Teen kaiken väärin, ajattelen, toimin, sanon? Olen vastuussa muiden huonosta olosta ja syyllinen ikävään ilmapiiriin tai toisten kärsimykseen, vääriin valintoihin, olen huono vanhempi, mokaan aina kaiken….

Aiheutan kärsimystä jos ota rokotteen, en ota rokotetta. Olen syyllinen, jos en toimi oikein. Mikä on oikein??

Apua, ei ole ihme, jos on paha olo kaikkien näiden ajatusten ja vaatimusten keskellä, varsinkin kun on kokemus, että on jäänyt yksin.

Normaali tunne

Syyllisyys on täysin normaali ja terve tunne. Ihan kuten tunteet yleensäkin. Mutta syyllisyydestäkin voi kasvaa hallitsemattomana peikko. Tuskallisia tunteita on helpompi kestää, kun niihin suhtautuu hyväksyvästi. Silloin ikävät ja vaikeatkin tunteet tuntuvat tuottavan vähemmän kipua ja hellittävät helpommin sekä kestävät lyhyemmän aikaa.

Tunteen tunnistaminen ja nimeäminen jo on helpottava tapa kohdata tunteita ja harjoittelu kannattaa aloittaa pienistä ikävistä tunteista.

Näin harjoittelun myötä tunteesta tule pikkuhiljaa keino, jolla voi jo tulla toimeen haastavien tunteiden kanssa. Vaativammat ja sitkeämmät tunteet vaativat pidempää ja ehkä tuettua tunteiden validointia, tunnetaitoja ja elimistön rauhoittamista tunnetilasta yli pääsyyn.

Syyllisyys aiheellista vai aiheetonta?

Milloin syyllisyys sitten on aiheellista ja aiheetonta? Jokainen meistä varmaan tunnistaa syyllisyyden piston joskus sydänalassa. Auts, olisin voinut toimia toisin, nyt en toiminut ihan oikein. Nämä ovat täysin terveistä reaktioita tilanteisiin, joissa teimme virhearvion tai mokasimme, se on vain inhimillistä. On ihmismäistä mokata. Epäinhimillistä – robottimaista on olla mokaamatta, kuka haluaa sellaiseksi?

Aiheellinen syyllisyys auttaa puntaroimaan omaa käytöstä, toimintaa ja tekoja. Toimimaan enemmän omien arvojen mukaisesti.

Mutta aiheeton syyllisyys sen sijaan on syyllistymistä asioista, jotka eivät välttämättä ole meidän vastuulla, todellisia, vaan tunne jatkuvasta väärin tekemisestä kalvaa, toimi sitten niin tai näin.

Seuraavan tehtävän avulla voit tutkia syyllisyyttäsi, sen todenmukaisuutta.

TEHTÄVÄ 1:

1. Ajattele jotain sinulle syyllisyyttä aiheuttavaa asiaa.
2. Mieti, onko oikeasti syntynyt jotain vahinkoa asian suhteen?
3. Olisitko voinut omilla valinnoillasi saada asian tapahtumaan tai estää jo tapahtuneen.
4. Osasitko ennustaa, että toimintasi aiheuttaa vahinkoa tai jos olisit toiminut toisin, olisitko voinut estää vahingon syntymisen?
5. Oliko sinulla valta, mahdollisuus tai voima valita ja toimia toisin?

Jos vastaat kaikkiin kyllä, voidaan olettaa sinulla olevan aihetta syyllisyyteen. Mutta vain jos vastasit kyllä kaikkiin kohtiin. Mikäli vastasit yhteenkään kohtaan ei, syyllisyys ei ole aiheellista.

Ja mikäli tosiaan olit syyllinen, on tärkeää:

1. lopettaa vahingollinen toiminta
2. pyytää anteeksi
3. korjata tapahtunut vahinko
4. hyvittää aiheutuneet vahingot
5. JATKAA ELÄMÄÄ

Onko tämä ihan totta?

Havaintomme ja niiden perusteella tekemämme tulkinnat, tavat joilla olemme oppineet asioita tulkitsemaan vaikuttavat tunnereaktioihimme. Syyllisyys opitaan yhdistelemällä oikein-väärin yhteyksiä, mikä on hyväksyttyä, mikä ei, se ohjaa valintoja ja tekoja oikeaksi opittuun suuntaan.

Joskus on suurinta viisautta hieman kyseenalaistaa tulkintojamme, varsinkin niitä, jotka tuntuvat ikäviltä ja olevan vallan säännöllisisä vierailijoita tai kovin sitkeitä sellaisia. Se että tulee tutuksi omien haastavien automaattiajatusten kanssa tai havaitsee ne joskus hyvinkin virheellisiksi tulkinnoiksi, ei automaattisesti tarkoita, että on tehnyt jotain väärin ja että onkin syyllinen ja toinen oikeassa, vaan opettaa tutkimaan asioita. Ei ole ns. varmoja totuuksia vaan voidaan oppia tutkimaan ajatuksia ja niitä herättäviä tilanteita, sekä niistä syntyviä tulkintoja.

Mikäli huomaat jatkuvasti samantyylisissä tilanteissa kokevasi syyllisyyttä, voit alkaa tutkia mistä tämä johtuu, onkohan tulkintani ihan 100% totta vai onko jotain mitä en huomaa.

Ajatuksia vain

Aivan kuten muutkin, syyllistävät ajatuksetkin ovat vain ajatuksia. Usein sitkeitä sellaisia ja kotoisin ehkä kovinkin kaukaa lapsuudesta, ehkä täysin tunnistamattomia tunteita. Katseita, eleitä ja pieniä sanoja, joista kokemus omasta syyllisyydestä on päässyt kasvamaan kaiken kattavaksi syyllisyyden tunteeksi. Yksinjäämistä, voimattomuutta, häpeää.

Aivomme poimivat koko ajan ympäristöstä vahvistusta sille uskomukselle, millaisen uskomme maailman olevan. Tyyliin syyllinen on löydyttävä, niin asia on selvä ja kun ”syyllinen” löytyy, voi huokaista hetkeksi, kunnes uusi tilanne on päällä ja sama ralli alkaa alusta.

Aivomme ovat varsin energiatehokkaita ja haluavat mielellään tehdä yleistyksiä ja helppoja tukintoja, joten myöhemmin jonkun katse, joka hieman muistuttaa lapsuuden syyllisyyttä herättänyttä tunnetta tulkitaan vanhaksi ja tutuksi tunteeksi. Aa, vika onkin minussa ja ohitetaan täysin vaikka se, että toinen yrittääkin vain kaataa omaa pahaa oloaan päälleni. Erityisesti väsyneenä, nälkäisenä ja stressaantuneena kaikki olettamukset vahvistuvat.

Kaikille syyllisyys ei kuitenkaan ole tervettä. Häpeää kärsivät ja masentuneet kokevat usein hellittämätöntä syyllisyyttä, jota eivät anteeksipyynnöt tai -annot helpota. Neuroottinen syyllisyys kehittyykin kun lapsella on liian paljon kokemuksia hylätyksi tulosta tai siitä, että on jätetty yksin selviämään. Vanhempien emotionaalinen poissaolo aiheuttaa jatkuvaa riittämättömyyden tunnetta ja se aiheuttaa syyllisyyttä ja kokemusta itsestään kykenemättömänä.

TEHTÄVÄ 2:

1. Huomaa että koet syyllisyyttä?
2. Hyväksy se, älä yritä vältellä.
3. Huomaa, mitä syyllisyys yrittää saada sinua tekemään.

Myös syyllistäminen on tapa karistaa omaa syyllisyyden tai häpeän tunnetta omalta kontolta pois.

On niin helpottavaa löytää joku, joka toimii niin väärin.

Tähän keskittyminen antaa lomaa omalle alati kalvavalle syyllisyydelle, voin hetken hellittää omasta pahasta olostani kääntämällä huomion muihin.

Yllä olevaa harjoitusta voi käyttää myös, kun huomaa syyllistäviä ajatuksia muita kohtaan.

Voisinko olla juoruamatta, arvostelematta ja syyllistämättä. Voisinko vain havaita itsessäni jotain kalvavaa tunnetta, jota pyrin sysäämään sivuun?

Syyllisyyskin karkoitetaan MYÖTÄTUNTO-harjoittelulla

Myötätunto alkaa aina itsestämme. Voimme antaa vasta kun olemme itse saaneet. Syyllisyys kumpuaa syvältä sisältä, syyllisyys kaipaa kannattelua, tukea ja myötätuntoa, ei kaikki todellakaan ole sinun vikaasi, vaikka joku on joskus sinulle niin sanonutkin tai saanut sinut tuntemaan niin. Kun on jäänyt vaille lämmintä kohtaamista, on sitä kovin vaikea antaa myöskään myöhemmin itselle.

Yhteenkuuluvuus ja rauhoittuminen laskevat stressihormonien määrää verenkierrossa. Häpeä, kriittisyys ja arvostelu ovat yksi tehokkaimmista keinoista lisätä kortisolin erittymistä. Kun häpeä liittyy siihen mikä olen, syyllisyys liittyy siihen, mitä teen. Syyllisyys on moraalinen tunne.

Rauhoittumisjärjestelmää voi itse aktivoida esimerkiksi silittämällä, puhumalla itselleen kauniita ja rauhoittavia sanoja sekä pitkillä rauhallisilla uloshengityksillä ja lempeällä äänensävyllä.

Myötätunto itseä kohtaan on  välittämistä, lempeää ystävällisyyttä ja ymmärrystä, ei kaikki ole sinun vikasi, oikeasti nyt ei ole mitään hätää, kaikki järjestyy, et olisi voinut vaikuttaa asiaan. Asioita, joita syyllisuudentunteen tulee kuulla. Se auttaa kannattelemaan vaikeissa tilanteissa. Itsemyötätunto on kykyä huomata kärsimys eli asia tai tunne, jota pyrkii välttelemään ja sitä, että on halukas lievittämään tätä kipua. Myötätunto on jokaisessa meissä, mutta nopea ja liukas katoamaan, varsinkin kipeissä hetkissä. Se kaipaa toistoja, harjoittelua ja ylläpitoa. Se että pitää itsestä huolen, on itsemyötätuntoa parhaimmillaan.

TEHTÄVÄ 3

Jatkoa tehtävään 2.

1. Suunnittele nyt miten haluaisit toimia jatkossa.
2. Millaisen asennon, eleet ilmeet, sanat tai äänensävyt saisivat syyllisyyden havahtumaan.
3. Miten voit toimia näkyvässä elämässä toisin jatkossa.
4. Ala toteuttamaan tätä suunnitelmaa.
5. Toista, toista, toista…. Niin kauan, että uusi toimintamalli on vahvempi kuin vanha.

Hyväksyntä ja toisin toimiminen

Aivan ensiarvoisen tärkeää  on pysähtyä syyllisyyden tunteen äärelle. Havaita asioiden tila. Missä olen, mikä on totta. Ensin pitää havaita ja tehdä esimerkiksi tehtävä 1. Missä olen ja mikä kaikista ajatuksistani onkaan totta.

Jotta voi muuttua, on tiedettävä, mitä tahtoo muuttaa.

Myötätuntoinen hyväksyminen ja aktiivinen uuden toiminnan harjoittaminen, toisto-toisto-toisto, on avain aitoon ja välittävään yhteyteen itsen kanssa.

Kuten usein tykkään muistuttaa, ei ole pikatietä onneen, vaikka mainosmiehet siitä mielellään puhuvat. Ei ole pikakurssia, vaan on elämä ja sen valinnat. On jokainen aamu, jolloin voi valita, miten päivänsä kuluttaa.

Syyllisyys on kuitenkin vain tunne. Se ei tapa, satuta tai vahingoita. Vasta se, kuinka siihen reagoimme tai kuinka toimimme sen ohjaamina, aiheuttaa ongelmia.

Kun tuntuu, ette pärjää yksin ja haluat puhua, olen tässä.

KAUKAA TAI LÄHELTÄ, ETÄYHTEYDET OVAT KOVASSA KÄYTÖSSÄ.

Ota yhteyttä!

Lempeyttä ja valoa kaikille – elämä on tässä ja nyt!

Katja Kykkänen / Hyvänolon Omimo / fb ja  insta / katjakykkanen@gmail.com

Artikkeli Vieraskynä – Syyllinen? julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Kykenemättömyys vaikuttaa omaan elämään luo joskus halun luovuttaa, joskus sotia kaikkea vastaan. Kokemus siitä ettei pysty hallitsemaan, on kokonaisvaltainen. En osaa pysty tai kykene, olen huono, tyhmä ja arvoton. Ei tästäkään tule yhtään mitään, ihan turha edes yrittää. Luovutan, koska olen surkimus, koska mistään ei kuitenkaan tule mitään.

Ahdistaa, hävettää, surettaa, paras piiskata itsestä jotain irti, etten täysin jämähdä paikalleni.

On tehtävä enemmän töitä, lähdettävä shoppailemaan tai vaikka juomaan, ehkä syön tuskaani tai alan siivoamaan raivoisasti, niin pääsenpähän edes näistä kamalista tunteista eroon.

Kuulostaako tutulta?

Jokainen kokee ikäviä tunteita. Jokainen kokee kaikenlaisia tunteita. Ne eivät ole vääriä tai sinä et ole väärä kokiessasi niitä.

Tunteet ohjaavat meitä, mutta niitä ei ole pakko totella tai uskoa, seurata tai ottaa aina kovin vakavasti.

Tunteet yrittävät ohjata meitä tekemään oikeita valintoja, mutta perustuvat usein menneisyyden kokemuksiin ja ohjautuvat kovin helposti samoille urille.

Aika usein meidän on vaikea havaita kuitenkaan tunteitamme ja ohjaudumme autopilotilla toimimaan kuten aina ennenkin. Ja tulos on myös sama kuin aina ennenkin. Olemme tottuneet toimimaan kepin avulla, kiristämään ja lyttäämään mieltämme, olemme oppineet kohtelemaan itseämme, kuten meitä on kohdeltu. Jos emme ole tulleet tutuiksi oman myötätuntomme kanssa, saatamme pelätä muuttuvamme sen seurauksena laiskoiksi.

Kuitenkin myötätunto itseä kohtaan on samaa kuin asennoituisimme olemaan ystävällisiä ja lempeitä parasta ystäväämme kohtaan. Usein suomme sen helposti muille, mutta itseämme ruoskimme vailla armoa.

Usein ihmisen onkin helpoin tutustua omaan myötätuntoiseen puolensa sen kautta, että minähän osaan olla muille myötätuntoinen ja salliva. Minussa on siis myötätuntoinen osa. Sitten voidaan harjoitella, että kuinka sen voisin kääntää itseeni?

TEHTÄVÄ 1:

1. Asetu istumaan. Ota muutama iso sisään ja uloshengitys.
2. Avaa rintakehäsi ja tunne hengityksesi.
3. Tuo mieleesi joku läheinen ystävä, jota kohtaan tunnet lämpöä ja jota kohtaan olet ystävällinen vaikeinakin hetkinä.
4. Mieti sitten, miten voisin olla tänään itseäni kohtaan ystävällinen?
5. Jos kohtelisin itseäni, kuin kohtelen muita, miten olisin itseni paras ystävä, kuinka toimisin?
6. Millä kaikilla tavoin voisin toimia itseäni kohtaan ystävällisesti, olla itselleni oma paras ystäväni?

ITSESUOJELU

Ihminen on ikään kuin ohjelmoitu evoluution kuluessa kiinnittämään huomiotaan uhkiin, ihan hengissä selviämisen nimissä. Meille on kehittynyt loistava uhka- ja itsesuojelujärjestelmä, vaikkakin tänä päivänä yhä useammin ja useammin se aiheuttaa vain enemmän ongelmia ja suuria vaikeuksia.

Tämän lisäksi, että pelkäämme ja varomme, myös haluamme paljon. Mieli on täynnä tahtoa, tavoitteita ja päämääriä. Mutta ongelmaksi muodostuukin se, että vaikka saisimme ja saavuttaisimme paljon, emme osaa nauttia asioista.

Asenne ja asennoituminen ovat avainasemassa onnellisen ja iloisen elämän luomisessa, sekä siitä nauttimisesta. Myötätunto on ymmärrystä, että aina löytyy vielä parempaa, isompaa ja hienompaa, toinen toistaan mahtavampia  keinoja saattaa mieli luulemaan, että ulkoinen tekee onnelliseksi. Kuitenkin se, että on tyytyväinen vähään, nauttii hetkestä jossa elää ja tekee elämästään riittävän hyvän, voikin olla askel kohti todellista onnea.

Sadepäivien kohdalla myötätuntoa onkin havaita, että jokaisella on näitä päiviä. Ei minun tarvitse lietsoa tai suitsia itseäni syvemmälle suohon, jokainen kokee samoja tunteita. Ilon päivinä myötätuntoa on havaita, että näin. Minäkin saan osakseni hyvää, nautin tästä – tiedostan ja huomaan hyvän.

KUINKA VOISIN HYVÄKSYÄ ITSENI SELLAISENA KUIN OLEN?

Olemme aika taitavia kritisoimaan itseämme, syyllistämään ja vähättelemään, olemme oppineet sen jo lapsuudessa. Lisäksi kulttuuri vahvistaa pärjäämistä, vähättelyä ja liiallisen itsekehun pelätään edelleen aiheuttavan enemmän haittaa kuin hyötyä. On parempi varautua pahaan kuin toivoa liikoja, pessimisti ei pety. Mutta kun elämme negatiivisessa mielenmaisemassa, päivästä toiseen toistellen itsellemme sitä kuinka emme osaa tai pysty, puremme itseämme nilkkaan ja kaivamme kuoppaamme yhä syvemmäksi.

Syyttelevällä mielellämme toki on hyvä tarkoitus, varoittaa, olla hereillä ja turvata selustaa, mutta sen keinot ovat varsin huonot. Kun kerrot itsellesi päivästä toiseen ettet pysty, alat pian uskomaan siihen ja siitä tulee totuus josta käsin katselet elämääsi, josta käsin teet valintasi ja tulkintasi.

MYÖTÄTUNTO

Myötätunto on kykyä osoittaa lämpöä, välittämistä, myötätuntoa toiselle, ottaa sitä vatsaan ja antaa myös itselle. Se vähentää samaistumista tunteeseen, auttaa säilyttämään yhteyden toiseen ja kannattelee tilanteessa niin itseä kuin toista. Itsemyötätunto on kykyä huomata kärsimys eli asia tai tunne, jota pyrkii välttelemään ja sitä, että on halukas lievittämään tätä kipua. Myötätunto on jokaisessa meissä oleva taito, mutta jos se ei ole päässyt vahvistumaan ja kasvamaan elämän varrella, sitä onneksi voi harjoitella. Kuitenkin, pysyessään tietoisena siitä, mitä kokee ja kohtaa, alkaa huomata myös sen mitä itse tarvitsee palautuakseen ja ladatakseen omaa jaksamista. Se että pitää itsestä huolen, on itsemyötätuntoa parhaimmillaan.

ISOT PAINEET

Jokainen tunnistaa niskassa olevat vaateet, omat, perheen, yhteiskunnan ja työn sekä vapaa-ajan. On myös paljon mitä haluaisi, mutta jotenkin aika on vain rajallista. Pitäisi, täytyy, on pakko, kuuluvat jokaisen sanavalikoimaan enemmän tai vähemmän. Ei ole ihme että kuormittuu. Kuitenkin valinta on oma. Voin, jos tahdon. Kuitenkin omat vaatimukset voivat muuttua liian painaviksi. Hyvistäkin asioista voi tulla ikäviä, onnen tavoittelusta taakka ja silloin jos koska, myötätunto omii paikkaansa.

MYÖTÄTUNTOINEN ASENNE

Meillä jokaisella on osaamista myötätunnosta. Oletko joskus auttanut lähimmäistä, tarjonnut apuasi, antanut aikaasi, halannut tai sanonut, että ei hätää, minä olen tässä. Olet siis osoittanut myötätuntoa toista kohtaan.

TEHTÄVÄ 2:

Nyt voisit miettiä, mitä voisit tehdä itsesi hyväksi, kun on vaikeaa?

-lämmin suihku, liikunta, metsäkävely, puhuminen, saunominen, huumori, musiikki… jotain muuta?

MIETI mikä viimeksi auttoi, kun sinulla oli vaikeaa? Kirjaa ylös 5 suosikkiapuasi.

JÄMÄKKYYTTÄ

Itsemyötätunto voi olla avuksi monenlaisissa tilanteissa, tutkimusten mukaan itsemyötätuntoiset ihmiset ovat keskimäärin tyytyväisempiä elämäänsä, parisuhteisiinsa ja kokevat vähemmän masennusta verrattuna henkilöihin, jotka suhtautuvat itseensä kriittisesti.

Itsemyötätuntoiset kestävät myös vastoinkäymisiä paremmin lannistumatta ja ottavat enemmän vastuuta omista virheistään sekä ovat jämäkämpiä tarpeen tullen.

Mielen voi opettaa myötätuntoiseksi. Se voi ottaa hieman aikaa, mutta on todettu, että jo muutaman viikon päivittäinen harjoittelu vahvistaa myötätuntolihaksiasi.

Ensin on hyvä havaita esteet.

TEHTÄVÄ 3

1. Mikä estää minua ottamasta viisauden käyttööni ja ymmärtämästä, että asiat eivät ole aina ihan niin kuin itselleni väitän?
2. Jos olen kovin ahdistuva ja sellaisena itseäni pitävä, pelottaako minua se, millainen olisin, jos olisin hieman rennompi?
3. Kaikki mikä päässäsi liikkuu Ei ole totta, voit katsoa sitä tutkien.

ON NIIN PALJON MITÄ SINÄKIN VOIT TEHDÄ VOIDAKSESI VIELÄ PAREMMIN!

Voisitko sinäkin irtautua loputtomasta suorittamisen virasta ja vaatimuksista suhtautumalla itseesi myötätuntoisemmin, kohtelemalla itseäsi kuin kohtelisit hyvää ystävää, myötätuntoisesti.

TEHTÄVÄ 4

1. Tehdään hetki myötätuntoisen mielentilan kuivaharjoittelua;)
2. Palaa hetkeksi tehtävään 1, miten sinä kohtelisit parasta ystävääsi.
3. Ajattele, että kohtaat itsesi samalla myötätuntoisella asenteella.
4. Harjoittele tämä myötätuntoinen asenne sisälläsi eri tilanteissa arjessa.
5. Esim.
   1. Kuvittele että teet jonkin teon, joka on sinulle hyväksi, mutta kovin epämiellyttävää ja jonka mieluusti välttäisit (pyykinpesu, jämäkän pyynnön esittäminen, ei:n sanominen ym.)
   1. Valitse joku tilanne, näe mielessäsi miten tartut tilanteeseen jämäkästi, mutta itseäsi myötätuntoisesti tukien.
   1. Kannusta itseäsi kuin kannustaisit rakasta ystävääsi. Hei, hyvin se menee, pystyt kyllä ja sitten on aikaa puuhailla muuta. Ensin voi tuntua vaikealle, mutta pystyt siihen kyllä. Anna pienen hymyn nousta kasvoillesi ja ystävällisesti, mutta jämäkästi ohjaa itsesi läpi arjen hankalan tilanteen.
6. Ja kun tätä harjoittelua olet tehnyt mielessäsi, voit siirtyä tositoimiin aitoihin arjen tilanteisiin.

TSEMPPIÄ JA VOIMIA HARJOITTELUUN!

PYSTYT SIIHEN, OLET RIITTÄVÄ JA RAKASTETTAVA JUURI TUOLLAISENA KUIN OLET!

Kun tuntuu, ette pärjää yksin ja haluat puhua, olen tässä. KAUKAA TAI LÄHELTÄ, ETÄYHTEYDET OVAT KOVASSA KÄYTÖSSÄ.

Ota yhteyttä!

Lempeyttä ja valoa kaikille – elämä on tässä, elä sitä!

Katja Kykkänen / Hyvänolon Omimo / fb ja  insta / katjakykkanen@gmail.com

Artikkeli Vieraskynä – Myötätuntoinen mieli julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Yrittäjäksi ryhtyessäni ja alkaessani viettää enemmän aikaa yrittäjien seurassa olen tavannut ihmisiä, jotka vuosien haaveilun jälkeen ovat viimein avanneet sen ihanan oman kahvilan, jollaisesta lähes kaikki me muutkin unelmoimme. Tai digiyrityksen, joka tähtää kansainväliseen kasvuun. Tai hattukaupan. Tai viestintäfirman. Yhteistä kohtaamilleni alkuvaiheen yrittäjille on, että suuri osa heistä on aivan liekeissä omaa alaansa kohtaan. Tuntuu huippuhienolta kun saa vihdoinkin toteuttaa itseään ja visioitaan omalla asiantuntemusalueellaan. 

Filosofi Frank Martela on todennut, että itsensä toteuttaminen on keskeistä ihmisenä olemiselle ja merkitykselliselle elämälle. Kun siis yrittäjänä voit tehdä juuri niitä asioita, jotka koet aidosti omaksesi, olet tiellä kohti autenttisuuden onnentilaa.Yrittäjäkursseilla ja -kokoontumisissa onkin ilmassa usein vahva merkityksellisyyden tuntu. Ja merkityksellisyyden kokemuson se, mikä tekee ihmisestä elävän. 

Pelkkä itsensä toteuttaminen ei kuitenkaan välttämättä riitä tuottamaan syvää merkityksellisyyden kokemusta ainakaan pidemmän päälle. Yhtä tärkeää ihmisen tai yrittäjän on tehdä itsestään merkityksellinen toisille ihmisille.Martelan sanoin: ”Olemme merkityksellisiä niille ihmisille, joiden elämään meillä on myönteinen vaikutus, jatämän myönteisen vaikutuksen ansiosta omakin elämämme täyttyy merkityksellisyydestä.” 

Yrittäjinä meillä onkin hyvät mahdollisuudet vaikuttaa myönteisesti muiden ihmisten kuten asiakkaidemme elämään. Lähes alalla kuin alalla olen tavannut yrittäjiä, jotka aidosti haluavat antaa asiakkailleen parastaan – eivätkä tee sitä ensisijaisesti tulon kiilto silmissään. Yrittäjäksi ryhtyessäni oletin, että läheiset asiakassuhteet olisivat ominaisia erityisesti terapia- tai ihmissuhdealan yrittäjille, mutta kuinka väärässä olinkaan. Olen tavannut esimerkiksi juristiyrittäjiä ja talousneuvojia, jotka elävät, itkevät ja iloitsevat yhdessä asiakkaidensa kanssa. Asiakkaidemme kohtaaminen sydämen kautta kytkee meidät yrittäjät osaksi suurempaa merkityksellisyyttä. Ja väitän, että tämä lisää sivutuotteena myös omaa hyvinvointiamme yrittäjinä. Olemme täällä toisiamme varten.

Yrittäjyyteen on siis lähtökohtaisesti sisäänrakennettuna sellaista merkityksellisyyttä, joka parhaimmillaan tuottaa yrittäjälle itselleen onnellisuutta ja hyvinvointia. Tämä on hyvä tunnistaa, ja siitä on syytä aidosti iloita. Toisinaan kuitenkin haastavammat yrittäjänä toimimisen realiteetit tunkeutuvat yrittäjyyden ja onnellisuuden väliin. Haluan vielä lopuksi esittää muutaman asiakastyössä hyväksi kokemani periaatteen näihin tilanteisiin ja tunnelmiin, joita varmaankin jokainen yrittäjä kohtaa urallaan.

Miten selviytyä ja jaksaa silloin kun tuntuu, että edellä kuvaamani onnellisuuden kokemukset eivät voisi olla kauempana omasta yrittäjyyden arjesta esim. taloushuolten tai epävarmuuden tunteiden painaessa päälle? 

• Kerro muille ajatuksistasi. Älä jää liian pitkäksi aikaa yksin hankalien kokemusten kanssa.Jo se helpottaa, että kerrot toiselle ihmiselle tilanteestasi. Kun sanoitat kokemuksesi, alkavat ratkaisut usein vähitellen järjestyä kuin itsestään. Kuka voisi olla tukenasi tässä tilanteessa? Useimmat yrittäjät ovat kokeneet hankalia vaiheita urallaan. Moni kokeneempi haluaa mielellään kuunnella ja jakaa asiantuntemustaan esimerkiksi mentoroimalla ja muutenkin. Tai jos hakeudut keskusteluihin valmentajan tai terapeutin kanssa, hän esittää sinulle kysymyksiä, joiden kautta saat asioihisi tuoretta näkökulmaa – ja tunnet jälleen ilmaa siipiesi alla. 
• Tunnista pienet askeleet ja toisinaan turhauttavatkin vaiheet, jotka kuitenkin vähitellen johtavat kohti sinulle merkityksellisiä asioita.Tuntuuko energiasi hupenevan lähinnä arjen pyörittämiseen ja pinnalla pysymiseen? Palauta tällöin mieleesi, mitä kohti olet matkalla. Miten haluaisit toteuttaa itseäsi yrittäjänä sitten kun se alkaa jälleen olla täydemmin mahdollista? Näe tämä hetki vaiheena kohti suurempaa ja tärkeämpää, osana ja siirtymänäitsellesi merkityksellisessä prosessissa. Pienet, sopivan kokoiset askeleet johtavat vähitellen perille – minkälaisia askeleet ovat sinun yrittäjyytesi kulussa? Merkitse askelmerkkejä karttaasi. Pakkaa reppuusi myötätuntoista ja tsemppaavaa asennetta itseäsi kohtaan, ja muista ottaa sitä sieltä käyttöösi tietoisesti ja säännöllisesti.
• Se, mitä katsot, alkaa vähitellen kasvaa. Sen tähden suuntaa huomiosi hyvään ja toimivaan. Muistele, mikä sai sinut syttymään aiemmin yrittäjän urallasi, esimerkiksi aloittaessasi. Millaisia hyviä hetkiä olet kokenut yrittäjyytesi varrella? Miten sait niitä aikaiseksi? Mitä kannattaisi kenties kokeilla tai jatkaa nykyisessäkin tilanteessa? Mitä kykyjäsi ja voimavarojasi olet aiemmin hyödyntänyt eri tilanteissa? Kun aktiivisesti tunnistat kykyjäsi, taitojasi ja hyviä ominaisuuksiasi, alat myös vaistomaisesti luottaa niihin ja toimia niiden mukaisesti. Anna itsellesi päivittäin tunnustusta yrittämisestä ja kaiken kokoisista edistymisistä.

Pirkko Järvenpää

sosiaalipsykologi (VTM), fysioterapeutti

ratkaisukeskeinen terapeutti

https://pirkkojarvenpaa.com

p. 040 5532647

s-posti: pirkko.jarvenpaa@gmail.com

Artikkeli Vieraskynä – Mikä tekee yrittäjän onnelliseksi? Mikä auttaa tarvittaessa jaksamaan? julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.