo Mentorin päiväkirjassa kuukausittain mietteitään ja havaintojaan mentoroinnista.  

Merjan missio on tukea työyhteisöjä, esimiehiä ja yrittäjiä kohti parempaa työelämää ja saavuttamaan tavoitteensa. Hän toimii yritysmentori, johdon ja työyhteisöjen coachina ja työnohjaajana.

Ihminen on kokonaisuus. Huolehtimalla omasta fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnistaan, osaamisen kehittämisestä ja yhteisöllisyydestä saa aikaan myös parempaa tulosta. Vastapaino työlle on se elämän neljäs tukijalka.

  www.merjacarlander.fi  www.facebook.com/merjacarlander2./ www.linkedin.com/in/merja-carlander-3ab839ab

Artikkeli Mentorin päiväkirja – Ylpeydenaiheet näkyviksi: aloita ylpeyspäiväkirja julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

• Kuinka paljon aikaa jonkin asian tekemiseen menee?
• Kuinka paljon aikaa vaatii suunnittelu?
• Mitä pitää tapahtua ennen kuin asia toteutuu?
• Onko toteutuksen eri vaiheessa mukana muita ihmisiä, omasta organisaatiostamme, yhteistyökumppaneita, viranomaisia,  yms.?

Meillä on koko ajan erilaisia asioita työn alla, toiset isompia ja toiset pienempiä. Nyt on viimeistään aloitettava suunnittelun suunnittelu. Suunnitelma auttaa meitä myös keskittymään kulloinkin meneillään olevaan asiaan. Se vähentää stressiä ja vapauttaa luovuutta. Asiakkaat kaipaavat usein työkaluja ajankäytön hallintaan. Niitäkin löytyy lukuisa määrä myös digitaalisessa muodossa. Niitä kannattaa kokeilla ja valita se itselle tuottavin ja toimivin tapa.

Suunnitelmalle rakenne

Suunnitelman laatimista auttaa, kun käytämme apuvälineenä samanlaista toimivaksi havaittua rakennetta. Meillä ihmisillä on erilaisia tapoja hahmottaa asioita. Suunnitelman pohja voi olla digitaalinen tai vaikkapa perinteinen kalenteri. Jollekin sopii sähköinen järjestelmä, joku toinen hahmottaa asiat paremmin kirjoittamalla ne kalenteriin tai paperille. Itse olen kokeillut erilaisia sähköisiä työkaluja ja palannut takaisin yhdistelmään. Päivittäisessä käytössä ovat paperinen ja sähköinen kalenteri. Sähköiseen kalenteriin merkitsen tapaamiset, kokoukset ja vapaa-ajan menot. Varsinainen tekeminen ja toteuttaminen merkitään otsikon tasolla edellisten lisäksi paperiseen kalenteriin. Hahmotan asioita visuaalisesti. Haluan nähdä ”kalenteriaukion” edessäni. Iso kuva näkyy kalenterista. Oman PC:n tiedostojenhallintaan olen järjestänyt eri kokonaisuudet nimettyihin kansioihin, josta asiat on helppo löytää. Sieltä löytyvät myös esimerkiksi eri projektien tarkemmat aikataulut kukin asiaan liittyvästä kansioista.

Ryhtymisen vaikeus

Arjen pyörityksessä on kiusaus keskittyä niihin nopeasti hoidettuihin eteen pompahtaviin asioihin. Aina ne eivät ole niitä tärkeämpiä eivätkä edes kiireellisempiä tehtäviä. Olemme muka saaneet asioita aikaiseksi, kun ne on hoidettu.

Tärkeiden ja vaativampien tehtävien osalta deadline painaa taas päälle. Mutta kun meillä on ollut niin kiire, emme ole ehtineet niihin paneutua. Vai onko niin, että vaativampaan asiaan on vaikea tarttua. Mitä jos kerrankin aloittaisit riittävän ajoissa. Ajoita työn eri vaiheet. Laadi aikataulutettu deadline kokonaisuudelle ja deadlinet eri vaiheille. Mitä siitä seuraa, jos asia jää hoitamatta? Tai vastaavasti mikä on se ”palkinto”, kun hommat on viety maaliin. Keppi ja porkkana auttavat usein myös omaan priorisointiin ja itsensä johtamiseen.

Varmista, että toimeenpanon edellytykset ovat kunnossa

Pilko tavoitteesi ja toimintasi pienempiin osiin. Tämä auttaa sinua hahmottamaan jo etukäteen mitä tietoa, tavaroita, ihmisiä yms. tarvitset eri aiheissa. Mitä täytyy olla valmiina ennen kuin siirryt seuraavaan vaiheeseen? Pääset etenemään toteutuksessa, kun edellytykset toteutukselle ovat valmiina.

Toimeenpanoon vaikuttaa myös meidän oma jaksamisemme sekä luontaiset taipumukset. Meillä kaikilla on oma vuorokausirytmimme. Oletko aamuihminen vai saatko enemmän aikaan vasta lounaan jälkeen? Omaa työpäivää kannattaa suunnitella omaan rytmiin sopivaksi. Jos aivot ovat kirkkaimmillaan heti aamusta, varaa ne ideoinnille ja vaativammalle työlle. Jos aamut ovat sinulle hitaan heräämisen aikaa, hoida pikaisemmat sähköpostit yms. silloin alta pois, jotta voit myöhemmin keskittyä ajattelua vaativin tehtäviin. Muutenkin päivää kannattaa tietoisesti rytmittää. Mikrotauot on hyvä varata omaan kalenteriin. Kun aivomme menevät ”juntturaan”, kannattaa pitää tauko ja lähteä vaikkapa pienelle happihypylle. Jos sinun on mahdollista jakaa kuormittavampia ja kevyempiä töitä tehtäväksi vuorotellen, niin hyödynnä sitä.

Oletko oman aikataulutuksesi herra

Harva meistä voi täysin vapaasti suunnitella omaa ajankäyttöään. Voiko joku toinen varata aikaa suoraan kalenterista? Jos käytössä on tiimin yhteinen sähköinen kalenteri, suosittelen merkkaamaan itsesi omaan kokoukseesi ajaksi, jonka olet varannut tärkeälle, keskittymistä vaativalle työtehtävälle. Voisiko tämän ottaa myös puheeksi työyhteisössä? Aikaansaaminen ja tavoitteiden toteuttaminen on kuitenkin kaikkien yhteinen intressi. Keskity oman ajankäyttösi suunnittelussa niiden asioiden kohentamiseen, joihin voit vaikuttaa. Niitä on todennäköisesti enemmän kuin olet huomannutkaan.

Ei-sanomisen taitoa kannattaa harjoitella. Onko joitakin asioita pakko toteuttaa huomenna, ensi viikolla tai ensi kuussa? Saatko paremman lopputuloksen aikaan, jos sovit toteutuksen tammikuulle?

Itse arvostan kovasti sitä, että yhteistyökumppanini miettivät asioita myös pidemmällä aikavälillä. Omasta kalenterista löytyvät sekä tarkempi lyhyen ajan suunnitelma ja pitkä tähtäin. Osa kokouksista ja projekteista on tiedossa jo ensi vuoden kesäkuuhun asti. Tälle välille olen hyvissä ajoin merkannut myös ne hiukan pidemmät tauot, joita lomiksi kutsutaan. Hyvän toimeenpanon ja ajanhallin yksi edellytys on omasta jaksamisesta huolehtiminen.

”Ihminen joka on liian vanha oppimaan, on todennäköisesti aina ollut liian vanha oppimaan” – Minnie Haskins

Ajanhallintakin ja toimeenpano ovat asioita, joita voi oppia. Välillä onnistumme siinä paremmin, välillä huonommin. Mutta kuten kaikessa oppimisessa, uudelleen yrittämällä harjaantuu ja kehittyy paremmaksi.

Hyvää marraskuuta toivottaen

Merja Carlander

Blogin kuvan on ottanut Anne Sokka-Tuomala.

yrittäjyys #visio #missio #tulevaisuus #kehittäminen #uudenoppiminen #luovuus #työnohjaus #itsensäjohtaminen #tavoitteet #vuorovaikutus #kommunikointi #skenaario #mentorointi #kuunteleminen #ajanhallinta #ennakointi

Merja Carlander kertoo Mentorin päiväkirjassa kuukausittain mietteitään ja havaintojaan mentoroinnista.  

Merjan missio on tukea työyhteisöjä, esimiehiä ja yrittäjiä kohti parempaa työelämää ja saavuttamaan tavoitteensa. Hän toimii yritysmentori, johdon ja työyhteisöjen coachina ja työnohjaajana.

Ihminen on kokonaisuus. Huolehtimalla omasta fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnistaan, osaamisen kehittämisestä ja yhteisöllisyydestä saa aikaan myös parempaa tulosta. Vastapaino työlle on se elämän neljäs tukijalka.

  www.merjacarlander.fi  www.facebook.com/merjacarlander2./ www.linkedin.com/in/merja-carlander-3ab839ab

Artikkeli Mentorin päiväkirja – Aikaa ei voi lisätä: suunnittelua voi julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

”Mitäs, jos katsoisitkin sitä siitä näkökulmasta, että…”

”Minusta tuo on loistava idea. Mitä muut tuumaatte, mihin suuntaan lähdetään kehittelemään?”

”Enpä ole tullut ollenkaan ajatelleeksi, tämähän muuttaa koko juttua.”

” Mitäs tuumaatte sellaisesta vaihtoehdosta, että…”

”Minä olen aina tähän saakka luullut, että…”

Viime viikkojen kohtaamiset todistivat jälleen, kuinka paljon enemmän saadaan aikaan, kun lähdetään kehittelemään asioita porukalla. Yksin valtameren saaren rannalla voimme toki tehdä havaintoja ja päätelmiä asioista. Toisella puolella saarta tai seuraavalla saarella saattaa kuitenkin olla aivan erilainen ilmasto ja luonnonkirjo. Me olemme osa suurempaa kokonaisuuttaa, systeemiä. Purjehditaanpa sinne naapurisaarelle ja otetaan selvää, miten siellä ajatellaan. Miten voisimme kehittää omaa systeemiälykkyyttämme? Voisimmeko toimia paremmin ja luovemmin vuorovaikutustilanteissa huomioimalla tietoisemmin oman vaikutuksemme muihin ja muiden vaikutuksen itseemme.

”Saarihyppelyä toinen toistemme ajatusmaailmassa”

Iso merkitys lähiaikojen kohtaamisten vaikutukseen oli sillä, että useammat tapaamiset järjestyivät pitkästä aikaa kasvokkain. Syntyi uusia liikeideoita ja verkostoja. Osa vapaamuotoisissa tapaamisissa, osa  valmennuksessa, jossa samalla kehitettiin uusia toimintatapoja ja tulevaisuuden hankkeita vapaaehtoistyössä. Parissakin kohtaamisessa nostettiin esiin maailman muutoksen nopeus ja muuttamisen tarve entistä monimuotoisemmaksi ja kansainvälisemmäksi. Oli mielenkiinoista kuulla mihin eri henkilöt kiinnittivät huomiota. Taas kerran jouduin huomaamaan, että kukin meistä elää tavallaan oman tietämisensä kuplassa, sillä omalla saarellaan. Saarihyppely on avartavaa.

Keskusteluissa oli paljon sitä arjen luovuutta, jolle meidän pitäisi antaa enemmän aikaa ja tilaa. Kaikki hyvä ei synny olemalla tehokas ja nopea. Jotta luovuus alkaisi niin sanotusti kukkia, meidän on lupa antaa itsellemme pysähtyä asioiden äärelle. Pyöritellä niitä yhdessä. Tunnustella myös miltä asiat meistä tuntuvat. Mikä vaikuttaa omaan tapaamme esittää asioita? Millaisen vastaanoton toisten ajatukset minussa herättävät? Olemmeko niitä, jotka latistavat ja ampuvat ideat alas ennen kuin ne ovat lähteneet edes kunnolla lentoon? Vai innostummeko kehittämään ajatuksia, vaikka emme heti tunnistaisikaan niitä omiksemme?

”Mielipiteeni on selvä. Älä sekoita niitä tosiasioilla” – Tuntemattoman seinäkirjoitus

Omat ennakkokäsityksemme aiheesta ja toisinaan myös niitä esittävästä henkilöstä saattavat sulkea korvamme. Kuulemme mitä haluamme sen sijaan että pyytäisimme toista kertomaan lisää. Millaisiin saavutuksiin keskustelumme johtaisivatkaan, jos asennoituisimme itse olemaan onnistumisen mahdollistajia. Jotta ymmärtäisimme muita, on meidän ensin ymmärrettävä itseämme. Aikoinaan  suorittaessani johdon ja työyhteisöjen työnohjaajatutkintoa, lähes koko ensimmäinen vuosi käytettiin omaan itseen ja oman käyttäytymisen tutkimiseen. Tällä itseensä tutustumisen taipaleella ollaan edelleen. Omat ennakkoluulot, mukatietäminen, perinteet, auktoriteettien mielipiteet, tulkinnat, äidin ja isän opit lapsuuden ajalta vaikuttavat meidän kaikkien ajatteluun. Se heijastuu myös meidän tapaamme vuorovaikuttaa. Tavoitteena on kuitenkin ymmärtää ja oppia toisten maailmasta ja toivottavasti myös itse pystymme toimimaan uteliaisuuden liekin sytyttäjänä.

”Haaksirikon kokenut pelkää tyyntäkin vettä” sitaatti Ovidiuksen runokirjeestä antiikin ajoilta

Ei-toivotun kritiikin kohteeksi joutunut saattaa käydä siilipuolustukseen välittömästi kohdatessaan omasta näkemyksestään poikkeavia kommentteja. Keskustelukumppanilla on tällöin toivottavasti ”psykologista silmää”. Onko kyse oikeasti näkemyksen puolustamisesta vai kokeeko toinen kritiikin henkilökohtaisena. Rakentavan kritiikin antamista voi harjoitella työyhteisössäkin (tai vaikkapa perhepiirissä). Kritiikin tavoitehan pitäisi olla asioiden kehittyminen parempaan suuntaan. Sen pitäisi sisältää sekä hyvien että huonojen puolien esiin tuominen arvioitavasta asiasta. Kriittisessä keskustelussa on aina kaksi osapuolta. Sekä kritiikin antamisessa että vastaanottamisessa voi kehittyä. Ainaisella samanmielisyydelläkään ei luoda uutta.

Arvostelu ja arvottaminen mietityttävät. Arvottaminen liittyy jonkin asian arvokkuuteen tai arvottomuuteen. Eri ihmisille erilaiset asiat voivat olla arvokkaita. Lyttäämmekö jonkin asian käsittelyn siksi, ettei se meille itsellemme ole arvokas ja tärkeä. Pysähdy hetkeksi, ennen kuin sanot mitään keskustelukumppanillesi ja pyydä häntä kertomaan, miksi asia on hänelle tärkeä. Voit yllättää itsesi ja oppia jotakin uutta arvokasta.

Arviointikin  saattaa herättää pelkoa. Yhdessä asioita suunniteltaessa kannattaisikin koota kaikki asiat ensin neutraalisti yhteen ja verrata eri vaihtoehtoja, kun ne ovat kaikkien silmien edessä. Karsintakeskustelu pitäisi aloittaa vasta sen jälkeen. Hyvä hanke tai projekti tarvitsee myös kriittistä arviointia. Sitä on hyvä tehdä yhdessä ja asiasta riippuen myös testata ulkopuolisilla.

Olosuhteet turvallisiksi ja pelisäännöt selviksi

Kaikissa yhteisöissä, joissa vaikutamme ja vaikutumme, voisi silloin tällöin käydä keskusteluja pelisäännöistä. Johtolanka  pelisääntöjen pohjaksi voisi olla vaikkapa:

Saadaksemme kukin omasta luovuudestamme kaikkein parhaan esiin meillä on turvallinen keskusteluilmapiiri, jossa vallitsee toisen mielipiteen ja ajatuksen kunnioittaminen ja jossa on lupa olla myös eri mieltä.

Antoisia kohtaamisia toivottaen. Ammu kukkasin, älä kovapanoksilla.

Ps. Blogin kuvan olen napannut Sveitsissä siippani veljen kotoa seinälautasesta. Lieneekö kuva alun perin Banksyn?

Merja Carlander

Merja Carlander kertoo Mentorin päiväkirjassa kuukausittain mietteitään ja havaintojaan mentoroinnista.  

Merjan missio on tukea työyhteisöjä, esimiehiä ja yrittäjiä kohti parempaa työelämää ja saavuttamaan tavoitteensa. Hän toimii yritysmentori, johdon ja työyhteisöjen coachina ja työnohjaajana.

Ihminen on kokonaisuus. Huolehtimalla omasta fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnistaan, osaamisen kehittämisestä ja yhteisöllisyydestä saa aikaan myös parempaa tulosta. Vastapaino työlle on se elämän neljäs tukijalka.

  www.merjacarlander.fi  www.facebook.com/merjacarlander2./ www.linkedin.com/in/merja-carlander-3ab839ab

Artikkeli Mentorin päiväkirja – Älynväläyksiä yhteisvoimin julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Palasin mielessäni parin viime vuoden takaisiin tunnelmiin selatessani vanhaa kalenteria löytääkseni erään tapaamisen ajankohdan. Jäin selailemaan kalenterin sivuja useammalta kuukaudelta. Vaikka se ei olekaan varsinainen päiväkirja, on minulla tapana merkata paperikalenteriin monenlaisia asioita työ- ja yksityiselämän saralta. Kuinka erilaisilta merkinnät näyttävätkään verrattuna esimerkiksi viime kevääseen. Viimeisen vuoden pari useimmiten toistuvaa sanaa kalenterissa ovat Teams tai GoToMeeting. Havahduin miettimään mitä kaikkea olen joutunut, ja samalla myös oppinut tekemään eri tavalla. Joidenkin asioiden suhteen odotan sitä aikaa, kun saa palata entisin kuvioihin. Jotkut asiat olen tosin tehnyt jopa typerästi siksi, ettei niitä ole ollut pakko kyseenalaistaa.

Samalla aloin miettiä olenko muuttunut jotenkin ”isommin”

Korona-aika on tehnyt myös nöyräksi. Entistä enemmän huomaa kuinka paljon elämässä on asioita, joihin ei voi vaikuttaa ja kuinka suuri merkitys voi olla myös sattumalla. Oletko juuri määrätyllä hetkellä jossakin? Tapaatko sattumalta jonkun henkilön, jolla myöhemmin voi olla suuri vaikutus elämääsi hyvässä tai pahassa? Tätä miettiessäni korostui jälleen ajatus ennakoimisen tärkeydestä. Suunnittelua ei pidä jättää tekemättä siksi, että kaikki madollisuudet  eivät kuitenkaan toteudu. Päin vastoin, suunnittelun tärkeys korostuu. Yhden suunnitelman lisäksi on tehtävä muutama varasuunnitelma. Kun sattuma tuo jonkin mahdollisuuden eteemme, osaammeko hyödyntää sitä vai ajelehdimmeko sen ohi. Se mahdollisuus voi olla idea jonkin uuden kehittämisestä, henkilö tai yritys, jonka kanssa voisi syntyä antoisaa ja tuottoisaa yhteistyötä tai vaikkapa mahdollisuus vaihtaa alaa ja oppia jotakin uutta. Ovatko nuo sattuman eteen tuomat mahdollisuudet vähäisempiä kuin aikaisemmin? En ole käynyt konferensseissa, tapahtumissa, matkoilla. Tapaamiset ovat lähes kaikki ennalta sovittuja ja etäyhteydellä. Satunnaiset kohtaamiset ovat jääneet pois. Niitä kaipaan. Toisaalta mietin, olenko tullut niin mukavuudenhaluiseksi, että osallistun vaikkapa työhyvinvointipäiviin mieluummin kotisohvalta kuin paikan päällä.

Veikkaan kuluttajien ostokäyttäytymisessä tapahtuneen pysyvämpiä muutoksia. Juuri eilen asiakkaani totesi, ettei lapsiperheen arkea voisi enää kuvitellakaan ilman ruuan verkkokauppaa. Kuka kiireinen perheenisä- tai äiti tuhlaisi perjantai-iltaa viikonlopun ruokaostosten tekoon kaupassa pyörien. Moni ruokakauppa ja ravintola keksi hyödyntää tätä nopeasti koronan alettua. Mikä voisi olla seuraava kiinnostava, lisämyyntiä tuova ja ehkä kilpailijoista erottava juttu. Vaatteita on ostettu tähänkin saakka paljon verkkokaupasta. Tämä trendi varmasti jatkuu, mutta toisaalta meitä on varmasti monta, jotka haluamme ainakin ns. parempien vaatteiden osalta palata liikkeeseen hypistelemään kuoseja ja sovittelemaan ilman mahdollista palautusrumbaa. Osa ns. kivijalkamyymälöistä valittaa kuinka asiakkaat käyvät liikkeessä sovittamassa ja tekevät ostokset sen jälkeen jostakin verkkokaupasta. Fiksulla kivijalka liikkeellä onkin siksi myös verkkokauppa. Pukeutumistyyli etätöiden aikaan on ollut rennompi. Itselle on nyt tullut mitta täyteen rönttörissä oloon ja tekee mieli laittaa nätimpää ylle myös etätöissä. Mutta kuinkahan moni toimistotyöpaikalle palaava haluaa pukea ylleen pikkutakin ja kaulaan solmion. Ehkä rennompi Smart casual valtaa entistä enemmän alaa.

Kotisivujen toimivuuden ja houkuttelevuuden merkitys kasvaa

Korona on vaikuttanut monella tavoin myös esim. matkailuun. Muistatteko vielä, että aikoinaan lomamatkat ja lentoliput hankittiin käymällä matkatoimistossa. Samat palvelut olemme hoitaneet jo kauan itse netissä. Ehkä matkailumessujen palatessa käymme taas siellä poimimassa vaikutteita. Yrityksen nettisivujen tehtävänä on auttaa meitä löytämään sellaista, mistä emme ole uneksineetkaan. Tällöin olemme valmiit myös laittamaan lisää pennosia riviin ja säästämään tarvittavat rahat arjesta. Osa haluaa matkailla edullisesti. Kasvava joukko arvostaa myös juuri heidän tarpeisiinsa räätälöityä matkaa. Kotimaanmatkailun osalta on tehty paljon, mutta näiden parin kesän aikana on saanut usein törmätä kotisivuihin, joita on päivitetty viimeksi joitakin vuosia sitten. Ostaminen ja varaaminen on hankalaa, jolloin asiakkaana siirryn helposti seuraavaan kohteeseen. Somen pitää tarjota asiakkaalle mahdollisuuden törmätä sattumalta omaan unelmakohteeseen tai unelmapalveluun tai tuotteeseen. Myyjän on vaikea saada tuotetta kaupaksi, jos ei kukaan tiedä millainen helmi hänellä olisi tarjottavana. Yrityksen on tehtävä itsensä näkyväksi.

Omassa työssäni sekä asiakkaani että minä kaipaamme nyt kasvokkain kohtaamista. Palaverit, coaching, mentorointi ja työnohjaus sujuvat kyllä jo hyvin verkkoyhteydellä, kunhan kamerat voidaan pitää käytössä. Jotakin jää silti puuttumaan: ne pysähtymisen hetket, kullan arvoinen hiljaisuus, jolloin uusi oivallus ja idea alkaa kehittyä aivoissamme. Jotenkin nettiruudun välityksellä toisen tuijottaminen hiljaa tuntuu kummalliselta. Ehkä siihenkin on opittava ja kannustettava myös muita osallistujia. Ollaan hetki hiljaa ja maistellaan korvissamme mitä äsken sanottiin. Aivojen toimintaan liike vaikuttaa positiivisesti. Nyt etäkokoukset ovat olleet monella työpaikalla liian tiuhaan ajoitettuja. Siirtyminen kokoushuoneesta tai paikasta toiseen auttaa myös aivoja siirtymään seuraavaan asiaan.

Kaikkia töitä ei voi tai ei ole järkevää hoitaa etäyhteyksillä. Mitä ajatuksia sinulla herää omien palvelujesi tai tuotteittesi myynnistä? Monien palvelujen ostaminenhan tai ainakin varaaminen tapahtuu jo nyt etänä, vaikka varsinainen palvelu tai tuote käytetäänkö paikan päällä. Voiko osa palvelustasi olla itsepalvelua ja osa läsnäpalvelua? Mikä on se lisäarvo minkä asiakas saa läsnäpalvelusta? Voisitko huomioida tämän hinnoittelussasi? Pysähdy miettimään miten ja mitä myyt asiakkaillesi vuoden päästä? Entä viiden vuoden päästä? Voisiko sinun tuotteissasi tai palveluissasi olla enemmän asiakkaan mukaan räätälöityjä asioita? Voisitko sillä erottua muista ja myös hyödyntää sitä hinnoittelussa.  

Kysy näitä asioita nykyisiltä asiakkailtasi. Keskustele näistä myös omien tuttaviesi kanssa, jotka voivat samaistua asiakkaisiisi. Laajenna omaa näkökulmaasi. Voit saada uusia hyviä ideoita ja yllättyä positiivisesti. Ja tietysti voi hyödyntää vaikkapa mentoria, coachia tai yritysneuvojaa.

Kohti syksyä ja uusia tuulia

Merja Carlander

yrittäjyys #visio #missio #tulevaisuus #kehittäminen #uudenoppiminen #luovuus #työnohjaus #itsensäjohtaminen #tavoitteet #vuorovaikutus #kommunikointi #skenaario #mentorointi #kuunteleminen #uranvaihto #ennakointi #skenaario

Merja Carlander kertoo Mentorin päiväkirjassa kuukausittain mietteitään ja havaintojaan mentoroinnista.  

Merjan missio on tukea työyhteisöjä, esimiehiä ja yrittäjiä kohti parempaa työelämää ja saavuttamaan tavoitteensa. Hän toimii yritysmentori, johdon ja työyhteisöjen coachina ja työnohjaajana.

Ihminen on kokonaisuus. Huolehtimalla omasta fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnistaan, osaamisen kehittämisestä ja yhteisöllisyydestä saa aikaan myös parempaa tulosta. Vastapaino työlle on se elämän neljäs tukijalka.

  www.merjacarlander.fi  www.facebook.com/merjacarlander2./ www.linkedin.com/in/merja-carlander-3ab839ab

Artikkeli Mentorin päiväkirja – Koronapilvi väistyy, oletko valmis? julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.