Näin kävi myös puutarhayritystä pyörittävälle Teemu Nikkaselle. Nikkanen sai apua oman yrityksensä vaikeaan tilanteeseen  Naisten Pankin perustajajäsen Satu Mehtälältä lähes vuoden ajan. Mehtälä päätti auttaa yritteliästä oman kylän poikaa vaikeassa tilanteessa opettamalla Teemulle taloutta ja juridiikkaa ”pro bono -periaatteella” eli ilman maksua. Tämä on hieno esimerkki miten vankan kokemuksen omaava mentori voi auttaa nuorta yrittäjää vaikeassa tilanteessa niissä asioissa missä hänellä itsellä on vankka kokemus kertynyt vuosien kuluessa. Linkki HS:n juttuun: https://www.hs.fi/kaupunki/vantaa/art-2000007657474.html

Mentorointi on yleistynyt huimasti, koska siitä hyötyvät molemmat osapuolet. Lisäksi mentorointi tuo hyvän mielen molemmille. Mentorointi on vanha tapa siirtää tietoa toiselle. Mentoroinniksi voidaan sanoa ennen aikaan  työelämässä ollutta mestari -ja kisälli -mallia. Nykypäivänä työelämässä tapahtuva mentorointi on enemmän keskusteluapua ja sparrausta. Mentoroinnin avulla voidaan myös siirtää hiljaista tietoa työpaikoilla kokeneilta osaajilta nuoremmille. Näin saadaan siirrettyä hiljaista tietoa eteenpäin ja osaaminen säilyy yrityksessä.

Mentorointi perustuu tavallisesti kahden henkilön, mentorin ja mentoroitavan eli aktorin henkilökohtaiseen luottamukselliseen keskustelun ja tapaamiseen tai mentoriryhmän tapaamiseen. Mentori voi siis siirtää oman elämänkokemuksensa ja tietonsa mentoroitavalle ja auttaa tätä pohtimaan tulevaisuutta uudesta näkökulmasta. Mentoroinnissa mentori voi myös tarjota suoria neuvoja aktorille, mutta pääpaino on kysymyksillä ei neuvoilla.

Mitä ominaisuuksia mentorilta vaaditaan?

Kokemusta ja halua jakaa kokemusta eteenpäin. Mentorilla on hyvä olla myös hyvä itsetunto ja kuuntelemisen taito. Mentori on se kriittisesti asioita katsova ”ystävä”, joka uskaltaa kysyä kysymyksiä ja haastaa mentoroitavaa, jota muut eivät ehkä tohdi tehdä. Mentori ei kuitenkaan aja mentoroitavaa nurkkaan kysymyksillään, vaan luottaa ja uskoo mentoroitavaan. Hän välittää mentoroitavasta aidosti. Tavoitteet mentoroinnille asettaa aina aktori.

Miksi mentorointi voi olla niin kiehtovaa?

Mentoroinnissa mentorin tehdessä kysymyksiä, kyseenalaistaessaan asioita aktorille, hän samalla peilaa kysymyksiä omaan tilanteeseensa, uraansa  tai yrityksensä tilanteeseen, hyötyen näin myös itse mentoroinnista. Mentoroinnissa mentori oppii kuuntelemaan toista ja olemaan aidosti läsnä, saaden näin välineitä oman johtamisen kehittämiseen.

Mentorointi periaatteella voidaan myös toteuttaa sparraavia luottamuksellisia keskusteluista yritysten vetäjien, toimitusjohtajien tai kollegoiden kesken vaihtaen ajatuksia ja näkemyksiä asioista.

Summa sumaarum –  mentori haastaa, kyseenalaistaa, kuuntelee, on läsnä, kannustaa ja rohkaisee ajattelemaan eri tavoin ja kokeilemaan uusia valintoja rohkeasti sekä auttaa aktoria sanallistamaan omaa osaamistaan.

Antoisia hetkiä mentoroinnin merkeissä!

Salme Kortelainen

Calmen HR-palvelut

https://www.calmen.fi/

Artikkeli Vieraskynä – Mentoroinnista hyötyvät molemmat sekä mentoroitava että mentori itse julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Olipa sitten kyseessä mentorointi, caoching tai työnohjaus niin säännöllisin väliajoin palataan keskustelemaan vahvuuksista ja heikkouksista. Tilanteen analysoinnissa saatetaan hyödyntää työpersoonallisuusarviointia tai hiukan yksinkertaisempaa SWOT-nimellä tunnettua nelikenttämenetelmää. Nelikentän avulla voidaan tunnistaa kehittämiskohteita, pohtia ratkaisua ongelmiin tai vaikkapa kehittää yrityksen tai yhteisön strategiaa. Analyysiä voidaan käyttää myös yksittäisen henkilön oman työn tarkasteluun. Vahvuuksien ja heikkouksien yhteydessä keskitytään ns. sisäiseen ympäristöön ja ulkoista maailmaa tarkastellaan sen tuomien mahdollisuuksien ja uhkien valossa.

Kehotan asiakkaitani muuttamaan omassa nelikentässään sanan heikkoudet kehittämiskohteiksi. Usein sana heikkous mielletään asiaksi, jolle ei voida tehdä mitään. Analyysi, jossa vain todetaan asioita, ei potki meitä eteenpäin tekemään jotakin.  Termien psykologisella vaikutuksella on suuri merkitys. Jos jokin asia on kehittämiskohde, silloin keskitytään miettimään toimenpiteitä. Mitä pitäisi tehdä: mitä pitäisi tehdä eri tavalla kuin ennen.

Omien henkilökohtaisten vahvuuksien ja osaamisen tunnistaminen ei aina ole helppoa. Meillä saattaa olla negatiivisia uskomuksia itsestämme, joille ei oikeastaan löydy perusteita. ”Minulla ei ole kielipäätä.” ”En osaa puhua isolle joukolle.” ”Tämä digitalisaatio ei oikein ole mun juttu.” ”Olen introvertti asiantuntija, ei minusta ole esimieheksi.” Jotkut käsitykset omasta itsestämme saattavat perustua hyvinkin varhaiseen kokemukseen ja saamaamme palautteeseen.

Onnistuminen ja menestyminen riippuu usein paljon enemmän omasta asenteestamme kuin vaikkapa älykkyydestämme. Älyäkin on niin monenlaista. Toisinaan asiakas ”löytää” itsestään sellaisia vahvuuksia ja osaamista, joiden arvoa hän ei ole itsekään tajunnut. Tämä tulee hyvin esiin myös työyhteisön vahvuuksia pohdittaessa: yksityiskohtiin sinnikkäästi pureutuva ja laajoja kokonaisuuksia hahmottava kaksikko saattaa olla lyömätön työparina.

Motivaatiollamme on keskeinen vaikutus aikaansaamiseen ja onnistumiseemme. Jos sinulla on intohimo johonkin asiaan, jaksat paljon sinnikkäämmin pyrkiä sitä kohti. Mentorin kanssa on hyvä pohtia yhdessä, onko se mitä juuri nyt teet työkseni juuri sitä, mitä haluat. Vai oletko vain jotenkin ajautunut nykyiseen työhön tai tilanteeseen.  Katsetta kannattaa nostaa hiukan kauemmas tulevaisuuteen ja pohtia, missä näet itseni viiden vuoden päästä, jos jatkat nykyisellä tavalla. Jos tulevaisuudenkuva on innostava ja positiivinen, kannattaa jatkaa samaan suuntaan. Jos sen sijaan huomaat, että tulevaisuuden kuva suorastaan masentaa, on korkea aika pohtia muutosta.

Jokin aikaa sitten pohdin yhden yrittäjäkollegani kanssa hänen saamaansa toimeksiantotarjousta. Kollegan kuvailusta nousi esiin enemmänkin epäilyksen siemeniä kuin kutkuttava innostus ottaa toimeksianto vastaan. Juuri ääneen puhuminen ja asioiden sanoittaminen tekee itselle näkyväksi sekä positiiviset että haastavat puolet. Välillä kannattaa myös luottaa omaan intuitioon. Intuition takana meillä on usein kuitenkin paljon omaa kokemusta, jonka avulla voimme punnita onko intuitiomme vain merkki epävarmuudesta vai oikeasti varteenotettava asia.

Epäröinti ja ”yön yli nukkuminen” on varsinkin suuria päätöksiä tehtäessä viisasta. Harkitessa voi punnita päätöksen erilaisia vaikutuksia. On myös hyvä kuulostella tunteitaan. Johtuuko epäröinti epäonnistumisen pelosta vai löytyykö sille järkiperusteita.

Epäonnistumisen pelko saa meidät jäämään sellaiseen tilaan, jota emme oikeastaan halua. Kun ei yritä, ei voi myöskään epäonnistua. Kannattaisiko ennemminkin pohtia, mitä menetämme, jos emme edes yritä. Saatamme pohtia mentoritapaamisessa myös, mistä epäonnistumisen pelko johtuu. Joskus pelko on suorastaan lamauttava. Ehkä konkreettinen esimerkki voisi olla esiintymispelko.

Muistan itse omasta lapsuudestani ensimmäiset koulun laulukilpailut. Pääsin lähikoulujen loppukisaan. Kun vuoroni tuli, astuin lavalle, niiasin ja säestäjä löi pianosta ensimmäiset tahdit ”Täällä pohjantähden”-laulusta. Yhtäkkiä kurkusta ei tullutkaan ääntä. Niiasin uudelleen ja lähdin pois. Onneksi silloin sain jälkihoitoa sekä omalta äidiltä että ymmärtäväiseltä opettajalta. Aikuisena esiintyminen, tosin useammin puhumalla kuin laulamalle, on ollut itselle todella mieluisaa. Pyrin kuitenkin valmistautumaan hyvin etukäteen ja aina siinä piilee oma pieni kutkuttava jännityksensä. Sitä paitsi epäonnistumiset saattavat olla meille niitä parhaita uuden oppimisen hetkiä.

Omien asiakkaitteni kanssa heidän vahvuuksiaan pohdittaessa asiakas on saattanut todeta, että jokin hänen on koko ikänsä heikkoutenaan pitämänsä asia saattaakin olla toisessa työssä tai ympäristössä todellinen vahvuus.  Turha vaatimattomuus ei kaunista ketään vaan saattaa nousta esteeksi onnistumisellesi. Muista kehua ja antaa itsellesi myös kiitosta. Taputa itseäsi silloin tällöin olkapäälle ja totea: ”Hyvä minä.”

Antoisaa lokakuuta toivottaen

Merja

Artikkeli Mentorin päiväkirja – Mentorin kanssa asioita pallottelemalla voi yllättää jopa itsensä julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Minun henkinen kalenterivuoteni päättyy juhannukseen. Juhannuksesta heinäkuun loppuun on jonkinlainen ”väliaika” ja uusi vuosi alkaa elokuun alusta.

Vuodenkierto ja kalenterivuosi ovat mielestäni Suomessa olleet aina jotenkin päälaellaan. Luontevammalta tuntuisi, että kalenterivuosi päättyisi heinäkuun loppuun ja alkaisi elokuun alusta. Vuoden alkamisajankohtana tammikuu onkin meillä tullut käytäntöön vasta joskus 1500-luvulla. Sitä ennen vuosi vaihtui Suomessa vasta myöhäissyksyllä viljan puinnin ja syysteurastusten jälkeen, siis silloin kun vuoden hommat oli saatu putkeen ja päästiin hetkeksi vetämään henkeä. Kouluissahan meillä edelleen siirrytään seuraavalle luokalle syksyllä kesän jälkeen.

Aivotkin tarvitsevat taukoa

Kesä on hyvä hetki ottaa asioihin hiukan etäisyyttä. On helppo urautua tekemään asiat samalla tavalla. Muutaman viikon katkaisujakso auttaa näkemään asioita uudella tavalla. Aivoihin tulee ikään kuin tilaa, kun pään saa tyhjennettyä siellä surraavista työasioista. Kun stressihormoni kortisoli on koko ajan koholla olemme ikään kuin hälytystilassa, valmiina pakenemaan vihollisen hyökätessä. Pakenemissuunnitelma täytyy olla selkäytimessä. Siihen olisi hyvä varautua etukäteen. Vaihtoehtoisia tulevaisuuden suunnitelmia on hyvä miettiä etukäteen useampia. Millaiseksi ympäröivä maailma muuttuu? Miten minä ja yritykseni tai työni muuttuu sen mukana? Mitä itse haluan tulevaisuudelta? Mitä tavoittelen?

Mikä rutiineissa sitten on hyvää? Ei tarvitse keksiä kaikkeen pyörää uudestaan. Rutiineissa voi myös tavallaan levätä. Kun tietää miten asiat hoituvat vapautuu aivokaistaa uuden suunnittelua varten. Mutta uudistuminen pysähtyy, jos kaikki hoituu rutiinilla. Aikoinaan itsellä yksi suurimmista syistä vaihtaa uusiin työtehtäviin oli havahtuminen monien asioiden muuttuneen rutiineiksi. Koin, etten itse enää uudistu enkä innostu.

Mentoroinnissa uudistuvat sekä mentori että aktori

Moni ajattelee mentoroinnin olevan opettamista: kokeneempi henkilö neuvoo ja opettaa kokemattomampaa. Hyvä mentorointi on kuitenkin mielestäni asioiden yhdessä pohtimista. Se on pysähtymistä ja ihmettelemistä. Itsestäänselvyyksiä, niitä rutiinin omaisia toimintatapoja, pitää pystyä ja haluta kyseenalaistaa. Mentorin ei myöskään tarvitse olla kaikkien alojen asiantuntija. Usein saattaa olla jopa eduksi, ettei mentori tunne liian hyvin mentoroivansa alaa. Kun aktori (mentoroitava) joutuu pohtimaan ääneen ratkaisujaan, joita on pitänyt itsestäänselvyyksinä, saattaa löytyä todellisia kultajyviä. Aktorin kannattaa myös haastaa mentorinsa ja kyseenalaistaa mentorin näkökulmia.

Erilaisen kevään jälkeen kaipaan henkilökohtaisia kohtaamisia

Ennen uuden kauden alkua pyrin pohtimaan mikä edellisellä työjaksolla meni hyvin, missä on parantamisen varaa ja mitä täytyy tehdä totaalisesti eri tavalla. Touko – kesäkuussa on useimpien asiakkaiden kanssa vedetty yhteen mitä edellisellä kaudella on tapahtunut ja milloin kesätauon jälkeen jatketaan. Tämä kevät oli koronaepidemian vuoksi poikkeuksellinen. Henkilökohtaiset reklektointitilaisuudet kasvokkainen jäivät väliin. Etäyhteydet ja puhelin onneksi toimivat. Jotakin jäi kuitenkin puuttumaan. Puuttumaan jäivät hiljaiset hetket. Kun ollaan fyysisesti kasvokkain läsnä, näemme, milloin on tärkeää olla hiljaa ja antaa toisen rauhassa pohtia esillä olevaa asiaa. Tunteet tulevat paremmin esiin, kun ollaan fyysisesti läsnä. On ollut itselleni mielenkiintoista näkevänä havaita, että tämä pätee myös näkövammaisiin yrittäjäasiakkaisiini. Fyysinen läheisyys on meille ihmisille tärkeää.

Kesän lomailun jälkeen on kovasti ikävä asiakkaita ja kohtaamisia. Aivot kaipaavat ongelmien ratkaisua ja uuden kehittämisen tuomaa motivaatiopotkua.

Tästä se uusi kausi taas käynnistyy!

Merja Carlander kertoo Mentorin päiväkirjassa tulevien kuukausien aikana mietteitään ja havaintojaan mentoroinnista.  

Merjan missio on tukea työyhteisöjä, esimiehiä ja yrittäjiä kohti parempaa työelämää ja saavuttamaan tavoitteensa. Hän toimii yritysmentori, johdon ja työyhteisöjen coachina ja työnohjaajana.

Ihminen on kokonaisuus. Huolehtimalla omasta fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnistaan, osaamisen kehittämisestä ja yhteisöllisyydestä saa aikaan myös parempaa tulosta. Vastapaino työlle on se elämän neljäs tukijalka. Tutustu lisää www.merjacarlander.fi  www.facebook.com/merjacarlander2./ www.linkedin.com/in/merja-carlander-3ab839ab

Valokuva: valokuvaaja Marissa Tammisalo www.marissatammisalo.com

Artikkeli Mentorin päiväkirja – Mentorin mietteitä uuden kauden kynnyksellä julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.