Suunta ja vauhti olivat omissa käsissä, ja saatoin pyörtää päätökseni ja vaihtaa konttoribanaanit palaveriviineriin ihan vain siksi, että halusin. Ei tarvinnut miettiä prosessien tehostamista tai dokumentointia, ja toimistolla soi minun valitsemani musiikki.

Tietenkään en yrittäjänäkään ollut mikään saari: minä tarvitsin asiakkaitani, verottaja ja kirjanpitäjä rajoittivat jatkuvasti vapauttani ja päiväkodin aukioloajat määrittivät työpäiväni ajankohdan. Mutta niistä huolimatta: vapaus ja näennäinen riippumattomuus olivat ja ovat ehdottomasti edelleen suurin syy siihen, miksi ylipäätään halusin itselleni töihin.

Kun minulle sanottiin, että yksinyrittäjänkin kannattaa verkostoitua, tehdä yhteistyötä, hankkia mentori tai sparrailukumppani, se aiheutti minussa pieniä ja keskisuuria puistatuksia. Nuohan olivat niitä työelämän kliseitä, joista halusin juosta poispäin!

Kolme vuotta yrittäjyyttä myöhemmin olen kuitenkin joutunut muuttamaan mielipiteeni. Kun tarpeeksi kauan saa tehdä mitä lystää, ympärille alkaa kertyä vapauden seurauksia. Työpöydän laatikot alkavat täyttyä puolivalmiista projekteista, joiden loppuunsaattamiseen ei pelkästään oma puhti riittänytkään. Ja kun ei ole tilivelvollinen kenellekään, ne hiukan epämukavat (vaikkakin tarpeelliset) hommat tahtovat jäädä pyörimään ikuisuuksiksi tehtävälistan loppuosaan.

Eräs kahden hengen pajaa pyörittävä tuttuni painotti minulle vuosia sitten moneen otteeseen, että hän ei ole yksin- vaan kaksinyrittäjä. Tuo lause ei silloin vielä avautunut minulle. Mutta lopulta, kun olin kasvattanut yrittäjyydestäni viehättävän, mutta hiukan epämääräisen sekamelskan, tajusin, että minunkin yritykseni hyötyisi siitä, että joku kysyy, onko tämä pakko tehdä näin hankalasti.

Aloin ymmärtää, miten valtava ero yksin- ja kaksinyrittäjyyden välillä on, vasta kun olin ottanut ensimmäisiä askeleita hommien jakamisen suuntaan. Alla neljä tärkeintä oivallusta siitä, miten yksinyrittäjän työelämä paranee, kun yrityksen antaa kasvaa edes hiukan omaa itseään suuremmaksi.

Ideat kasvavat isommiksi ja onnistumiset tuntuvat isommilta

1. Ideat lähtevät lentoon, kun niitä pallottelee

Yrittäjät ovat siitä mahtavia, että meillä on aina uusia ideoita – mutta usein ne lähtevät kunnolla lapasesta vasta sitten, kun niitä heittelee edestakaisin ja törmäyttää toisen idealingon aatoksiin.

2. Onnistumiset tuntuvat isommilta

Iso asiakas, josta olet aina haaveillut? Ykkössija oikealla hakusanalla Googlessa? Mahtavasti onnistunut lanseeraus? Onnistumisten juhliminen tuntuu sata kertaa paremmalta, kun joku muukin laittaa juhlahatun päähänsä ja heittelee kanssasi konfetteja.

3. Liiketoiminta ei voi olla enää vain sun päässäsi – ja se on hyvä juttu myös sulle

Sinäkin varmaan joskus kirjoitit liiketoimintasuunnitelman ja jätit sen sitten siihen tilaan? Kun kerrot yrityksesi toiminnasta jollekulle toiselle, se selkiytyy samalla sinulle itsellesi, ja huomaat helpommin, missä kohtaa voisi kehittää, siivota ja kirkastaa.

4. Jos minä olen pois pelistä, pysyvät pyörät silti liikkeessä

Kivijalkakauppias on sidottu aukioloaikohinsa ja digiyrittäjälläkin läppäri seuraa sairasvuoteelle, jos ei ole ketään muuta, joka voisi pitää pyörät liikkeessä. Mutta kun joku muukin on perillä ainakin osasta hommia, tauko ei välttämättä ole katastrofi.

Vaikka olisit kuin minä, ja yksinyrittäjyys olisi just se sun juttusi, niin ehkä silti voisit käyttää pienen hetken sen miettimiseen, miten voisit suostua ottamaan yritystoimintaasi jonkun mukaan. Rajoittaisiko mentori tai yrityskummi sun vapauttasi liikaa? Olisiko ihan mahdoton ajatus, että antaisit virtuaaliassarin tehdä osan hommistasi? Vaikka työntekijän palkkaaminen tai uuden osakkaan ottaminen olisivat ajatuksena valovuosien päässä, voi olla, että yrityksesi lähtee lentoon sinä päivänä, kun otat avuksesi toisen mielipiteen tai käsiparin.

Antoisaa yrittäjyyttä

Paula Niskasaari

Yritykseni nettisivut: https://www.neulovilla.fi

Yrittäjän elämää: https://www.instagram.com/neulovilla

Artikkeli Vieraskynä – Kun onnistumisetkin tuntuvat isommilta – 4 tapaa, miten yrittäjyyskin paranee työkavereiden myötä julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Mun yritykseni on Neulovilla Oy, pienyrittäjän viestintäkaveri, joka haluaa auttaa yrittäjiä löytymään verkosta paremmin. Kirjoitan verkkosivutekstit, blogijutut sekä tuotekuvaukset, ja teen ne uudet nettisivut, jotka ovat olleet työlistalla jo vuoden, otan haltuun venyneen ja vanuneen verkkokaupan rakennusprojektin. Ja mikä tärkeintä, liimaan nuo kaksi yhteen hakukoneoptimoinnilla, koska mielettömän upeasta verkkokaupasta tai viimeiseen asti hiotuista teksteistä ei ole mitään iloa, jos kukaan ei löydä niitä internetviidakosta. Asiakkaistani suurin osa on käsityöläisiä tai muuten luovan alan yrittäjiä, ja onkin mahtavaa, että voin olla lähellä käsityöalaa, joka on mulle tuttu ja tärkeä.

Yrittäjyyteni alkoi sivutoimisena joskus silloin, kun olin vielä projektien mukaan maasta toiseen lentelevä IT-asiantuntija. Ensin myin neulelankoja verkkokaupassa, sitten ompelin kenkien päällisiä eli neuloksia ja suunnittelin neuleohjeita käsityölehtiin. Yritykseni alkuvaihe oli täynnä uteliaita kokeiluja ja intohimoprojekteja.

Jossain vaiheessa pienet lapset ja entinen urani alkoivat tuntua turhan hankalilta sovittaa yhteen, ja päätin tehdä sivubisneksestäni kokopäiväisen. Siinä kohtaa jouduin pakon edessä luopumaan monesta mukavasta mutta kannattamattomasta hommasta, ja alkaa keskittyä siihen, missä olen hyvä ja mitä tykkään tehdä.

Palasin myös sieltä suutarin ompelukoneen ääreltä takaisin tietokoneen pariin tajuttuani, että kokoaikainen käsityöläisyys ei sittenkään sovi suurpiirteiselle luonteelleni. Jotkut asiat on vain parempi pitää harrastuksena. Ja toisaalta tajusin, että se nörtti minussa ei kadonnut mihinkään, vaan että oikeasti tykkään it-ongelmien ratkomisesta. Ja että se, mikä mulle on helppoa, saattaa olla hirveän vaikeaa jollekulle muulle, ja mun on mahdollista auttaa muita yrittäjiä. Samoihin aikoihin palasin takaisin sanojen pariin, koska kirjoittaminen on ollut aina jotain, mistä olen tykännyt ja missä olen hyvä.

Mulle yrittäjyydessä on tärkeää se, että se mukautuu elämän muihin kuvioihin: joskus on vauva vaunuissa, joskus puolison työkomennus vie koko perheen toiselle mantereelle, vähän väliä taaperoa on haettava kesken päivän päiväkodista tai koululaista kuskattava hammashoitolaan. Koko show’n hallitseminen on paljon helpompaa, kun myös työkuviot ovat omassa hallinnassa ja työmääräänsä voi säädellä muiden tilanteiden mukaan. Ja kun perhe-elämän kuviot muuttuvat, yrityksen kuviot voivat muuttua siinä mukana, ja se on ihan mahtavaa.

Olin sivutoiminen yrittäjä viisi vuotta ja päätoiminen olen ollut vuodesta 2019. Paras opetus tähän asti on ollut se, että ihan kaikkea ei kannata tehdä itse, vaikka osaisi. Vaikka osaisin pyörittää yrityksen toiminnot alusta loppuun itse, mä käytän aikani paremmin, jos ulkoistan jollekin osan asioista ja keskityn niihin, missä olen erityisen hyvä. Ja vaikka joku uskoisi mun taitoihini niin paljon, että haluaisi maksaa mulle jonkin asian tekemisestä, se ei vielä tarkoita sitä, että mun kannattaisi ottaa työ vastaan.

Tähän liittyy myös se, miten haluan kehittää mun yritystäni tulevaisuudessa: aina välillä asiakkaat pyytävät tekemään jotain, mikä liippaa läheltä omaa osaamistani mutta mitä en kuitenkaan tee – muun muassa monet digimarkkinoinnin tehtävät, kuten Google- tai Instagram-mainokset tai some-kanavan ylläpito. Toivoisinkin voivani kasvattaa pienyritysten verkoston, josta löytyisi aina joku, jota suositella niihin töihin, jotka eivät ole ihan mun juttuni.

Valokuva: Laura Tammisto

Yritykseni nettisivut: https://www.neulovilla.fi

Yrittäjän elämää: https://www.instagram.com/neulovilla

Artikkeli KasvuStoori – Neulovilla julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.