Tekoäly, robotiikka ja muut teknologiset ratkaisut ovat tulleet jäädäkseen. Kuinka paljon ne mullistavat työntekemistä tulevaisuudessa voi vain arvailla. Joka tapauksessa muuttavat. Moni työ muuttuu ihmisen tekemästä tekoälyn tai robotin hoitamaksi. Työympäristö koki ison muutoksen koronan aikana. Enää ei ole vain seiniä minkä sisälle menemme tekemään töitä. Työpaikka voi olla melkein missä vaan. Työympäristönä voi toimia meri, metsä, luonto tai melkein millainen ympäristö tahansa. Teknologia mahdollistaa sitä meille.

Tilat tai huippunopeat yhteydet eivät tee tulevaisuuden työpaikkaa

Sen tekevät ihmiset. Tässä työntekijän työntekijäkokemus ja hyvinvointi tulevat olemaan merkityksellisiä. Ikääntyminen tekee sen, että meitä työssä olevia ei ole kohta enää yhtä paljon. Työntekijöistä joudutaan kilpailemaan ja monella alalla nyt jo kilpailu käydään ihmisillä. Kenellä on parhaat tekijät ja osaajat. Ne yritykset ovat tulevaisuuden kilpailun voittajia, kun väki vähenee.

Tässä kohtaa työympäristöllä, liiketoiminnalla ja osallistavalla sekä avoimella johtamisella tullaan rakentamaan kilpailukykyistä työympäristöä. Ihmiset haluavat vaikuttaa työntekoonsa. He haluavat tehdä töitä joustavasti etätyöskentelymahdollisuuksia hyödyntäen sekä vaikuttaa työaikoihinsa. Hybridimallissa voidaan joustavasti olla mukana etänä tai livenä omien mieltymysten sekä tilanteiden mukaan. Mitä enemmän työnantaja pystyy tarjoamaan mahdollisuuksia, sen kiinnostavampi työpaikka varmasti on.

Työympäristöjen pitää tulevaisuudessa mahdollistaa kohtaamispaikkoja, jossa eritavalla työskentelevät työntekijät pystyvät paremmin kohtaamaan. Voivat vaihtaa ajatuksia, ideoida, innostua ja rakentaa yhteistä tavoitetta kohti tarvittavia tuloksia. Tulevaisuuden työpaikassa jokainen pääsee vaikuttamaan ja saa mahdollisuuksia kehittyä. Ihmiset rakentavat tulevaisuuden työpaikassa itse omat toimintamallinsa työntekemiseen. Tukevat ja auttavat toisiaan. Onko se tällaista? En tiedä, mutta se on nyt jo varmaa että paluuta ennen koronaa aikaan tuskin on. Monen työnteko on muuttunut jo niin paljon.

Työnantajan ja työntekijän sekä työryhmän/tiimin sisällä on vallittava luottamus. Luottamus työhön sitoutumiseen sekä panostamiseen. Työantajan ja esimiesten pitää miettiä miksi työntekijä olisi kiinnostunut tulemaan paikalle. Kuinka tarjotaan sellaisia kohtaamisia, että työpaikalle halutaan tulla ja olla mukana. Tämä vaatii myös työntekijöiden kuuntelemista. Johtajan taitoja osallistaa porukkaa. Tulevaisuuden työn johtaminen ei ehkä ole kaikkein helpointa, mutta se on varmasti mielenkiintoista.

Tulevaisuuden työn tekemisen osalta ei pidä myöskään unohtaa ilmastonmuutosta. Kuinka paljon se tulee vaikuttamaan tekemiseemme. Jos helleaallot ovat vielä nykyistäkin tukalampia ja pidempiä niin kuinka jaksamme tehdä työtä, millä tahdilla ja aikatauluilla. Moni asia tulee ainakin vaikuttamaan niin tulevaisuuden ihanteelliseen työpaikkaan, työympäristöön kuin itse työhönkin.

Ihmiset työpaikalla tekevät työpaikan. Merkityksellistä ei ole se kuinka paljon teet työtä vaan millaista työtä teet.

Artikkeli Millainen on ihanteellinen työpaikka tulevaisuudessa? julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Keskittymiskykymme saattaa olla jopa tulipalojen sammuttamista eli jatkuvaa keskeytystä joko muiden tai itsemme toimesta. Jatkuvan keskeytyksien sarjan ja häiriöiden keskellä opetamme tavallaan itseämme keskeytyksiin. Tämä tekee sen että on yhä vaikeampi keskittyä pitkään yhteen asiaan. Aivomme ovat oppineet, että nyt täytyy jo keskeyttää.

Tauot ovat hyviä, ilman niitä ei jaksa kukaan. Mutta jos aivot alkavat jo 15 minuutin työskentelyn jälkeen hakea keskeytysmahdollisuutta, onko tämä jo hälytystila? Luin, että aivoja voi oppia palautumaan keskittymiskykyyn, mutta se saattaa viedä pitkänkin aikaa.

Itse pidän erityisesti selkeistä työjaksoista ja tähän esimerkiksi aiemmin jo esille tuomani tomaattimenetelmä on hyvä. Pyrin tekemään töitä keskeytyksettä aina tietyn aikaa, jonka jälkeen annan itselleni luvan keskeytykseen. Pidän 45 minuutin työrupeamista. Ne ovat sopivan pitkiä ja kuitenkin sen verran lyhyitä, että silloin voi ottaa pienen tauon joka taas auttaa keskittymään. Tauon ei tarvitse olla kuin 5 minuuttia, jonka jälkeen aivot ovat valmiita keskittymään. Näitä jaksoja jos pystyy esimerkiksi aamupäivän aikana pitämään kolme täysin häiriöttömästi, ehtii tehdä jo aika paljon ja vaativampaakin ajatustyötä.

Milloin tunnet itsesi virkeäksi?

Jos tunnet itsesi aamusta virkeäksi, saattaa olla että silloin sinulle on paras aika tehdä keskittymistä vaativia töitä. Illalla itsensä virkeäksi tuntevat pystyvät parhaimpaan työvireeseen illasta. Aina ei voi tätä päättää, mutta jos pystyy voit oman virkeytesi mukaan suunnitella vaativampaa ajatustyötä vaativien asioiden edistämistä. Nykyinen etätyö, joka on koronasta johtuen laajentunut valtavasti, antaa mahdollisuuden monelle suunnitella paremmin työtehtävien tekemistä oman virkeystilan mukaan.

Opettele siis tuntemaan ja tunnistamaan parhaat aikasi työskennellä. Älä mieti niinkään että nyt ei kuulu tehdä töitä, vaan mieti milloin olisit parhaimmillasi. Minä itse kirjoitan paljon myöhäiseen ilta-aikaan, koska silloin teksti soljuu ulos aivoistani ja pystyn keskittymään pitkiäkin aikoja 100 prosenttisesti kirjoittamiseen. Nytkin kello taitaa lähennellä puolta yötä, kun suollan tätä tekstiä ulos.

Kiireestä puhuminen lisää myös aivojen tunnetta kiireestä. Alamme itse uskoa, että on hirveä kiire jos koko ajan puhumme kiireestä. Kiire sana tulisikin tutkijoiden mielestä karsia kokonaan sanavasrastostamme.

Saatamme samaan aikaan tehdä monta asiaa. Työkaveri sanoo vieressä jonkin kommentin, mutta et edes kuule sitä kunnolla kun samaan aikaan näpyttelet viestiä kännykällä. Saattaa olla että kesken paltsun joku keskittyy viestittelyyn ja häneltä menee monta sanottua asiaa ohi. Lapset viestittelevät, soittavat ja joku laittelee meiliä. Kaikki kanavien viestit pingahtavat puhelimeen ja keskeyttävät koko ajan keskittymistä ja tekemistä. Ajatukset ovat kiireen touhuloukussa ja lähtevät pikajuoksulle yhtäaikaa moneen suuntaan. Tämä jo luo kiireen tunteen, ja alat tuntea kuinka olosi jännittyy koska on niin kiire.

Kun tekee monta asiaa yhtäaikaa, saa vähemmän aikaiseksi. Mitään ei oikein saa loppuun asti. Kun tekee yhden asian kerrallaan ja keskittyy tekemiseen, saa nopeammin ja enemmän aikaiseksi. Keskittyminen paranee ja oppii hallitsemaan paremmin aikaansa.

Älä unohda muistilistoja, työlistoja, kalenteria

Kaikki apuvälineet ovat sallittuja, ja ne toimivat myös muistisi kavereina. Selkeitä työlistoja tekemällä kokee hallitsevansa hommansa. Minä ainakaan en tulisi ilman niitä enää toimeen. Silloin ei tarvitse kuormittaa muistia koko ajan muistettavilla asioilla, kun kaikki on selkeästi paperilla ja kalenterissa. Voi keskittyä tekemiseen tarvitsematta muistella, että mitä seuraavaksi pitää tehdä.

Mikäli sinulla on useita kanavia joista tulee esille tehtäviä. On post-it lappuja, kalenterimuistutuksia, meilistä putkahtelee tekemisviestejä, joku laittaa tekstareita, toiset wu viestejä, tulee eri tuuteista muistamista ja tehtäviä, alkaa tämä ahdistaa helposti. Kiireen tunne lisääntyy. Jos taas kaikki on yhdellä työlistalla, joko erillisellä tai kalenterissa, koet hallinnan tunnetta. Eikä tunne kiireestä lisäänny samalla tavalla. Alat paremmin keskittyä yhteen asiaan kerrallaan.

Muistikapasiteetti on kuitenkin rajallinen muistamaan ihan kaikkea. Muistettavien asioiden määrä on myös selvästi lisääntynyt. Eikä pelkästään muistettavien, vaan kaikkien tietoärsykkeiden määrä on valtava. Aivot reksiteröivät asioita, ja jos pakotat koko ajan aivoja muistamaan kaiken ulkoa, alkaa keskittyminen myös rakoilla.

Kiire on oire, ei kunniamerkki. (Jussi Ruokomäki)

Artikkeli Sammutatko tulipaloja? Kärsiikö keskittyminen? julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.