Mistä erimielisyydet syntyvät työyhteisöissä?

Erimielisyydet voivat syntyä monenlaisista eri syistä. Erimielisyydet voivat aiheutua mm epäselvistä tehtävänkuvista tai vastuista, ristiriitaisista tai puutteellisista ohjeista, huonosta tai epäoikeudenmukaisesta johtamisesta tai työvälineisiin tai työoloihin liittyvistä epäkohdista. Kommunikaation puute lisää usein konflikteja työyhteisössä.

Erimielisyydet voivat liittyä pieniin arkisiin asioihin työpaikalla. Jos vuorovaikutus on sellaista, mikä ei salli eriäviä näkemyksiä tai hankalien asioiden puheeksi ottamista, voi konflikteja helposti syntyä työyhteisössä. Erimielisyyksien taustalla voi olla resurssipulaa, työntekijöiden erilaiset vahvat käsitykset, mikä on oikeanlainen ja mikä on väärälainen tapa toimia, työntekijöiden välillä on kitkaa tai vastenmielisyyttä, toisen työntekijän työkyvyn aleneminen, mikä voi aiheuttaa työn epätasaisen jakaantumisen ja kuormittamisen tai työntekijöiden erilaiset arvot.  Työyhteisössä voi myös esiintyä selän takana puhumista, tiedon panttaamista, ulkopuolelle jättämistä, haukkumista, mitätöintiä, juonittelua, epätasa-arvoista kohtelua, kuppikuntia ja kiusaamista.

Viettelevät konfliktit

Miksi toisinaan käy sitten niin, että jäämme kiinni erimielisyyksiin tai konflikteihin? Konflikti voi lisätä merkityksellisyyden tunnettamme. Vastapuoli, kenen syy konflikti mielestämme on, edustaa pahaa ja itse koemme olevamme hyvän perikuva, puhdas pulmunen tai kenties viaton uhri.

Konfliktien ”lumo” – mikä konflikteissa vetää meitä puoleensa?

Konfliktitilanteessa on paljon erilaista energiaa; vihaa, pelkoa tai kateutta. Nämä tunteet eivät ole hyväksi meille, sillä ne vievät energiaa, toisin kuin empatia, aito vuorovaikutus ja myötätunto lisäävät energiaamme. Tästä huolimatta konflikti voidaan kokea omien rajojemme turvaamisena. Puolustamme omia rajojamme, omia oikeuksiamme, haemme arvostusta ja kunnioitusta.

Konflikti niin sanotusti suojelee meidän omia virheitämme ja heikkouttamme. Helposti haemme syitä vaan toisesta konfliktin osapuolesta ja oma osuutemme konfliktin syntymiseen unohtuu. Konflikti voi luoda meille mielikuvan eteenpäin menosta, koska vahvat mielenilmaukset saavat aikaan reaktioita muissa. Ja sen myötä muutoksia eli emme olekaan jumiutuneet paikoillemme.

Onko vaivan arvoista lähteä ratkomaan erimielisyyksiä ja konflikteja työpaikoilla?

Vastaukseni on kyllä! Erimielisyyden tai konfliktin ratkaiseminen voi viedä aikaa, mutta onnistuessaan se palkitsee ja koko työyhteisö voi paremmin tulevaisuudessa. Työyhteisö on motivoitunut tekemään työnsä hyvin ja tuottavasti, jolloin tulosta syntyy helpommin ja enemmän. Työyhteisösovittelu on yksi toimiva keino konfliktitilanteiden ratkaisemiseen.

Erimielisyyksiä ja konflikteja voit ennaltaehkäistä kommunikoimalla avoimesti ja rakentavasti sekä kannustamalla työntekijöitä ilmaisemaan omat näkemyksensä ja tunteensa. Esihenkilönä kuuntele herkällä korvalla, mitä sanottavaa työntekijällä on ja pyri ymmärtämään hänen näkökulmansa. Laadi selkeät ohjeet ja toimintasäännöt, niin työntekijät tietävät, mitkä ovat työpaikan toivotut ja hyväksyttävät toimintatavat. Kaikki me olemme yksiöitä ja kaikilla meistä on omat tarpeemme ja odotuksemme. Aina kun on mahdollista, huomioi eri työntekijöiden tarpeet ja odotukset ja pyri löytämään työntekijää ja työnantajaa tyydyttäviä ratkaisuja. Tarvitessa järjestä työntekijöille koulutusta tai työpajoja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen ja empatian sekä tiimityötaitojen lisäämiseen työpaikalla jne.

Aiemmin olen jo kirjoittanut aiheesta vinkkejä esihenkilölle, kuinka esihenkilö itse voi lähteä ratkaisemaan erimielisyyttä työyhteisössä. https://www.calmen.fi/post/kolme-vinkki%C3%A4-kuinka-esimiehen%C3%A4-l%C3%A4hdet-ratkaisemaan-erimielisyyksi%C3%A4-ty%C3%B6paikalla

Esihenkilönä sinulla on merkittävä rooli konfliktien hallinnassa. Ole aktiivinen, ennaltaehkäise ja rohkaise työyhteisöäsi ratkaisemaan erimielisyyksiä avoimesti. Muista, että konfliktit voivat olla myös mahdollisuus kasvulle ja kehitykselle. Ristiriidoista on myös hyötyä, ne kertovat mistä työyhteisössä pitäisi keskustella.

.

Vieraskynämme kirjoittaja on rekrytoija, HR-osaaja ja työyhteisösovittelija, katso lisää hänen blogistaan aiheeseen liittyviä kirjoituksia.

Salme Kortelainen

Calmen HR-palvelut

Artikkeli Vieraskynä – Erimielisyydet työpaikalla julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Työpaikoilla kohtaamme monenlaisia tilanteita ja haasteita, jotka voivat vaikuttaa työilmapiiriin ja tulokseen. Kuplautumista, viestinnän puutteita, tai myrtsejä katseita toisia kohtaan saattaa esiintyä, mutta tärkeintä on tarttua näihin haasteisiin rakentavasti.

Työyhteisön harmonian ylläpito 🙋‍♀️ 🙋‍♂️

Vaikka ristiriitoja tulee ja menee työyhteisössä, on tärkeää pitää huolta työkyvystä, työnimusta ja hyvästä ilmapiiristä. Hyvin toimiva työyhteisö tekee tehokkaampaa tulosta kuin ongelmia karttava. Pienetkin väärinymmärrykset voivat vaikuttaa laajemmin, mutta onneksi on keinoja, kuten työyhteisösovittelu, joilla voidaan ratkaista tilanteet ajoissa.

Työyhteisösovittelu toimii sillanrakentajana työyhteisön toimivuuden ja vuorovaikutuksen kehittämisessä. Sovittelija ei etsi syyllisiä, vaan etsii ratkaisuja osallistujien kesken. Se on helppo keino tarttua ongelmiin ajoissa ja palauttaa työrauha, kehittää vuorovaikutusta ja innostavaa ilmapiiriä.

Ulkoapäin tuleva työyhteisösovittelija voi auttaa:

• rakentamaan rauhaa työpaikalle ja ratkaisemaan erimielisyyksiä
• katkaisemaan siivet huhupuheilta
• edistämään avoimuutta ja yhteistyötä
• parantamaan ilmapiiriä
• tehostamaan ihmisten välistä vuorovaikutusta ja ymmärtämään erilaisia näkemyksiä
• lisäämään luottamusta ja saavuttamaan paremman työyhteisön
• innostamaan ja keskittymään työhön asioiden vatvomiseen sijaan, säästäen siten aikaa ja resursseja sekä euroja.

Miten lähdet viemään sovittelua työyhteisössäsi eteenpäin?

Sovitteluprosessi käynnistyy helposti, ja voit lukea lisää infoa verkkosivuiltani https://www.calmen.fi/tyoyhteisosovittelu . Sovitteluprosessin kesto määräytyy tilanteen mukaan ja se analysoidaan aina alkukartoituksessa, joka on maksuton. Jos tarvitset apua työyhteisössäsi, ota yhteyttä. Sovitaan tapaaminen ja selvitetään, kuinka voimme auttaa sinua ja työyhteisöäsi. Tavoitat meidät numerosta 📞 044 507 5523 tai ottamalla yhteyttä ilmaiseen konsultaatioon liittyen verkkosivujemme kautta https://www.calmen.fi/ota-yhteytta Olemme sinuun yhteydessä pikimmiten!

.

.

#sovittelu #työyhteisösovittelu #sovittelija #hyvinvointityössä #työyhteisö #toimivatyöyhteisö #työpaikka #arki #ristiriita #konflikti #vuorovaikutus #työyhteisötaidot #esimiestaidot #alaistaidot #työhyvinvointi #erilaisuudenhyödyntäminen #ristiriidastaratkaisuun #esimiestyö #esihenkilö #johtajuus #johtaminen

Artikkeli Vieraskynä – Onko työpaikallasi kuppikuntia, keskusteluvajetta tai myrtsejä katseita toisia kohtaan? julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Erilaisten ristiriitojen ja erimielisyyksien selvittäminen työpaikalla kannattaa aina. On kyseessä sitten iso tai pieni yritys. Myös osakkaiden kesken ristiriidat tulee selvittää ja luoda toimivat pelisäännöt, joilla ehkäistään erimielisyyksien syntyä. Huono työilmapiiri maksaa yritykselle yleensä aina rahaa ja tekee työnteosta helposti ”pakkopullaa” ihmisille. Työteho laskee ja pahimmassa tapauksessa johtaa sairauspoissaoloihin. Tästä taas saattaa seurata irtisanoutumisia. Kun yksi irtisanoutuu, hän saattaa myös käynnistää ketjun, jolloin useampi avainhenkilö voi poistua yrityksestä.

Pienessä yrityksessä tarvitaan kaikkien panos täysipainoisesti. Mikäli asioista tai tekemisistä on erimielisyyksiä aiheuttaa tämä motivaation laskua ihan samalla tavalla kaikissa ja vaikuttaa työtehoon. Innostus ja motivaatio syttyy helpommin innostavassa ilmapiirissä. Me ihmiset rakennamme ilmapiirin on meitä sitten työpaikalla kaksi, kolme tai monta tuhatta.

Kustannuksia saattaa myös tulla kommunikoinnin puutteesta, työn hidastumisesta, jolloin projektit tai töiden tekeminen eivät etene toivotulla tavalla. Kustannukset kasvavat. Mitään tilanteita, jotka hiertävät yrityksessä ei kannata jättää ratkomatta ja selvittämättä. Sanonta ”aika korjaa” ei näissä tilanteissa toimi. Erimielisyyksien ratkominen ihmisten välillä ei ole aina helppo tehtävä. Jokainen tietää tämän jo omasta elämästään, jos perheessä on erimielisyyksiä, ne on myös uskallettava tuoda esille ja puhua. Muuten saatetaan kyräillä toinen toista ja kaikilla on vähän huono olla.

Kuinka ratkoa erimielisyyksiä työpaikalla? Vähintäänkin nämä asiat kannattaa tehdä:

1. Erimielisyyksiin kannattaa puuttua nopeasti. Älä lakaise niitä maton alle. Ne voivat muuten alkaa paisua isommiksi ja juurtua ihmisten tunteisiin. Yleensä pitkittyessään erimielisyydet johtavat helposti kielteisiin asenteisiin ja sitä kautta vaikuttavat työyhteisön ilmapiiriin. Tartu siis heti tilanteeseen ja lähde ratkomaan tilannetta. Tunteet ovat aina mukana näissä tilanteissa, mutta niitä ei tarvitse pelätä.

2. Keskustele asiasta kaikkien osapuolten kanssa. Ota selville tilanne tai siihen johtaneet erimielisyydet. Kuuntele eri näkökulmat ja tee johtopäätöksiä vasta kun olet kuullut kaikkia osapuolia. Järjestä turvallinen tilanne jokaiselle näkökannoista keskusteltaessa. Kysy heidän näkemyksensä sekä ratkaisuehdotuksensa tilanteen selvittämiseksi.

Osapuolilla saattaa olla samasta tilanteesta tai tilanteista täysin erilaiset tulkinnat. Yksikään niistä ei välttämättä ole lopullinen totuus. Jokainen kokee tilanteen eri tavalla, koska myös tunteet ovat aina ristiriitatilanteissa mukana ja jokainen tuntee asiat omalla tavallaan. Osapuolten osallistaminen ratkaisukeskeisesti ja tulevaisuuteen katsoen, lisää heidän omaa vastuutaan tilanteen korjaamiseksi.

3. Järjestä turvallinen tilanne yhteiseen keskusteluun. Puhu suoraan osapuolille. Pyydä kaikkia kertomaan oma näkemyksensä sekä ratkaisunsa tilanteeseen. Monessa tilanteessa ristiriidat olisi ratkaistu, jos osapuolet puhuisivat keskenään sen sijaan että he alkavat ”märehtiä” tilanteella ja puida sitä yksin tai toisten työntekijöiden kanssa.

Ristiriitatilanteita ei kannata jättää selvittämättä. Jos niitä ei selvitetä, vaikka tilanne tuntuisi olevan hallinnassa, asia jää kuitenkin tunnetasolla kytemään osapuolten mieliin. Se saattaa myöhemmin leimahtaa uudelleen esille. Erimielisyyksistä ja ristiriidoista voidaan puhua vaikka loputtomiin, mutta mihin se johtaa? Johtaako se tilanteen korjaantumiseen? Ei välttämättä, se saattaa jopa möyhentää vielä enemmän tunteita ja tuoda lisää erimielisyyksiä.

Toimivassa työyhteisössä kannattaa osapuolilta kysyä kuinka menemme tästä eteenpäin? Mikä teidän mielestänne muuttaisi tilannetta parempaan suuntaan? Etsiä ratkaisuja. Hyväksy työntekijöiden erilaisuus ja erilaiset näkemykset, sillä ne ovat rikkaus, joita kannattaa työyhteisössä hyödyntää. Jos olemme aina kaikki samaa mieltä asioista, ei mitään uutta ja luovaa myöskään synny.

Mikäli tilanne on sen verran tulehtunut, että et koe selviytyväsi siitä esimiehenä yksin, älä yritä väkisin, vaan ota ammattilainen avuksesi. Yhdessä löydätte eväät ja keinot, kuinka tilanne ratkaistaan. Näissä asioissa myös minä olen käytettävissä. Ratkaisua voidaan etsiä työyhteisösovittelun keinoin.

Kuten Camilla Tuominen kirjassaan Johda tunteita – menesty työpaikalla toteaa: ”Terveellä ihmisellä, perheellä tai yrityksellä on rikas tunne-elämä. Tavoitteena ei ole pelkkä happy – happy – joy – joy, vaan elämään kuuluu rikas kirjo tunteita. Kaikki tunteet tuovat informaatiota ja viisasta on pysähtyä kuuntelemaan, kun niillä on kovasti jotain sanottavaa (se ilmenee tunteina). Opi suhtautumaan kaikkiin tunteisiin uteliaasti ja mielenkiintoisena oppimismahdollisuutena. Kriisi on aina mahdollisuus!”

Rikasta tunteiden elämää sinulle syksyyn

Salme Kortelainen

https://www.calmen.fi/

Artikkeli Vieraskynä – kuinka lähdet ratkaisemaan erimielisyyksiä työpaikalla julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Yritykseni syntyi intohimostani auttaa yrittäjää, johtajaa ja esimiestä saamaan niskalenkki työn kuormitustekijöistä, luomaan työyhteisöön myönteisen vuorovaikutuksen ilmapiirin ja lisäämään voimavaroja sekä omaan että koko henkilöstön (työ)arkeen. Yrityspalveluiden rinnalle koronakevään kuristusotteessa versoi henkilökohtaisesta tarpeesta Matka Tietoisuustaitoihin. Tieteelliseen taustaan nojaavaa verkkovalmennusta rakentaessani ajattelin ihmisiä, jotka tarvitsevat tai kaipaavat arkeensa kiireen keskeytystä, pysähtymistä ja läsnäolon hetkiä, mutta eivät tiedä miten sen tekisivät.

Minustako yrittäjä?

En syntynyt yrittäjäperheeseen, enkä lapsuus- tai nuoruusvuosinani kasvanut kiinni yrittäjyyteen sukulaisten savipajoissa tai perhetuttujen putiikeissa. Sen sijaan todistin laman aikaan, miten isäni pitkään hoivaama unelma yrittäjyydestä puhkesi kukkaan, mutta revittiin juurineen irti ennen parasta satoa. Hänen yritystarinansa oli ruma ja sitä seurasi vuosien draama. Mielikuvani yrittäjyydestä ei ole koskaan ollut hohdokas.

Siitä huolimatta tai ehkä jopa hieman uhmakkaasti juuri siksi, on yrittäjyyden siemen itänyt minussa jo vuosia ja pikkuisen sitä olen kokeillut jo aiemmin. Lähes 20 vuotta sitten perustin toiminimen, jonka puitteissa tein sivutoimisesti mm. IT-alan konsultointia ja koulutin mm. silloisen Rautaruukin henkilöstöä ja ammattiin opiskelevia nuoria sekä aikuisia eri oppilaitoksissa. Samaan aikaan sain tuntumaa yrittäjyyteen myös osakkaan näkökulmasta.

Sinne ja takaisin!

Muutin syntymäkaupungistani Raahesta Lahteen vuonna 2007. Samalla jätin taakseni kuntokeskusosakkuuden ja työnsin toiminimeni piironginlaatikkoon (ja unohdin sen niin pitkäksi aikaa, että joku nappasi nimen!). Lahdessa työskentelin hyvinvointialalla johtotehtävissä ja työn ohella suoritin ihan vaan harrastuksena rentoutusohjaajan opinnot. Keväällä 2010 tunsin, että on aika istuttaa orastava oman yrityksen taimi. Rahoitus ja starttiraha olivat allekirjoitusta vaille valmiit, kun toukokuussa irtisanouduin ja lähdin lomalle. Elämällä oli kuitenkin vielä yksi ässä hihassa ennen päätoimiseksi yrittäjäksi ryhtymistäni ja se vilautti tuon kortin minulle matkalla lentokentälle.

Elokuussa löysin itseni jälleen kouluttajan roolista, jossa viihdyin yli kahdeksan vuotta. Samalla tyydytin tiedonjanoani mentaalivalmentajan opinnoissa ja hankkimalla työhöni liittyen näyttötutkintomestarin pätevyyden. Vuosi 2014 toi uuden suuntiman työuralleni. Olin jo pitkään ollut kiinnostunut oman työn ja työtapojen sekä työyhteisön kehittämisestä ja Work goes Happy tapahtumassa ymmärsin, tulevaisuuteni on työnohjaajana.

Innostus uudesta ei päättynyt tuohon, vaan jatkui edelleen 2016-2018 työyhteisösovittelijan ja työhyvinvointivalmentajan opinnoissa. Aika ei olisi voinut olla parempi! Työnantajani käynnisti keväällä 2018 jo kolmannet peräkkäiset YT-neuvottelut, joiden tuloksena lakkautettiin merkonomikoulutus, jota olin toteuttamassa. Työsuhteeni osa-aikaistettiin – ja silloin hyppäsin!

Palasin takaisin Pohjois-Pohjanmaalle, Perämeren rannikolle Raaheen. Kaupunkiin, josta lähtiessäni oli ajatukseni ”ei koskaan takaisin”. Mieleni oli valoisa ja seesteinen, kun reilu vuosi sitten lähetin yrityksen perustamisilmoituksen PRH:n kaupparekisteriin. Vuosien intohimoista; moninaisesta innostuksesta, uteliaisuudesta (omituisiinkin asioihin) ja oivalluksista syntyi Sepontytär Oy.

Hyppy syvään päähän ja verkot vesille

Ensimmäinen vuosi on ollut opettavainen, antoisa, raskas, mielenkiintoinen, silmiä avaava ja näkökulmia tarjoava. Ensimmäisiä tekojani yrittäjänä olivat verkostojen rakentaminen ja vahvistaminen. Liityin Raahen yrittäjät ry:n jäseneksi ja lähdin mukaan hallitustyöskentelyyn. Aktivoiduin myös alueellisesti ja toimin Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien yksinyrittäjäryhmässä sekä verkostoforumissa ja Suomen työnohjaajat ry:n aluekoordinaattorina.

Pääsin juuri ja juuri alkuun yksinyrittäjän taipaleellani, kun yrittäjäarjen kauhukuvat keväthankien kimmeltäessä hyökyivät päälleni korona-aaltona. Pärskin samassa pyörteessä satojen, tuhansien muiden yrittäjien kanssa. Potentiaaliset asiakkaat pelastuslauttoineen loittonivat yhä etäämmälle horisonttiin, eikä juuri aloittaneelle yritykselle, jolla ei vielä ollut osoittaa elinvoimaisuuttaan, ollut tarjolla edes kolhiintunutta styroxrengasta. Tartuin asioihin, joista sain kiinni. Käytin voimavarojani ja kiitin itseäni siitä, että olin vahvistanut resilienssiäni vuosien varrella.

Oman henkisen hyvinvoinnin tuotteistaminen

Kävin heti maaliskuussa kehityskeskustelun itseni kanssa ja tiesin, että en halua palata lähtöpisteeseen. Aluksi kyse oli varmasti ylpeydestä, mutta hyvin pian havaitsin jälleen innostuvani. Kartoitin vahvuuksiani ja osaamisidentiteettiäni. Vanhoja muistellessa uinuva mentaalivalmentaja-minä heräsi ja vaati vahvistusta tietoisen hyväksyvän läsnäolon osaamiselle. Hankin lisää tietoa, harjoittelin ja harjoitin. Samalla ryhdyin intuitiivisesti rakentamaan jotain, jota en ollut kuvitellut tekeväni ja kesän kynnyksellä syntyi Matka Tietoisuustaitoihin -verkkovalmennus.

Olen konkreettisesti kokenut, kuinka mindfulness vahvistaa kehoani rauhoittavaa hermostoa. Kesäkuussa tehdyssä Firstbeat-mittauksen tuloksissa näkyi, miten työssä palautuminen toteutui työpäiväni aikana. Olen myös henkilökohtaisesti oppinut, miten voin kokea ja tulla toimeen uusiutuvan kivun kanssa sitä havainnoiden ja hyväksyen sen sellaisenaan, tuomitsematta.

Matka Tietoisuustaitoihin testiversion käynnistymisestä on neljä kuukautta ja varsinainen pilotti päättyy marraskuun alussa. Palautteet ovat olleet todella rohkaisevia ja jatkoon kannustavia. Seuraava kahdeksan viikon lempeä perehtyminen tietoiseen läsnäoloon alkaa 27.11. maanantaina. Valmennuksen superedullinen early bird -hinta on voimassa 1.11.2020 saakka Sepontyttären verkkokaupassa. Early bird -tarjouksen jälkeen Kasvustoorin lukijana saat 10 % alennuksen valmennuksen normaalihinnasta, kun lähetät viestin otsikolla selviytymistarina osoitteeseen kirsi@sepontytar.fi.

Unohtuiko yritysasiakas?

Tässä erikoisessa ajassa olemme yhdessä nähneet, miten merkityksellistä yksilön hyvinvointi on sekä työssä että meidän jokaisen omassa arjessa. Sepontyttären vahvinta osaamista ovat työyhteisöjen toimintaa tukevat työhyvinvointivalmennus, työnohjaus ja työyhteisösovittelu.

Työyhteisön kehittämisen ja työhyvinvoinnin tueksi Sepontytär rakentaa asiakkaan tarpeisiin sopivan valmennuskokonaisuuden parin tunnin luento-workshopeista ja 1-2 päivän fasilitoidusta työpajatyöskentelystä (esim. VOIMAKEHÄ®-valmennus) aina useiden kuukausien syvää luotaaviin kehittämisprosesseihin. Työhyvinvointi on työyhteisön yhteinen asia. Se on investointi, jolla on tutkitusti merkittävä myönteinen yhteys mm. tuottavuuteen, voittoon, asiakastyytyväisyyteen, työntekijöiden vähäisempään vaihtuvuuteen, sairauspoissaoloihin ja tapaturmiin.

Työnohjauksessa yrittäjä voi jäsentää työtään ja terävöittää tavoitteitaan, esimies tarkastella ja kehittää johtamistaitojaan ja työyhteisö tarkastella toimintaansa uusista näkökulmista, löytää ratkaisumalleja keskustellen ja yhdessä oppien.

Presidentti Martti Ahtisaari on sanonut, että ”rauha on tahdon asia” ja että ”kaikki konfliktit ovat ratkaistavissa”. Työyhteisösovittelun keskeinen ajatus on, että sovitteluprosessissa ei etsitä syyllistä, vaan ratkaisua työrauhan palauttamiseksi. Sovittelu vähentää parhaimmillaan koko työyhteisön kuormitusta. Se kohentaa työviihtyvyyttä, opettaa arvostavaa keskustelua ilman konfliktin syntymisen tai syvenemisen vaaraa.

Valoa näkyvissä!

Sepontytär Oy:n alkutaival ei ole ollut helppo. Monta taloudellisia resursseja vaativaa suunnitelmaa on pitänyt siirtää tulevaisuuteen ja viimeksi tänään laskeskelin, että milloin voisin vihdoin hankkia säädettävän työpisteen ja luopua keittiön työtaso + pahvilaatikot -virityksestä. Tuleva talvi näyttää valoisammalta. On ilahduttavaa huomata, että kehittämiseen satsaamani aika ja vaiva sekä verkostoituminen alkavat tuottaa tulosta,

Liity seuraani somessa! Löydät minut LinkedInistä, Facebookista ja Instagramista. Matka Tietoisuustaitoihin valmennuksella on myös omat Facebook ja Instagram-tilit. Sepontyttären blogissa julkaisen keskimäärin kerran kuukaudessa työn kehittämiseen ja työhyvinvointiin liittyvän artikkelin. Tilaa uutiskirje!

Artikkeli Vieraskynä – Hyppy syvään päähän ja verkot vesille julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.