Törmäsin tässä vähän aikaa sitten yrittäjään, joka oli ymmärtänyt haastamisen merkityksen. Hän on päässyt paljon eteenpäin vain sillä, että on hakenut ympärilleen ihmisiä jotka uskaltavat haastaa häntä sekä hänen tekemistään. Sama koskee työntekijöitä eli aivan sama oletko työntekijänä vai yrittäjänä. Työpaikassa usein on siedettävä haasteita, ja haastaminen saattaa olla esihenkilöiden yksi tärkeimpiä taitoja. Miksi, koska ihminen kehittyy aina kun joutuu pohtimaan omaa tekemistään tai ruotimaan miten tekee. Ihmiset joita haastetaan, saattavat jopa ylittää itsensä ja tehdä isoja harppauksia omassa kehityksessään. Tämän näkee kouluttajana monesti.

Vedin pidemmän koulutuksen yhdelle yritykselle ja heidän koko henkilöstölle. Tehtäväni oli haastaa heidät vähän kaikessa tekemisessä, ja oli hienoa katsoa kuinka hyvin he ottivat haasteen vastaan. Haastoin heidät vähän kaikessa tekemisessä, ja kyllä se aiheutti ensin alkuun ”hampaiden kiristelyä” kun kaikki sujuu jo ennestään hyvin. Kerta kerralta etenimme eri asioiden kanssa ja lopulta yrityksen kannattavuus parani valtavasti sekä myös kaikki prosessit. Tätä tapahtuu parhaimmillaan, jokainen meistä voi haastaa itse itseäänkin omassa tekemisessään. Lopputulos on kuitenkin usein parempi, kun sen  tekee joku toinen. Tähän esimerkiksi mentor saattaa olla oikea henkilö. Mutta riittää vaikka oma kaveri, joka ottaa haasteen haastamisesta vastaan. Uskaltaa haastaa sinut ja tekemistäsi. Vaatii pikkasen rohkeutta myös haastettavalta, koska usein koetaan haastaminen kritiikiksi omasta tekemisestä. Vaikka se ei ole tarkoitus.

Esihenkilö, joka pelaa varman päälle maaleja, ei välttämättä ole toimivin haastaja. Yrittäjä taas tarvitsee usein uusia näkökulmia ja ”jeejee” kaverit eivät välttämättä anna lisäarvoa tekemiselle. Etsi sopiva henkilö, ja anna hänelle lupa haastaa sinua ja tekemistäsi.

Uteliaisuus on taito joka tuo uutta

Uteliaisuus on oppimisen moottori. Utelias ihminen katselee ympärilleen, eri suuntiin ja nauttii uusista asioista sekä ymmärtämisestä. Monta asiaa voi oppia, mutta ymmärtäminen vaatii enemmän kuin pelkkä oppiminen. Aloitin yrittäjä sijoittaa -sarjan tässä blogissa, ja jotta voin siitä kirjoittaa, se vaati (ja vaatii edelleenkin) valtavan paljon uteliaisuutta sijoittamisesta sekä siihen liittyvistä asioista. Nautin tosi paljon sen opiskelusta. Olen antanut uteliaisuudelleni vallan, ja etsin koko ajan erilaisia näkemyksiä. Teen sitä itsenäisesti ilman mitään kurssia. Netti on tulvillaan materiaalia. Joudun olemaan utelias kaikelle tiedolle, koska kaikki ei ole oikeaa tai järkevää tietoa. Tämä vasta uteliasuutta vaatiikin.

Utelias yrittäjä tai työntekijä ratkoo parhaimmillaan todella visaisia ongelmia ja vaativia haasteita. Hän kehittää, etsii ratkaisuja, innostuu ja innostaa muita. Uteliaisuuden taito vain lannistuu helposti meiltä. Unohdamme katsoa asioita eri näkökulmista, kaivaa irti kaikki mitä saamme, ja varsinkin kun on kiire ja jatkuva aikataulu päällä. Siinä uteliasuus helposti unohtuu. Opettele olemaan utelias, pysähdy ihan pieneksi hetkeksi kun teet jotain ja kysy itseltäsi vaikka, mitä muut näkevät tässä.

Katso maailmaa, itseäsi ja tekemistäsi uusin silmin.

Artikkeli Tarvitsemme jonkun joka haastaa julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Tehoton ajankäyttö tuntuu sinusta siltä, että et saa mitään tai riittävästi aikaiseksi. Tuntuu, että teet paljon, mutta asiat eivät edisty. Tehoton ajankäyttö tarkoittaa sitä, että teet asioita käyttäen niihin liikaa tai turhaa aikaa. Joskus on kiva tehdä asioita käyttämällä niihin paljon aikaa, vaikka ei saisikaan mitään aikaiseksi. Esimerkiksi lasten kanssa leikkiminen on hauskaa, innostavaa ja siihen voi käyttää vaikka kuinka paljon aikaa. Jos taas siivoat ja jäät välillä katsomaan tv:tä, lukemaan puhelinta tai jotain muuta joka hidastaa siivoamisen edistymistä, käytät siivousaikaa tehottomasti. Jos taas teet siivouksen tehokkaasti pois alta, koet että olet saanut paljon aikaiseksi. Saattaa olla, että teet liian montaa asiaa yhtaikaa. Minulta ainakin onnistuu useamman asian teko yhtäaikaa. Eli saatan hieman huiskia sinne ja tänne, ja huomaan että olisin tehnyt jokaisen asian huomattavasti tehokkaammin sekä nopeammin jos olisin keskittynyt yhteen asiaan kerrallaan. Käykö sinulle näin?

Tulokset syntyvät aika pienellä osalla tekemistämme

Tutkimuksissa on kuitenkin usein esitetty, että 80 % tuloksista syntyy 20 %:lla tekemisistämme. Fokusoinnilla ja tekemisen valinnalla on siis oleellinen merkitys saavutettujen tuloksien kannalta.

Kaikki tekemämme valinnat vaikuttavat elämässämme. Elämäntilanteemme sillä hetkellä vaikuttaa myös ajankäyttöömme. Jos elää ”ruuhkavuosia” saattaa lasten harrastukset ja muut tekemiset säädellä koko vapaa-aikaa. Osa ihmisistä on myös monessa muussa mukana kuten vaikka taloyhtiön hallituksessa tai harrastustoiminnan talkootyössä. Tässä tilanteessa mukaudumme helposti ulkoapäin tuleviin vaatimuksiin. Joskus voi jopa tuntua siltä, että itsellä ei ole vaikutusmahdollisuuksia. Muut säätelevät mitä ja milloin. Velvollisuudentunteemme nostaa päätänsä, ja juoksemme muiden asettamien aikataulujen mukaan.

Mikään ei estä sinua olemasta mukana siellä missä haluat

Oleellista on tietää mitkä asiat ovat itselle tärkeitä ja merkityksellisiä. Siirtää painopiste niiden tekemiseen. Opetella priorisointia ja hyödyntää tavoitteellisuutta toteutukseen. Sinä itse päätät millaista työtä haluat tehdä, kuinka vastuullista ja aikaa vievää. Kuinka paljon kulutat aikaa harrastuksiin tai muihin perheen sekä läheisten tekemisiin. On asioita joita ei voi jättää pois, mutta niitä voi priorisoida ja suunnitella paremmi

Muutama vinkki ajanhallinnan kehittämiseksi

1. Suunnittele ja aikatauluta. Sinulla on parempi todennäköisyys onnistua toteutuksessa kun on selkeä aikataulutus. Jos sinulla on kalenterimme, niin tee hyvä kuukausisuunnittelu, siirrä viikkotasolle tekemiset ja vielä sen jälkeen päivätasolle. Hyödynnä työvälineitä helpottamaan muistamista ja toteuttamista. Opettele tekemään selkeitä deadlineja itsellesi.
2. Tavoite, taas kerran tavoite. Mikä on tavoite tälle kuukaudelle, tälle viikolle, tälle päivälle? Mikrotavoitteet eli pienet päiväkohtaiset tavoitteet auttavat sinua, ja antavat onnistumisen tunnetta kun olet saanut ne tehtyä.
3. Priorisoi tärkeimmät asiat ensin. Mikä on oleellista tehtävää? Taas tee selkeä plani kalenteriin ja työlista itsellesi mitä okin tehtävä tänään, mitä huomenna jne.
4. Jakaminen muille. Onko sellaisia tehtäviä, tekemisiä joita voit delegoida muille? Jos imuroinnin voi siirtää lapselle tai puolisolle, niin hyvä sait delegoitua. Työssä taas voiko jotain delegoida muiden tehtäväksi. Mistä tai keneltä voit saada apua, jos et ehdi itse kaikkea?
5. Seuraa omaa tekemistäsi. Millaiset ovat työtapasi, kuinka siis keskityt tekemiseen. Keskity olennaiseen, älä epäolennaisiin. Teetkö järjestelmällisesti? Mitä sinun omasta mielestäsi pitäisi tehdä eritavalla? Kun seuraat tekemistäsi, huomaat mitä kannattaisi tehdä toisin.
6. Hyödynnä työvälineitä. On se sitten kalenteri, appi, officen ohjelma tai mikä tahansa. Hyödynnä työvälineitä hallinnointiin, hallintaan ja deadlineihin/muistutuksiin. Niitä kyllä riittää.

‍Tee itsellesi näkyväksi se, mitä teet. Pidä vaikka listaa mitä sain tänään tehtyä. Mikä oli helppoa, milloin oli vaikeaa pitää aikataulusta kiinni? Kun varaat kalenteristasi aikaa niin sanotuille ”näkymättömille” työtehtäville (esimerkiksi meileihin vastaamiseeen), tulee niistäkin näkyviä ja alat paremmin hahmottaa mihin aika kuluu. Aika itsessään ei ole ongelma, vaan se kuinka sen käytät.

Aikaa meillä kaikilla on yhtä paljon käytössä, joten kannattaa miettiä mihin sen käyttää. MInulla oli pitkään kortti työpöydällä, jossa oli piirros ja luki ”harva toivoo kuolinvuoteellaan, että olisi tehnyt enemmän töitä”. Muutossa hukkasin kortin, mutta lauseen muistan ikuisesti.

‍Lisää työvälineitä itsensä johtamiseen löydät myös täältä verkkokaupastamme.

‍

Artikkeli Tuottaako ajankäyttö tai itsensä johtaminen haasteita? julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Tuossa iässä sain myös autella eräässä kahvilassa siivoamalla pöytiä ja tiskaamalla, se oli mielestäni niin hienoa, että en tainnut pyytää edes palkkaa, vaan tein auttamisen ilosta.

Lukion jälkeen en juuri edes miettinyt muita vaihtoehtoja vaan halusin opiskella tarjoilijaksi ja sillä tiellä olen edelleen.

Yritykseni Mantella Oy kouluttaa ja valmentaa asiakaspalvelua ravintola-alalla. Perustin yritykseni keväällä 2023, koska korona-aikana ravintola-alalta lähti valtavasti osaamista ja valitettavasti se näkyy nykyään asiakaspalvelun tasossa ravintoloissa.

Olen työssäni toiminut esihenkilönä ja perehdyttäjänä ja huomasin, että rakastan opettaa uusia työntekijöitä ja iloitsen, kun näen, miten he kehittyvät ja kasvavat asiakaspalvelussa ja ihmisten kohtaamisessa.

Haluan tuoda alalle lisää aitoa ihmisten välistä kohtaamista, välitöntä palvelua ja asiakkaan huomioimista. Haluaisin saada alalle lisää yhteisöllisyyttä ja kehittää myös ravintolayrittäjien välistä yhteistyötä.

Olisi hienoa järjestää ravintoloiden yhteisiä tapahtumia ja tempauksia, joista asiakkaat nauttisivat ja yrittäjät voisivat hyödyntää toistensa vahvuuksia.

Eniten yrittäjyysmatkallani olen oppinut omasta itsestäni. Olen joutunut haastamaan itseäni ja omia uskomuksiani ja pelkojani todella paljon.

Varsinkin itseni johtamista olen saanut opetella urakalla, koska yksinyrittäjänä olen vastuussa vain itselleni. Olen oppinut paremmin aikatauluttamaan ja suunnittelemaan töitäni, sekä uskomaan itseeni ja omaan osaamiseeni.

Vapaa-ajalla rentoudun lukemalla paljon kirjoja, neulomalla tumppuja ja sukkia sekä ulkoilemalla koirieni kanssa. Miehen ja koirien kanssa rakastamme viettää aikaa myös tien päällä matkailuautolla retkeillen sekä kotimaassa että ulkomailla.

Terkuin Maria

www.mantella.fi

LinkedIn: www.linkedin.com/in/marialella

FB ja IG: @ravintolakuiskaaja

Artikkeli KasvuStoori – Mantella Oy Maria Lella julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Mistä erimielisyydet syntyvät työyhteisöissä?

Erimielisyydet voivat syntyä monenlaisista eri syistä. Erimielisyydet voivat aiheutua mm epäselvistä tehtävänkuvista tai vastuista, ristiriitaisista tai puutteellisista ohjeista, huonosta tai epäoikeudenmukaisesta johtamisesta tai työvälineisiin tai työoloihin liittyvistä epäkohdista. Kommunikaation puute lisää usein konflikteja työyhteisössä.

Erimielisyydet voivat liittyä pieniin arkisiin asioihin työpaikalla. Jos vuorovaikutus on sellaista, mikä ei salli eriäviä näkemyksiä tai hankalien asioiden puheeksi ottamista, voi konflikteja helposti syntyä työyhteisössä. Erimielisyyksien taustalla voi olla resurssipulaa, työntekijöiden erilaiset vahvat käsitykset, mikä on oikeanlainen ja mikä on väärälainen tapa toimia, työntekijöiden välillä on kitkaa tai vastenmielisyyttä, toisen työntekijän työkyvyn aleneminen, mikä voi aiheuttaa työn epätasaisen jakaantumisen ja kuormittamisen tai työntekijöiden erilaiset arvot.  Työyhteisössä voi myös esiintyä selän takana puhumista, tiedon panttaamista, ulkopuolelle jättämistä, haukkumista, mitätöintiä, juonittelua, epätasa-arvoista kohtelua, kuppikuntia ja kiusaamista.

Viettelevät konfliktit

Miksi toisinaan käy sitten niin, että jäämme kiinni erimielisyyksiin tai konflikteihin? Konflikti voi lisätä merkityksellisyyden tunnettamme. Vastapuoli, kenen syy konflikti mielestämme on, edustaa pahaa ja itse koemme olevamme hyvän perikuva, puhdas pulmunen tai kenties viaton uhri.

Konfliktien ”lumo” – mikä konflikteissa vetää meitä puoleensa?

Konfliktitilanteessa on paljon erilaista energiaa; vihaa, pelkoa tai kateutta. Nämä tunteet eivät ole hyväksi meille, sillä ne vievät energiaa, toisin kuin empatia, aito vuorovaikutus ja myötätunto lisäävät energiaamme. Tästä huolimatta konflikti voidaan kokea omien rajojemme turvaamisena. Puolustamme omia rajojamme, omia oikeuksiamme, haemme arvostusta ja kunnioitusta.

Konflikti niin sanotusti suojelee meidän omia virheitämme ja heikkouttamme. Helposti haemme syitä vaan toisesta konfliktin osapuolesta ja oma osuutemme konfliktin syntymiseen unohtuu. Konflikti voi luoda meille mielikuvan eteenpäin menosta, koska vahvat mielenilmaukset saavat aikaan reaktioita muissa. Ja sen myötä muutoksia eli emme olekaan jumiutuneet paikoillemme.

Onko vaivan arvoista lähteä ratkomaan erimielisyyksiä ja konflikteja työpaikoilla?

Vastaukseni on kyllä! Erimielisyyden tai konfliktin ratkaiseminen voi viedä aikaa, mutta onnistuessaan se palkitsee ja koko työyhteisö voi paremmin tulevaisuudessa. Työyhteisö on motivoitunut tekemään työnsä hyvin ja tuottavasti, jolloin tulosta syntyy helpommin ja enemmän. Työyhteisösovittelu on yksi toimiva keino konfliktitilanteiden ratkaisemiseen.

Erimielisyyksiä ja konflikteja voit ennaltaehkäistä kommunikoimalla avoimesti ja rakentavasti sekä kannustamalla työntekijöitä ilmaisemaan omat näkemyksensä ja tunteensa. Esihenkilönä kuuntele herkällä korvalla, mitä sanottavaa työntekijällä on ja pyri ymmärtämään hänen näkökulmansa. Laadi selkeät ohjeet ja toimintasäännöt, niin työntekijät tietävät, mitkä ovat työpaikan toivotut ja hyväksyttävät toimintatavat. Kaikki me olemme yksiöitä ja kaikilla meistä on omat tarpeemme ja odotuksemme. Aina kun on mahdollista, huomioi eri työntekijöiden tarpeet ja odotukset ja pyri löytämään työntekijää ja työnantajaa tyydyttäviä ratkaisuja. Tarvitessa järjestä työntekijöille koulutusta tai työpajoja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen ja empatian sekä tiimityötaitojen lisäämiseen työpaikalla jne.

Aiemmin olen jo kirjoittanut aiheesta vinkkejä esihenkilölle, kuinka esihenkilö itse voi lähteä ratkaisemaan erimielisyyttä työyhteisössä. https://www.calmen.fi/post/kolme-vinkki%C3%A4-kuinka-esimiehen%C3%A4-l%C3%A4hdet-ratkaisemaan-erimielisyyksi%C3%A4-ty%C3%B6paikalla

Esihenkilönä sinulla on merkittävä rooli konfliktien hallinnassa. Ole aktiivinen, ennaltaehkäise ja rohkaise työyhteisöäsi ratkaisemaan erimielisyyksiä avoimesti. Muista, että konfliktit voivat olla myös mahdollisuus kasvulle ja kehitykselle. Ristiriidoista on myös hyötyä, ne kertovat mistä työyhteisössä pitäisi keskustella.

.

Vieraskynämme kirjoittaja on rekrytoija, HR-osaaja ja työyhteisösovittelija, katso lisää hänen blogistaan aiheeseen liittyviä kirjoituksia.

Salme Kortelainen

Calmen HR-palvelut

Artikkeli Vieraskynä – Erimielisyydet työpaikalla julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Ajankäyttö voi olla myös tehotonta. Teet asioita kovalla vauhdilla miettimättä mitä ja miksi. Asioita voi tehdä ad hoc –tyylillä, jolloin sammutetaan tulipaloa toisensa jälkeen. Ei ole aikaa suunnitella eikä miettiä tekemistä. Tehoton ajankäyttö tuntuu sinusta siltä, että et saa mitään tai riittävästi aikaiseksi. Tuntuu, että teet paljon, mutta asiat eivät edisty. Tehoton ajankäyttö tarkoittaa sitä, että teet asioita käyttäen niihin liikaa tai turhaa aikaa. Voi olla että yrität tehdä montaa asiaa samaan aikaan, jolloin oikeastaan mikään ei edisty kunnolla. Minäkin osaan tehdä montaa asiaa samaan aikaan, ja huomaan nopeasti että huiskin sinne ja tänne. Aika karkaa käsistä ja en saakaan kaikkea valmiiksi toivomallani tavalla. Olen oppinut, että mitä tehokkaammin keskityn yhteen asiaan, sitä nopeammin saan sen hoidettua ja tehtyä.

Tulokset syntyvät aika pienellä osalla tekemistämme

Tutkimukset kertovat, että 80 % tuloksista syntyy 20 %:lla tekemisistämme. Fokusoinnilla ja tekemisen valinnalla on siis oleellinen merkitys saavutettujen tuloksien kannalta.

Kaikki tekemämme valinnat vaikuttavat elämässämme. Elämäntilanteemme sillä hetkellä vaikuttaa myös ajankäyttöömme. Jos elää ”ruuhkavuosia” saattaa lasten harrastukset ja muut tekemiset säädellä koko vapaa-aikaa. Saattaa olla myös muita velvoitteita kuten taloyhtiön hallituksessa mukana olo tai harrastustoiminnan talkootyössä. Tässä tilanteessa mukaudumme helposti ulkoapäin tuleviin vaatimuksiin. Joskus voi jopa tuntua siltä, että itsellä ei ole vaikutusmahdollisuuksia. Muut säätelevät mitä ja milloin. Velvollisuudentunteemme nostaa päätänsä, ja juoksemme muiden asettamien aikataulujen mukaan.

Mikään ei estä sinua olemasta mukana siellä missä haluat

Oleellista on tietää missä oikeasti haluat olla mukana. Siirtää painopiste niiden tekemiseen. Opetella priorisointia ja hyödyntää tavoitteellisuutta toteutukseen. Sinä itse päätät millaista työtä haluat tehdä, kuinka vastuullista ja aikaa vievää. Kuinka paljon kulutat aikaa harrastuksiin tai muihin perheen sekä läheisten tekemisiin. On asioita joita ei voi jättää pois, mutta niitä voi priorisoida ja suunnitella paremmin.

Muutama vinkki ajanhallinnan kehittämiseksi

1. Suunnittele ja aikatauluta. Selkeällä aikataululla todennäköisyys onnistua on parempi. Tee suunnitelma kuukaudeksi mitä on tehtävä, mihin haluat osallistua, millaista aikaa haluat itsellesi. Samalla tavalla voit miettiä myös työtavoitteet. Tee deadline eri tekemisille itseäsi varten. Sitoudut niihin paremmin. Mikäli sinulla on itsensä johtamisen kalenterimme, käytä sitä hyödyksi.
2. Vie suunnitelmasi viikkotasolle. Aloita viikon alussa, mitä teet minäkin päivänä.
3. Lupaa itsellesi aikaa toteutukselle. Päivittäin olevat pienet tekemiset auttavat sinua edistämään isompia tavoitteita. Kun yksikin pieni asia on viety eteenpäin tai tehty, vaikka se olisi tiskaaminen tai imurointi, niin koet onnistuneesi. Olet tehnyt sen mitä suunnittelit. Onnistuminen ruokkii onnistumista. Kun koet hallitsevasi tekemistäsi ja saat suunnitellut asiat tehdyksi, koet onnistuneesi.
4. Priorisoi tärkeimmät asiat ensin. Mikä on oleellista tehtävää? Taas tee selkeä suunnitelma kalenteriin ja työlista itsellesi viikon tehtävistä ja päivittäisistä. Hyödynnä työvälineitä.
5. Jakaminen muille. Onko sellaisia tehtäviä, tekemisiä joita voit delegoida muille? Opettele delegoimaan niin työssä kuin kotona. Siirrä esimerkiksi kotitehtäviä muille perheenjäsenille. Onko työpaikalla tehtäviä joita voi delegoida muiden tehtäväksi tai tehdä yhdessä muiden kanssa.
6. Seuraa omaa tekemistäsi. Millaiset ovat työtapasi, kuinka keskityt tekemiseen. Keskity olennaiseen, älä epäolennaisiin asioihin. Teetkö järjestelmällisesti? Mitä sinun omasta mielestäsi pitäisi tehdä eritavalla? Kun seuraat tekemistäsi, huomaat mitä kannattaisi tehdä toisin.
7. Hyödynnä työvälineitä. Käytä sellaisia välineitä mitkä toimivat sinulle. Hyödynnä työvälineitä hallinnointiin, hallintaan ja deadlineihin/muistutuksiin. Niitä kyllä riittää.

‍Tee itsellesi näkyväksi se, mitä teet. Pidä vaikka listaa mitä sain tänään tehtyä. Mikä oli helppoa, milloin oli vaikeaa pitää aikataulusta kiinni? Kun varaat kalenteristasi aikaa niin sanotuille ”näkymättömille” työtehtäville (esimerkiksi meileihin vastaamiseeen), tulee niistäkin näkyviä ja alat paremmin hahmottaa mihin aika kuluu. Aika itsessään ei ole ongelma, vaan se kuinka sen käytät.

Aikaa meillä kaikilla on yhtä paljon käytössä, joten kannattaa miettiä mihin sen käyttää.

Artikkeli Johda itseäsi – johda aikaasi julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Tekoäly, robotiikka ja muut teknologiset ratkaisut ovat tulleet jäädäkseen. Kuinka paljon ne mullistavat työntekemistä tulevaisuudessa voi vain arvailla. Joka tapauksessa muuttavat. Moni työ muuttuu ihmisen tekemästä tekoälyn tai robotin hoitamaksi. Työympäristö koki ison muutoksen koronan aikana. Enää ei ole vain seiniä minkä sisälle menemme tekemään töitä. Työpaikka voi olla melkein missä vaan. Työympäristönä voi toimia meri, metsä, luonto tai melkein millainen ympäristö tahansa. Teknologia mahdollistaa sitä meille.

Tilat tai huippunopeat yhteydet eivät tee tulevaisuuden työpaikkaa

Sen tekevät ihmiset. Tässä työntekijän työntekijäkokemus ja hyvinvointi tulevat olemaan merkityksellisiä. Ikääntyminen tekee sen, että meitä työssä olevia ei ole kohta enää yhtä paljon. Työntekijöistä joudutaan kilpailemaan ja monella alalla nyt jo kilpailu käydään ihmisillä. Kenellä on parhaat tekijät ja osaajat. Ne yritykset ovat tulevaisuuden kilpailun voittajia, kun väki vähenee.

Tässä kohtaa työympäristöllä, liiketoiminnalla ja osallistavalla sekä avoimella johtamisella tullaan rakentamaan kilpailukykyistä työympäristöä. Ihmiset haluavat vaikuttaa työntekoonsa. He haluavat tehdä töitä joustavasti etätyöskentelymahdollisuuksia hyödyntäen sekä vaikuttaa työaikoihinsa. Hybridimallissa voidaan joustavasti olla mukana etänä tai livenä omien mieltymysten sekä tilanteiden mukaan. Mitä enemmän työnantaja pystyy tarjoamaan mahdollisuuksia, sen kiinnostavampi työpaikka varmasti on.

Työympäristöjen pitää tulevaisuudessa mahdollistaa kohtaamispaikkoja, jossa eritavalla työskentelevät työntekijät pystyvät paremmin kohtaamaan. Voivat vaihtaa ajatuksia, ideoida, innostua ja rakentaa yhteistä tavoitetta kohti tarvittavia tuloksia. Tulevaisuuden työpaikassa jokainen pääsee vaikuttamaan ja saa mahdollisuuksia kehittyä. Ihmiset rakentavat tulevaisuuden työpaikassa itse omat toimintamallinsa työntekemiseen. Tukevat ja auttavat toisiaan. Onko se tällaista? En tiedä, mutta se on nyt jo varmaa että paluuta ennen koronaa aikaan tuskin on. Monen työnteko on muuttunut jo niin paljon.

Työnantajan ja työntekijän sekä työryhmän/tiimin sisällä on vallittava luottamus. Luottamus työhön sitoutumiseen sekä panostamiseen. Työantajan ja esimiesten pitää miettiä miksi työntekijä olisi kiinnostunut tulemaan paikalle. Kuinka tarjotaan sellaisia kohtaamisia, että työpaikalle halutaan tulla ja olla mukana. Tämä vaatii myös työntekijöiden kuuntelemista. Johtajan taitoja osallistaa porukkaa. Tulevaisuuden työn johtaminen ei ehkä ole kaikkein helpointa, mutta se on varmasti mielenkiintoista.

Tulevaisuuden työn tekemisen osalta ei pidä myöskään unohtaa ilmastonmuutosta. Kuinka paljon se tulee vaikuttamaan tekemiseemme. Jos helleaallot ovat vielä nykyistäkin tukalampia ja pidempiä niin kuinka jaksamme tehdä työtä, millä tahdilla ja aikatauluilla. Moni asia tulee ainakin vaikuttamaan niin tulevaisuuden ihanteelliseen työpaikkaan, työympäristöön kuin itse työhönkin.

Ihmiset työpaikalla tekevät työpaikan. Merkityksellistä ei ole se kuinka paljon teet työtä vaan millaista työtä teet.

Artikkeli Millainen on ihanteellinen työpaikka tulevaisuudessa? julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Työpaikoilla kohtaamme monenlaisia tilanteita ja haasteita, jotka voivat vaikuttaa työilmapiiriin ja tulokseen. Kuplautumista, viestinnän puutteita, tai myrtsejä katseita toisia kohtaan saattaa esiintyä, mutta tärkeintä on tarttua näihin haasteisiin rakentavasti.

Työyhteisön harmonian ylläpito 🙋‍♀️ 🙋‍♂️

Vaikka ristiriitoja tulee ja menee työyhteisössä, on tärkeää pitää huolta työkyvystä, työnimusta ja hyvästä ilmapiiristä. Hyvin toimiva työyhteisö tekee tehokkaampaa tulosta kuin ongelmia karttava. Pienetkin väärinymmärrykset voivat vaikuttaa laajemmin, mutta onneksi on keinoja, kuten työyhteisösovittelu, joilla voidaan ratkaista tilanteet ajoissa.

Työyhteisösovittelu toimii sillanrakentajana työyhteisön toimivuuden ja vuorovaikutuksen kehittämisessä. Sovittelija ei etsi syyllisiä, vaan etsii ratkaisuja osallistujien kesken. Se on helppo keino tarttua ongelmiin ajoissa ja palauttaa työrauha, kehittää vuorovaikutusta ja innostavaa ilmapiiriä.

Ulkoapäin tuleva työyhteisösovittelija voi auttaa:

• rakentamaan rauhaa työpaikalle ja ratkaisemaan erimielisyyksiä
• katkaisemaan siivet huhupuheilta
• edistämään avoimuutta ja yhteistyötä
• parantamaan ilmapiiriä
• tehostamaan ihmisten välistä vuorovaikutusta ja ymmärtämään erilaisia näkemyksiä
• lisäämään luottamusta ja saavuttamaan paremman työyhteisön
• innostamaan ja keskittymään työhön asioiden vatvomiseen sijaan, säästäen siten aikaa ja resursseja sekä euroja.

Miten lähdet viemään sovittelua työyhteisössäsi eteenpäin?

Sovitteluprosessi käynnistyy helposti, ja voit lukea lisää infoa verkkosivuiltani https://www.calmen.fi/tyoyhteisosovittelu . Sovitteluprosessin kesto määräytyy tilanteen mukaan ja se analysoidaan aina alkukartoituksessa, joka on maksuton. Jos tarvitset apua työyhteisössäsi, ota yhteyttä. Sovitaan tapaaminen ja selvitetään, kuinka voimme auttaa sinua ja työyhteisöäsi. Tavoitat meidät numerosta 📞 044 507 5523 tai ottamalla yhteyttä ilmaiseen konsultaatioon liittyen verkkosivujemme kautta https://www.calmen.fi/ota-yhteytta Olemme sinuun yhteydessä pikimmiten!

.

.

#sovittelu #työyhteisösovittelu #sovittelija #hyvinvointityössä #työyhteisö #toimivatyöyhteisö #työpaikka #arki #ristiriita #konflikti #vuorovaikutus #työyhteisötaidot #esimiestaidot #alaistaidot #työhyvinvointi #erilaisuudenhyödyntäminen #ristiriidastaratkaisuun #esimiestyö #esihenkilö #johtajuus #johtaminen

Artikkeli Vieraskynä – Onko työpaikallasi kuppikuntia, keskusteluvajetta tai myrtsejä katseita toisia kohtaan? julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Kuinka se tehdään? Tässä vinkkejä

1. Menen nukkumaan iltaisin samaan aikaan ja muutan unirytmini arkipäivääni soveltuvaksi. En vetkuttele iltaisin ja aloitan kirjan lukemisen sängyssä, joka auttaa minua nukahtamaan. Herään joka aamu samaan aikaan myös viikonloppuna. 
2. Teen aamunaskareet ripeästi yksi asia kerrallaan. Teen niistä rutiinit missä järjestyksessä ne teen ja en jää vetkuttelemaan niiden tekemisessä.
3. Teen selkeän työlistan itselleni ja aloitan päivittäin tehtävät asiat listalta yksi kerrallaan. En siirrä mitään tekemistä eteenpäin vaan tartun jokaiseen tehtävään. Opettelen innostumaan työlistastani, ja kun saan kaikki tehtyä, minulla on lupa laiskotella, somettaa tai tehdä sellaista mitä haluan.
4. Suunnittelen kelloajat milloin katson meilit. Pidän näistä kiinni.
5. Annan itselleni luvan olla somessa vain tiettyihin aikoihin päivästä. Opettelen ensin tekemään työlistani loppuun, jonka jälkeen annan vasta luvan somessa roikkumiseen. Noudatan tätä joka päivä.
6. Käytän vähemmän aikaa puhelimeen. Jaarittelen puhelimessa vain silloin kun olen tehnyt kaikki tehtävät.
7. Teen selkeitä to do –listoja joka päivälle. Suunnittelen työni hyvin ja teen päivä- sekä viikkotyölistan itselleni ja alan noudattamaan niitä. Hoidan tehtävän kerrallaan.
8. En yritä tehdä täydellistä joka asiasta. Hyväksyn asiat kun ne ovat valmiita, enkä jää hiomaan niitä enää sen jälkeen.
9. Opettelen säilyttämään keskittymiskyvyn tehtävässä. Noudatan työlistaa. Otan käyttöön ajankäytön työvälineitä oman itseni johtamiseen.
10. Aikataulutan lounastauon joka päivälle kalenteriini enkä siirrä sitä.
11. Varaan aikaa itselleni yllätyksiin ja keskeytyksiin päivittäin.
12. Alan pitää päivittäin reissuvihkoa, ja tehdä muistiinpanoja. Opettelen hyödyntämään muistiinpanovälineitä enkä jätä asioita muistin varaan.
13. Laitan epämiellyttävät ja haasteelliset tehtävät to do –listan ensimmäiseksi ja aloitan niistä.

Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään, mutta tässä nyt hyviä perusajatuksia siihen kuinka aikavarkaat otetaan hallintaan. Jos sinulla on joku hyvä vinkki, jaa se meille muille. Oman tekemisen hallinta, muutos ja uudistuminen vaatii toimenpiteitä. Onnistut varmasti, kun vain aloitat.

”Eteenpäin pääsemisen salaisuus on aloittaminen. Aloittamisen salaisuus on ylivoimaisten tehtävien pilkkominen pienemmiksi ja hallittaviksi tehtäviksi ja aloittaminen ensimmäisestä.” — Mark Twain

Artikkeli Itsensä johtaminen – muuta aikavarkaasi uusiksi toimintatavoiksi julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Tiedätkö millainen sinä haluaisit olla? Jos tiedät, tiedätkö miksi haluaisit olla juuri sellainen? Onko se sitä, mitä juuri sinä itse haluat? Vai onko se jotakin, jota oikeastaan joku muu on halunnut sinun olevan?

Suuria kysymyksiä. Näitä kysymyksiä on hyvä pysähtyä silloin tällöin miettimään, eikä vasta sitten kun on pakko. Murrosikäisenä useimmat käyvät läpi tätä pohdiskelua osana oman identiteetin rakentumista. Elämän arki vie meitä mukanaan. Saattaa olla, että pohdimme omaa identiteettiämme aikuisempana vasta kohdatessamme jonkin ison kriisin elämässämme. Työpaikka menee alta tai omassa elämäntilanteessa tapahtuu jotakin muuta, jonka vuoksi emme enää kykene jatkamaan entiseen tapaan.

Omassa työssäni sekä työnohjaajana että mentorina nousee luonnollisesti vahvasti esiin yksi identiteetin ulottuvuuksista, millaisena näen ja koen oman ammatillisen identiteettini. Työ ja ammatti määrittää ison osan omakuvastamme. Jos teemme sellaisia asioita, joista me itse olemme oikeasti kiinnostuneita, saamme paljon enemmän aikaiseksi. Jos teemme sellaisia asioita, joissa voimme hyödyntää omia vahvuuksiamme, jaksamme myös pakertaa haasteellistenkin asioiden parissa.

Urautuminen vaikuttaa myös omiin uskomuksiin itsestämme

Emme näe mahdollisuuksien maailmaa emmekä mahdollisuuksia omassa itsessämme. Mitäpä jos lähestyisit muutosta uudesta näkökulmasta? Aloita haaveilusta. Mieti mitä ja millainen haluaisit olla. Työnnä tässä vaiheessa syrjään ajatukset siitä, olisivatko haaveesi toteutettavissa. Seuraava vaihe on pohtia, millaisia asioita sinun pitäisi muuttaa ja erityisesti millaisia keinoja voisit käyttää muutoksen toteuttamiseksi. Kun kiinnostut jostakin uudesta alueesta, alat todennäköisesti huomata ympärilläsi siihen liittyviä asioita. Ala tietoisesti etsiä tapoja, jotka auttavat sinua toteuttamaan haaveesi. Onko se jokin uusi taito, mikä sinun olisi opeteltava? Löytyisikö henkilöitä tai yhteistyökumppaneita, jotka voisivat olla tukemassa sinua muutoksessa?

Voitko itseopiskelulla tai koulutuksella edistää haaveittesi toteutumista?

Aikuisena läpikäydyt ammatilliset opinnot toimivat erinomaisena välineenä kehittää itseään ja samalla pohdiskella omaa ammatti-identiteettiään. Opiskelu ja itsensä kehittäminen voi olla lyhytkestoista ja palasista koostuvaa. Nykyisin kuitenkin erilaisia täydennysopintoina suoritettavia tutkintojakin löytyy mitä moninaisempiin tarkoituksiin. Viime viikolla eräs asiakas toi hyvin esiin, että täydennysopinnot ovat johtaneet hänet pohtimaan aivan uudenlaisia mahdollisuuksia omaan ammattiin liittyen. Aikaisemman työuran ja osaamisen sekä uuden tiedon hankkimisen avulla hänelle avautui aivan uusi näkymä siitä, mihin hän haluaa jatkossa tähdätä. Monen asiakkaan kanssa olemme keskustelleet paljon siitä, miten vaikea on asettaa itselleen tavoitteita. Tavoitteita on vaikea asettaa, jos ei tiedä mitä tavoittelee. Oivalluksen jälkeen on huomattavasti helpompaa rakentaa polkua eteenpäin. Tavoitteiden muotoilu konkreettisiksi toimenpiteiksi ja tekemiseksi voi alkaa.

Muutos ei toteudu itsestään.

Muutos vaatii myös rohkeutta. On huomattavasti helpompaa hypätä uusiin haasteisiin, jos olet asettanut itsellesi tavoitteet ja toimintasuunnitelman niiden toteuttamiseksi.  Toimeenpanon taitoakin voi oppia. Niin kuin monet muutkin taidot, harjoitus tekee mestarin. Toimintasuunnitelman täytyy sisältää konkreettista tekemistä, joille on myös aikataulu. Matkan varrelle kannattaa asettaa virstanpylväät ja pysähtymisen paikat, jolloin tarkastelet mitä olet saanut aikaan. Haaveesikin saattaa muuttua matkan varrella, kun opit uutta mahdollisuuksista ja myös omasta itsestäsi ja omista vahvuuksistasi.

Kenen käsikirjoitusta noudatat jatkossa, muiden kirjoittamaa vai sinun laatimaasi?

Puhe kuin lehdet puussa; teot kuin hedelmät.

-Kiinalainen sananlasku –

Hyvän joulun odotusta toivottaen

Merja

***************************************************************************************

Merja Carlander kertoo Mentorin päiväkirjassa kuukausittain mietteitään ja havaintojaan mentoroinnista.  

Merjan missio on tukea työyhteisöjä, esimiehiä ja yrittäjiä kohti parempaa työelämää ja saavuttamaan tavoitteensa. Hän toimii yritysmentori, johdon ja työyhteisöjen coachina ja työnohjaajana.

Ihminen on kokonaisuus. Huolehtimalla omasta fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnistaan, osaamisen kehittämisestä ja yhteisöllisyydestä saa aikaan myös parempaa tulosta. Vastapaino työlle on se elämän neljäs tukijalka.

www.merjacarlander.fi  www.facebook.com/merjacarlander2./

www.linkedin.com/in/merja-carlander-3ab839ab

#yrittäjyys #visio #missio #tulevaisuus #kehittäminen #uudenoppiminen #luovuus #työnohjaus #itsensäjohtaminen #tavoitteet #vuorovaikutus #kommunikointi #skenaario #hyvinvointi #mentorointi #kuunteleminen #ajanhallinta #ennakointi #ajankäyttö #priorisointi #hyväntekeminen #johtaminen

Artikkeli Mentorin päiväkirja – Uusi käsikirjoitus omien haaveiden toteuttamiseksi julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Yksinyrittäjänä ja työkseni toisia yrittäjiä mentoroivana tämä havahdutti taas kerran pohtimaan miten hyvin olemme varautuneet erilaisiin yllättäviin poikkeuksiin. Koronan tai tulevan talven sähkökatkojen ei pitäisi meille tulla yllätyksenä. Usein kuitenkin ajattelemme, että eihän se nyt minun kohdalleni osu. Kuinka moni talven liukkailla jalkakäytävillä nilkkansa nyrjäyttänyt on ajatellut samoin. Tai toisin sanoen; ei ole ajatellut.

Jotakin hyvää kahdesta kuluneesta koronatalvesta on opittu

Ensimmäisen koronaviikkoni aikana työt olivat ns. itsekseen omaan tahtiin hoidettavia. Niistä pystyi, ja oli pakkokin, siirtää osa ilman ongelmia tulevaisuuteen. Mukavat iltamenot piti peruuttaa.  Seuraavan viikon työnohjaustapaamiset ja yritysneuvonnan tutkinnonsuorittajien arviointikeskustelut olisivat olleet lähitapaamisina ennen korona-aikakautta. Nyt kaikki hoitui Teamsin välityksellä. Turvaväli oli taattu.

Omaan vapaaehtoistyöhöni liittyen olin lupautunut kolmeen iltatilaisuuteen pitämään lyhyen esitelmän lionsjärjestön varainhankinnasta. Kiitos verkostot: sain jokaiseen tilaisuuteen itselleni sijaisen.

Korona-aikana käteisen käyttö jäi itseltä kokonaan pois. Nyt on muutamia kertoja kaupoissa ollut tilapäisiä katkoja korttimaksuissa, joten jokunen kymppi löytyy varalta kotoa ”piirongin laatikosta”. Niille tuli käyttöä nyt oman sairastumisen aikana, kun piti lähettää apujoukot ruokaostoksille.

Minä pääsin tässä kohden kaikkiaan helpolla. Omassa työssä on suhteellisen helppoa sopia uusi aika asiakkaan kanssa tai yrittää saada verkostosta joku toinen hoitamaan homma. Usein esittelenkin itseni mieluummin yhdessä yrittäjäksi kuin yksinyrittäjäksi. Mutta miten on sinun yritykseni toiminnan laita, jos sairastut tai jäät vaikkapa lomalta palatessasi jumiin ulkomaille maailman nykyisen tilanteen takia? Tai jos toimitiloissasi sattuu vaikkapa tulipalo?

Miten olet varautunut vai oletko edes miettinyt koko asiaa?

• Miten tiedotat asiakkaille?
• Jos et pysty itse hoitamaan kontaktointia asiakkaillesi, onko sinulla joku tekemään se puolestasi?
• Onko sinulle joku, joka tietää mikä on välttämätöntä hoitaa siinäkin tilanteessa, ettet pysty itse antamaan ohjeita?
• Huolehtiiko joku yrityksesi laskujen maksusta?
• Onko yritykselläsi taloudellista puskuria, jos oma työpanoksesi tai yrityksesi toiminta on pidempään keskeytynyt?
• Onko joku yhteydessä tavarantoimittajiin?
• Jos sinulla on fyysinen liiketila, kuka käy laittamassa lapun ovelle? Mitä siihen lappuun kirjoitetaan?
• Onko jollakin henkilöllä pääsy tiedostoihisi?
• Pystyykö joku lukemaan kalenteriasi, jos se on vain sähköisessä muodossa?
• Ovatko vakuutukset keskeytyksen varalta kunnossa? Millaisia vakuutuksia juuri sinun yrityksesi toiminta edellyttäisi? Oletko käynyt vakuutustarvetta läpi sitten yritystoimintasi aloittamisen jälkeen?
• Onko sinulla verkostoja ja yhteistyökumppaneita, jotka voisivat huolehtia asiakkaistasi tilapäisesti?

Mitä laajempi toiminta, sitä laajempi varautumissuunnitelma. Jos sinulla on henkilökuntaa, myös heidän kanssaan on hyvä laatia varautumissuunnitelma, käydä se säännöllisesti läpi ja muistaa perehdyttää uudet työntekijät.

Kysymyksiä ja asioita, joihin pitäisi varautua on varmasti vielä lukuisia.  Varautumissuunnitelmaa varten löytyy netistäkin työkaluja suunnitelman laatimista varten. Pysähdy miettimään juuri sinun toiminallesi tärkeitä asioita ja kirjaa ne ylös. Jos olet yksinyrittäjä, mieti ketkä kuuluvat sinun tukiverkostoosi eri asteisissa tilanteissa.

Tässä yksi linkki sivustolle, jossa on myös lyhyt esittelyvideo siitä mihin kaikkeen meidän pitäisi varautua. (Poimittu suoraan netistä, ei kaupallista yhteistyötä) https://www.varautumissuunnitelma.fi/

Vielä muutama sana oman koronakokemukseni opeista itselleni

Kun taudin sairasti lievänä (kiitos rokotusten) ehdin jopa välillä iltaisin pitkästyä. Kunto oli aluksi sen verran huono, ettei oikein mitään vielä jaksanut, mutta sen verran hyvä, ettei pelkkä television tuijottaminen sohvalla maaten maistunut. Kalenteri on tavallisesti useampana iltana viikossa täynnä. Kuinka ollakaan, pitkästyminen pisti miettimään enkö osaa vain olla.  Paukutan itse asiakkailleni joutilaisuuden merkitystä aivojen hyvinvoinnin ja luovuuden lähteenä. Tässäpä siis varautumissuunnitelman laatimisen lisäksi yksi henkilökohtaisen kehittämisen paikka: miten nauttia joutilaisuuden ihanuudesta, vaikka ihan terveenäkin. Kalenteriin myös varaus joutilaisuudelle.

Ps. Blogin kuva on itselleni rakkaasta graafikko Marje Viitalan taulusta nimeltään ”Paratiisi” vuodelta 2015. Kuvastaa ehkä fiiliksiä koronan toipumisen aikana, jolloin joutilaisuuden hetkellä alkoi nähdä joitakin asioita uudessa valossa.

Mahtavaa marraskuuta

Merja

**************************************************************************

Merja Carlander kertoo Mentorin päiväkirjassa kuukausittain mietteitään ja havaintojaan mentoroinnista.  

Merjan missio on tukea työyhteisöjä, esimiehiä ja yrittäjiä kohti parempaa työelämää ja saavuttamaan tavoitteensa. Hän toimii yritysmentori, johdon ja työyhteisöjen coachina ja työnohjaajana.

Ihminen on kokonaisuus. Huolehtimalla omasta fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnistaan, osaamisen kehittämisestä ja yhteisöllisyydestä saa aikaan myös parempaa tulosta. Vastapaino työlle on se elämän neljäs tukijalka.

www.merjacarlander.fi  www.facebook.com/merjacarlander2./

www.linkedin.com/in/merja-carlander-3ab839ab

#yrittäjyys #visio #missio #tulevaisuus #kehittäminen #uudenoppiminen #luovuus #työnohjaus #itsensäjohtaminen #tavoitteet #vuorovaikutus #kommunikointi #skenaario #hyvinvointi #mentorointi #kuunteleminen #ajanhallinta #ennakointi #ajankäyttö #priorisointi #hyväntekeminen #johtaminen

Artikkeli Mentorin päiväkirja – Lokakuu, koronakuu julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.