Tiedätkö millainen sinä haluaisit olla? Jos tiedät, tiedätkö miksi haluaisit olla juuri sellainen? Onko se sitä, mitä juuri sinä itse haluat? Vai onko se jotakin, jota oikeastaan joku muu on halunnut sinun olevan?

Suuria kysymyksiä. Näitä kysymyksiä on hyvä pysähtyä silloin tällöin miettimään, eikä vasta sitten kun on pakko. Murrosikäisenä useimmat käyvät läpi tätä pohdiskelua osana oman identiteetin rakentumista. Elämän arki vie meitä mukanaan. Saattaa olla, että pohdimme omaa identiteettiämme aikuisempana vasta kohdatessamme jonkin ison kriisin elämässämme. Työpaikka menee alta tai omassa elämäntilanteessa tapahtuu jotakin muuta, jonka vuoksi emme enää kykene jatkamaan entiseen tapaan.

Omassa työssäni sekä työnohjaajana että mentorina nousee luonnollisesti vahvasti esiin yksi identiteetin ulottuvuuksista, millaisena näen ja koen oman ammatillisen identiteettini. Työ ja ammatti määrittää ison osan omakuvastamme. Jos teemme sellaisia asioita, joista me itse olemme oikeasti kiinnostuneita, saamme paljon enemmän aikaiseksi. Jos teemme sellaisia asioita, joissa voimme hyödyntää omia vahvuuksiamme, jaksamme myös pakertaa haasteellistenkin asioiden parissa.

Urautuminen vaikuttaa myös omiin uskomuksiin itsestämme

Emme näe mahdollisuuksien maailmaa emmekä mahdollisuuksia omassa itsessämme. Mitäpä jos lähestyisit muutosta uudesta näkökulmasta? Aloita haaveilusta. Mieti mitä ja millainen haluaisit olla. Työnnä tässä vaiheessa syrjään ajatukset siitä, olisivatko haaveesi toteutettavissa. Seuraava vaihe on pohtia, millaisia asioita sinun pitäisi muuttaa ja erityisesti millaisia keinoja voisit käyttää muutoksen toteuttamiseksi. Kun kiinnostut jostakin uudesta alueesta, alat todennäköisesti huomata ympärilläsi siihen liittyviä asioita. Ala tietoisesti etsiä tapoja, jotka auttavat sinua toteuttamaan haaveesi. Onko se jokin uusi taito, mikä sinun olisi opeteltava? Löytyisikö henkilöitä tai yhteistyökumppaneita, jotka voisivat olla tukemassa sinua muutoksessa?

Voitko itseopiskelulla tai koulutuksella edistää haaveittesi toteutumista?

Aikuisena läpikäydyt ammatilliset opinnot toimivat erinomaisena välineenä kehittää itseään ja samalla pohdiskella omaa ammatti-identiteettiään. Opiskelu ja itsensä kehittäminen voi olla lyhytkestoista ja palasista koostuvaa. Nykyisin kuitenkin erilaisia täydennysopintoina suoritettavia tutkintojakin löytyy mitä moninaisempiin tarkoituksiin. Viime viikolla eräs asiakas toi hyvin esiin, että täydennysopinnot ovat johtaneet hänet pohtimaan aivan uudenlaisia mahdollisuuksia omaan ammattiin liittyen. Aikaisemman työuran ja osaamisen sekä uuden tiedon hankkimisen avulla hänelle avautui aivan uusi näkymä siitä, mihin hän haluaa jatkossa tähdätä. Monen asiakkaan kanssa olemme keskustelleet paljon siitä, miten vaikea on asettaa itselleen tavoitteita. Tavoitteita on vaikea asettaa, jos ei tiedä mitä tavoittelee. Oivalluksen jälkeen on huomattavasti helpompaa rakentaa polkua eteenpäin. Tavoitteiden muotoilu konkreettisiksi toimenpiteiksi ja tekemiseksi voi alkaa.

Muutos ei toteudu itsestään.

Muutos vaatii myös rohkeutta. On huomattavasti helpompaa hypätä uusiin haasteisiin, jos olet asettanut itsellesi tavoitteet ja toimintasuunnitelman niiden toteuttamiseksi.  Toimeenpanon taitoakin voi oppia. Niin kuin monet muutkin taidot, harjoitus tekee mestarin. Toimintasuunnitelman täytyy sisältää konkreettista tekemistä, joille on myös aikataulu. Matkan varrelle kannattaa asettaa virstanpylväät ja pysähtymisen paikat, jolloin tarkastelet mitä olet saanut aikaan. Haaveesikin saattaa muuttua matkan varrella, kun opit uutta mahdollisuuksista ja myös omasta itsestäsi ja omista vahvuuksistasi.

Kenen käsikirjoitusta noudatat jatkossa, muiden kirjoittamaa vai sinun laatimaasi?

Puhe kuin lehdet puussa; teot kuin hedelmät.

-Kiinalainen sananlasku –

Hyvän joulun odotusta toivottaen

Merja

***************************************************************************************

Merja Carlander kertoo Mentorin päiväkirjassa kuukausittain mietteitään ja havaintojaan mentoroinnista.  

Merjan missio on tukea työyhteisöjä, esimiehiä ja yrittäjiä kohti parempaa työelämää ja saavuttamaan tavoitteensa. Hän toimii yritysmentori, johdon ja työyhteisöjen coachina ja työnohjaajana.

Ihminen on kokonaisuus. Huolehtimalla omasta fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnistaan, osaamisen kehittämisestä ja yhteisöllisyydestä saa aikaan myös parempaa tulosta. Vastapaino työlle on se elämän neljäs tukijalka.

www.merjacarlander.fi  www.facebook.com/merjacarlander2./

www.linkedin.com/in/merja-carlander-3ab839ab

#yrittäjyys #visio #missio #tulevaisuus #kehittäminen #uudenoppiminen #luovuus #työnohjaus #itsensäjohtaminen #tavoitteet #vuorovaikutus #kommunikointi #skenaario #hyvinvointi #mentorointi #kuunteleminen #ajanhallinta #ennakointi #ajankäyttö #priorisointi #hyväntekeminen #johtaminen

Artikkeli Mentorin päiväkirja – Uusi käsikirjoitus omien haaveiden toteuttamiseksi julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Yksinyrittäjänä ja työkseni toisia yrittäjiä mentoroivana tämä havahdutti taas kerran pohtimaan miten hyvin olemme varautuneet erilaisiin yllättäviin poikkeuksiin. Koronan tai tulevan talven sähkökatkojen ei pitäisi meille tulla yllätyksenä. Usein kuitenkin ajattelemme, että eihän se nyt minun kohdalleni osu. Kuinka moni talven liukkailla jalkakäytävillä nilkkansa nyrjäyttänyt on ajatellut samoin. Tai toisin sanoen; ei ole ajatellut.

Jotakin hyvää kahdesta kuluneesta koronatalvesta on opittu

Ensimmäisen koronaviikkoni aikana työt olivat ns. itsekseen omaan tahtiin hoidettavia. Niistä pystyi, ja oli pakkokin, siirtää osa ilman ongelmia tulevaisuuteen. Mukavat iltamenot piti peruuttaa.  Seuraavan viikon työnohjaustapaamiset ja yritysneuvonnan tutkinnonsuorittajien arviointikeskustelut olisivat olleet lähitapaamisina ennen korona-aikakautta. Nyt kaikki hoitui Teamsin välityksellä. Turvaväli oli taattu.

Omaan vapaaehtoistyöhöni liittyen olin lupautunut kolmeen iltatilaisuuteen pitämään lyhyen esitelmän lionsjärjestön varainhankinnasta. Kiitos verkostot: sain jokaiseen tilaisuuteen itselleni sijaisen.

Korona-aikana käteisen käyttö jäi itseltä kokonaan pois. Nyt on muutamia kertoja kaupoissa ollut tilapäisiä katkoja korttimaksuissa, joten jokunen kymppi löytyy varalta kotoa ”piirongin laatikosta”. Niille tuli käyttöä nyt oman sairastumisen aikana, kun piti lähettää apujoukot ruokaostoksille.

Minä pääsin tässä kohden kaikkiaan helpolla. Omassa työssä on suhteellisen helppoa sopia uusi aika asiakkaan kanssa tai yrittää saada verkostosta joku toinen hoitamaan homma. Usein esittelenkin itseni mieluummin yhdessä yrittäjäksi kuin yksinyrittäjäksi. Mutta miten on sinun yritykseni toiminnan laita, jos sairastut tai jäät vaikkapa lomalta palatessasi jumiin ulkomaille maailman nykyisen tilanteen takia? Tai jos toimitiloissasi sattuu vaikkapa tulipalo?

Miten olet varautunut vai oletko edes miettinyt koko asiaa?

• Miten tiedotat asiakkaille?
• Jos et pysty itse hoitamaan kontaktointia asiakkaillesi, onko sinulla joku tekemään se puolestasi?
• Onko sinulle joku, joka tietää mikä on välttämätöntä hoitaa siinäkin tilanteessa, ettet pysty itse antamaan ohjeita?
• Huolehtiiko joku yrityksesi laskujen maksusta?
• Onko yritykselläsi taloudellista puskuria, jos oma työpanoksesi tai yrityksesi toiminta on pidempään keskeytynyt?
• Onko joku yhteydessä tavarantoimittajiin?
• Jos sinulla on fyysinen liiketila, kuka käy laittamassa lapun ovelle? Mitä siihen lappuun kirjoitetaan?
• Onko jollakin henkilöllä pääsy tiedostoihisi?
• Pystyykö joku lukemaan kalenteriasi, jos se on vain sähköisessä muodossa?
• Ovatko vakuutukset keskeytyksen varalta kunnossa? Millaisia vakuutuksia juuri sinun yrityksesi toiminta edellyttäisi? Oletko käynyt vakuutustarvetta läpi sitten yritystoimintasi aloittamisen jälkeen?
• Onko sinulla verkostoja ja yhteistyökumppaneita, jotka voisivat huolehtia asiakkaistasi tilapäisesti?

Mitä laajempi toiminta, sitä laajempi varautumissuunnitelma. Jos sinulla on henkilökuntaa, myös heidän kanssaan on hyvä laatia varautumissuunnitelma, käydä se säännöllisesti läpi ja muistaa perehdyttää uudet työntekijät.

Kysymyksiä ja asioita, joihin pitäisi varautua on varmasti vielä lukuisia.  Varautumissuunnitelmaa varten löytyy netistäkin työkaluja suunnitelman laatimista varten. Pysähdy miettimään juuri sinun toiminallesi tärkeitä asioita ja kirjaa ne ylös. Jos olet yksinyrittäjä, mieti ketkä kuuluvat sinun tukiverkostoosi eri asteisissa tilanteissa.

Tässä yksi linkki sivustolle, jossa on myös lyhyt esittelyvideo siitä mihin kaikkeen meidän pitäisi varautua. (Poimittu suoraan netistä, ei kaupallista yhteistyötä) https://www.varautumissuunnitelma.fi/

Vielä muutama sana oman koronakokemukseni opeista itselleni

Kun taudin sairasti lievänä (kiitos rokotusten) ehdin jopa välillä iltaisin pitkästyä. Kunto oli aluksi sen verran huono, ettei oikein mitään vielä jaksanut, mutta sen verran hyvä, ettei pelkkä television tuijottaminen sohvalla maaten maistunut. Kalenteri on tavallisesti useampana iltana viikossa täynnä. Kuinka ollakaan, pitkästyminen pisti miettimään enkö osaa vain olla.  Paukutan itse asiakkailleni joutilaisuuden merkitystä aivojen hyvinvoinnin ja luovuuden lähteenä. Tässäpä siis varautumissuunnitelman laatimisen lisäksi yksi henkilökohtaisen kehittämisen paikka: miten nauttia joutilaisuuden ihanuudesta, vaikka ihan terveenäkin. Kalenteriin myös varaus joutilaisuudelle.

Ps. Blogin kuva on itselleni rakkaasta graafikko Marje Viitalan taulusta nimeltään ”Paratiisi” vuodelta 2015. Kuvastaa ehkä fiiliksiä koronan toipumisen aikana, jolloin joutilaisuuden hetkellä alkoi nähdä joitakin asioita uudessa valossa.

Mahtavaa marraskuuta

Merja

**************************************************************************

Merja Carlander kertoo Mentorin päiväkirjassa kuukausittain mietteitään ja havaintojaan mentoroinnista.  

Merjan missio on tukea työyhteisöjä, esimiehiä ja yrittäjiä kohti parempaa työelämää ja saavuttamaan tavoitteensa. Hän toimii yritysmentori, johdon ja työyhteisöjen coachina ja työnohjaajana.

Ihminen on kokonaisuus. Huolehtimalla omasta fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnistaan, osaamisen kehittämisestä ja yhteisöllisyydestä saa aikaan myös parempaa tulosta. Vastapaino työlle on se elämän neljäs tukijalka.

www.merjacarlander.fi  www.facebook.com/merjacarlander2./

www.linkedin.com/in/merja-carlander-3ab839ab

#yrittäjyys #visio #missio #tulevaisuus #kehittäminen #uudenoppiminen #luovuus #työnohjaus #itsensäjohtaminen #tavoitteet #vuorovaikutus #kommunikointi #skenaario #hyvinvointi #mentorointi #kuunteleminen #ajanhallinta #ennakointi #ajankäyttö #priorisointi #hyväntekeminen #johtaminen

Artikkeli Mentorin päiväkirja – Lokakuu, koronakuu julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Tuo aarrekartan rakentaminen ja askartelu laittoi kummasti aivosolut raksuttamaan. Lehtien selaileminen viritteli meitä pohtimaan omia unelmiamme. Tarkoitus oli myös tehdä valintoja, mitä oikeasti haluan elämältäni, mitkä asiat ovat tärkeimpiä. Joillekin kirjoittaminen toimii paremmin tai Miellekartan (Mind Map) laatiminen paperille, läppärin ruudulle tai fläpille.

Liika realismi tai itsekriittisyys saattaa rajoittaa omaa unelmointia

Unelmien toteuttamiseen tarvitaan myös uskallusta. Aarrekartan unelmat toteutuvat harvoin itsestään. Niitä kohden täytyy pyrkiä. Unelmat pitää muuttaa tavoitteiksi. Sitä helpottaa, jos asioiden toteuttamiseksi laatii hiukan konkreettisempaa suunnitelmaa. Tilaisuus saattaa ”kävellä eteen” ja mahdollisuuksien ikkuna aukeaa. Aarrekartan laatiminen auttaa meitä tunnistamaan nämä tilaisuudet. Mahdollisuuksien ikkuna saattaa olla auki vain hetken. Jos olemme pohtineet mitä haluamme, on helppo vastata: ”Kyllä!” ja tarttua tilaisuuteen.

Omien asiakkaitteni kanssa olemme sekä yrittäjien mentoroinnissa ja myös useissa työnohjauksessa hyödyntäneet toisinaan aarrekarttaa. Yksi asiakkaistani kertoi pitävänsä sen aina näkyvillä työhuoneessaan, toinen teipattuna makuuhuoneen kaapinoven sisäpuolelle.

Omassa aarrekartassani nousi selkeästi esiin paljon sellaista, jota olen onnekseni saanut toteuttaa näinä jo lähes kymmenenä yrittäjävuotena. On hienoa huomata, että ne olisivat edelleen mukana myös uudessa unelmakartassa. Muutama itselle merkityksellinen asia puuttui alkuvuosina lähes kokonaan. Toinen niistä on oman tiimin kanssa työskentely ja yhteisten tavoitteiden toteuttaminen. Toinen on kansainvälinen kanssakäyminen, yhteistyö yli rajojen ja sitä kautta oman maailman kuvan laajentaminen.

Vuosien varrella hyviä ja innostavia yhteiskumppaneita on löytynyt

Usein kerronkin olevani yksinyrittäjän sijaan yhdessäyrittäjä. Mutta omien unelmien toteuttaminen ei varmasti meillä kellään liity vain työelämään. Itselle iso merkitys on ollut toiminnalla hyväntekeväisyysjärjestössä. Lionstoiminnan kautta on auennut monta mahdollisuuksien ikkunaa. Omasta klubistamme ja klubien yhteistoiminnasta on löytynyt uusia verkostoja ja uusia ystäviä. Erilaisten tiimien kanssa on mietitty ja toteutettu erilaisia hankkeita. Olen saanut hyödyntää johtamistaitoja ja oppinut siltäkin saralta paljon lisää. Ja mikä parasta, järjestö on kansainvälinen, joten yksi itselle merkittävä puuttuva palanen unelmien toteuttamisessa on löytynyt.

Ajatusten ja tiedon vaihtoa kansainvälisessä kohtaamisessa

Viime viikonloppuna tapasin oman Lions-vastuunalueeni kollegoja koulutustapahtumassa Kööpenhaminassa. Suurin osa oli minulle uusia tuttavuuksia. Kuinka innostavalta tuntuikaan kohtaaminen yhteisessä kokoustilassa pitkästä aikaa kansainvälisen ryhmän kanssa. Tervehtiä kunnolla, kättelemällä ja tutumpia halaamalla. Iloista puheensorinaa tauolla. Vapaamuotoista ajatusten ja ideoiden vaihtoa varsinaisen seminaarityöskentelyn lisäksi.

Osanottajia oli kolmestatoista eri maasta. Mukana oli mielenkiintoinen sekoitus osallistujia: Pohjoismaalaisia, Baltian ja Balkanin sekä Keski-Euroopan edustajia. Vetovastuussa olevat lionit olivat Italiasta, Tanskasta, Sveitsistä ja päämajasta USA:sta.

Tarkoituksemme oli syventää tietämystämme keinoista ja tavoista, joilla Lions-järjestön kansainvälinen säätiö voi olla tukemassa lionsklubien ja yhteistyökumppaneiden palvelutyötä niin paikallisesti kuin maailmanlaajuisesti. Valtaosa tuloista koostuu lahjoituksista. Pienistäkin puroista voi kasvaa suuria virtoja.  Avustuskohteet voivat olla joko paikallisia, kansallisia tai kansainvälisiä.

Monet avustuskohteet ovat pitkäaikaisia. Joitakin hankkeita voidaan ennakoida, tutustua tarkemmin taustatietoihin, rakentaa yhteistyöverkostoa ja suunnitella toteutusta useammalle vuodelle. Luonnonkatastrofit ja ihmisten itsensä aiheuttamat katastrofit tulevat usein yllättäen rysäyksellä. Siksi varoja on oltava myös puskurina tällaisia varten aivan kuten yritystoiminnassakin. Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta asioita voi ennakoida. Varautumissuunnitelma on oltava valmiina.

Palvelutyön haasteet on jaettu kahdeksaan avustuspilariin

Oma tietämys ja maailmankuva laajeni viikonlopun aikana jokaista haastetta käsiteltäessä: näönsuojelu, nälän voittaminen, nuorison tukeminen, hätäavun jakaminen ja humanitaarisiin tarpeisiin vastaaminen sekä diabetes, lasten syöpä ja ympäristönsuojelu. Monia hankkeita meillä Suomessakin on näiden osalta koko ajan vireille. Aivan muutamia mainitakseni: Itä-Helsingissä sijaitseva näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus Iiris on vuosien ajan ollut avustus- ja palvelukohteena. Elämisen taitoja Quest-koulutus tarjoaa lasten ja nuorten parissa toimiville opettajilla ja muille kasvattajille työkaluja esim. tunnetaitojen ja vuorovaikutustaitojen opettamiseen. Ympäristöhankkeissa istutetaan puita ja kitketään vieraslajeja, ollaan mukana monissa veden suojeluun liittyvissä hankkeissa. Kansainvälisen nuorisovaihdon puitteissa järjestetään Suomessa nuorisoleirejä ja vastaavasti kustannetaan suomalaisia nuoria osallistumaan muissa maissa järjestettäville lionsleireille.

Auta lasta – auta perhettä keräystä toteutetaan ympäri Suomea säännöllisesti. Ajatuksena on pyytää kaupassa asioivia tuomaan yksi ylimääräinen tuote keräyskärryihimme toimitettavaksi vähävaraisille lapsiperheille.

Monesti katastrofiavun kohteet ovat olleet jossakin aika kaukana meidän omasta lintukodostamme. Käsittämätön sota Ukrainassa toi humanitaarisen kriisin aivan eri tavalla meidän tietoisuuteemme. Helmikuussa perustettiin uusi kansainvälinen pakolaisrahasto, josta eri maiden lionit ovat hakeneet ja saaneet kriisiapurahaa. Kööpenhaminan tapaamisessa saimme kuulla koskettavia tarinoita Ukrainan rajanaapureissa toimivien lionien projekteista pakolaisten ja kotimaahansa jääneiden auttamiseksi. Myös Suomessa tänne tulleita ukrainalaisia on autettu monin tavoin esimerkiksi toimittamalla tarvikkeita vastaanottokeskusten kanssa jaettaviksi. Oma lionsklubini järjestää tässä kuussa Auta lasta -keräyksen, jonka lahjoitukset toimitetaan yhteistyökumppanimme avulla kotimaahansa jääneille ukrainalaisperheille.

Tarinat havahduttavat enemmän kuin tilastot

Viikonlopun aikana kuulimme useita tarinoita eri maiden projekteista ja mitä erilaisimmista avuntarpeista. Kuva kertoo tunnetusti usein enemmän kuin tuhat sanaa. Näimme myös kollegojemme YouTube-videoita avustushankkeista Ukrainasta. Juuri erilaiset tarinat havahduttavat ja konkretisoivat mitä tapahtuu ja miksi.

Pohdin moneen kertaan, kuinka tämä tarinankerronta on tärkeä viesti myös omassa työssäni pyrkiessämme yhdessä asiakkaitteni kanssa kehittämään heidän yritystään. Ihmiset haluat kuulla miten heidän ongelmansa ja tarpeensa ratkaistaan. He haluavat kuulla tarinoita ja erityisesti tarinoita, jotka vastaavat heidän tarpeisiinsa.  Asiat täytyy tehdä näkyviksi. Eräällä ystävättärelläni on tapana sanoa, että hän ei halua elämän loppumetreillä katua elämätöntä elämää. Tee siis asiat ja omat unelmasi näkyviksi myös itsellesi ja ala toteuttaa niitä. Itse olen onnekas. Voin toteuttaa omia unelmiani työssäni tukemalla asiakkaitani heidän unelmiensa toteuttamisessa. Toivottavasti vapaa-aikanani voin omalla pienellä panoksellani olla tekemässä maailmasta parempaa paikkaa.

Yksikään ihminen ei ole saari, täydellinen itsessään. Jokainen meistä on osa suurta mannerta, osa kokonaisuutta. – John Donne –

Ps. Hyväntekeväisyys lisää tutkitusti myös elinajan odotetta ja merkityksellisyyttä elämään. Jos haluat olla osana auttamassa muita toteuttamaan omia unelmiaan ja kuulla lisää tästä yhdestä organisaatiosta tehdä hyvää yhdessä, laita viestiä. merja@merjacarlander.fi

Merja

*************************************************************************************

Merja Carlander kertoo Mentorin päiväkirjassa kuukausittain mietteitään ja havaintojaan mentoroinnista.  

Merjan missio on tukea työyhteisöjä, esimiehiä ja yrittäjiä kohti parempaa työelämää ja saavuttamaan tavoitteensa. Hän toimii yritysmentori, johdon ja työyhteisöjen coachina ja työnohjaajana.

Ihminen on kokonaisuus. Huolehtimalla omasta fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnistaan, osaamisen kehittämisestä ja yhteisöllisyydestä saa aikaan myös parempaa tulosta. Vastapaino työlle on se elämän neljäs tukijalka.

www.merjacarlander.fi  www.facebook.com/merjacarlander2./ 

www.linkedin.com/in/merja-carlander-3ab839ab

Artikkeli Mentorin päiväkirja – Omaa maailmankuvaa laajentamassa julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Parannuksentekoprojektin sijaan lisää iloa elämään

Mitäpä jos näin syksyllä pysähdyttäisiin miettimään, millainen olisi harrastus, joka toisi meille iloa ja vastapainoa työlle tai arkielämälle yleensä. Lähdetään ajatuksissa liikkeelle aivan eri näkökulmasta kuin tuo vuodenvaihteen ”parannuksentekoprojekti”. Mikä olisi sellaista, jota olisit aina halunnut tehdä. Meillä itse kullakin saattaa olla myös ”piileviä kykyjä”, joiden käyttöönotosta tulisi hyvä mieli. Voisi kehittää itseään ja taitojaan jossakin harrastuksessa miettimättä koko ajan asian hyötyjä. Näitä hyötynäkökulmia ja suorittamista meillä itse kullakin on elämä pullollaan. Eikä tässä uudessa harrastuksessa edes tarvitse olla hyvä. Voit antaa itsellesi luvan nauttia ihan vaan itsesi toteuttamisesta vertailematta itseäsi muihin tai ihannesuoritukseen.

Hupi edellä, hyöty tulee kaupanpäälle

Tästä saattaa olla sivutuotteena myös jotakin hyötyä. Stressi vähenee, kun uppoudut johonkin itsellesi mieluiseen. Luovuus ja ideointi työssäkin sujuvat paremmin ja erityisesti erilaiset taiteisiin liittyvät harrastukset, sekä taiteen tekeminen että kokeminen, vaikuttavat meihin monella tavoin positiivisesti: kuorolaulu, tanssi, harrastelijateatteri, maalaaminen tai elokuvissa, taidenäyttelyissä, teatterissa käynti. Vaihtoehtoja löytyy.

Käsillä tekemien tekee hyvää aivoille. Tästä hyvänä esimerkkinä vaikkapa korona-aikana kansaa villinnyt ”neuloosi”, kauniiden neuleiden luominen. Luovien harrastusten on todettu jopa vähentävän dementian ja masennuksen riskiä.

Uusia sosiaalisia ympyröitä

Harrastuksen puitteissa saattaa tutustua myös uusiin ja aivan erilaisiin ihmisiin, kuin ne, joiden kanssa yleensä olet tekemisissä. Se laajentaa omaa maailman kuvaa. Uudessa porukassa voit myös itsekin olla erilainen kuin tutussa ryhmässä, puhumattakaan siitä millainen rooli sinulla on työelämässä. Jos toimit yrittäjänä tai esihenkilönä voi tuntua hyvältä olla osa ryhmää ja luovuttaa vetovastuu jollekin toiselle. Tarkkailijana ja osallistujana näkee ja kokee taas asioita eri tavalla, kun ei itse tarvitse olla miettimässä seuraavaa siirtoa pidemmällä tähtäimellä.

Hyvän tekeminen ja muiden auttaminen tuo merkityksellisyyttä elämään. Hyvää voi tehdä niin monella tavalla, pieninä arjen tekoina tai osallistumalla jonkin järjestön toimintaan. Suomessa toimii iso joukko erilaisia järjestöjä, joiden toimintaan voi osallistua joko enemmän vai vähemmän sitoutuneena. Yksinyrittäjänä kaipaan harrastusta, jossa tapaan enemmän ihmisiä ja voin olla vaikuttamassa asioihin hiukan eri tavalla kuin yritykseni puitteissa. Hyväntekeväisyysjärjestössä toimiminen on tarjonnut tähän laajasti mahdollisuuksia jo useamman vuoden ajan. Mieti onko sinulle merkitystä, millaisessa hyväntekemisessä haluaisit olla mukana? Onko jokin määrätty asia tai kohderyhmä, jota haluaisit auttaa? Tehdessään hyvää muille, tekee hyvää myös itselleen. Hyväntekeväisyystyön on todettu myös pidentävän osallistujien elinajanodotetta .

Liikunta liikuttaa sekä kehoa että mieltä

Liikuntaharrastuksen aloittamiseen on syksyllä runsaasti vaihtoehtoja. Itselle rakas harrastus on luonnossa liikkuminen ja luontokuvien valokuvaaminen. Näin syksyllä lisää iloa metsässä liikkumiseen tuovat marjat ja sienet. Luonnossa liikkumisella on monipuolisia terveysvaikutuksia. ”Metsässä oleskelu laskee sydämen sykettä ja verenpainetta nopeasti. Myös lihasjännitys vähenee. Kaikkein selkeimmin metsässä samoilu vaikuttaa mielialaan, sillä metsä rauhoittaa ja nopeuttaa stressistä palautumista”, toteaa Luonnonvara-keskuksen tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen.

Hikilenkillä käyminen tai vaikkapa lentopallon pelaamista on erinomainen vaihtoehto, jos teet sen rakkaudesta lajiin. Kuntojumppien laajasta kirjosta voit poimia juuri sellaisen, joka tuottaa sinulle hyvää mieltä. Musiikin tahdissa liikkuu itsestään. Sen näkee jo pienistä lapsista. Hyvän mielen lisäksi hyöty, oman fyysisen kunnon ylläpito, tulee kaupan päälle.

Harrastusmahdollisuuksia on maailma pullollaan

Mikä vetää sinua puoleensa? Onko se juuri vastapaino jollekin asialle nykyisessä elämässäsi? Halutko tehdä asioita yhdessä muiden kanssa vai nimenomaan nauttia rauhasta ja omasta seurastasi? Haluatko kokeilla jotakin uutta vai onko nykyinen harrastus juuri sitä mitä haluat jatkaa?

”Portti on matkan pisin osa.”  Portam itineri longissimama esse , vanha roomalainen sanalasku. Toisin sanoin aloittaminen on (työn) vaivalloisin vaihe. On paljon helpompi nousta sohvalta, kun harrastus tuo sinulle sekä iloa ja merkityksellisyyttä, näet myös sen tuottamat hyödyt. Myös raskaan työpäivän jälkeen huomaa hyvän harrastuksen parissa vietetyn ajan ladanneen akkuja.

Hyvää syyskuuta toivottaen

Merja Carlander

Merja Carlander kertoo Mentorin päiväkirjassa kuukausittain mietteitään ja havaintojaan mentoroinnista.  

Merjan missio on tukea työyhteisöjä, esimiehiä ja yrittäjiä kohti parempaa työelämää ja saavuttamaan tavoitteensa. Hän toimii yritysmentori, johdon ja työyhteisöjen coachina ja työnohjaajana.

Ihminen on kokonaisuus. Huolehtimalla omasta fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnistaan, osaamisen kehittämisestä ja yhteisöllisyydestä saa aikaan myös parempaa tulosta. Vastapaino työlle on se elämän neljäs tukijalka.

www.merjacarlander.fi  www.facebook.com/merjacarlander2./ 

www.linkedin.com/in/merja-carlander-3ab839ab

#yrittäjyys #visio #missio #tulevaisuus #kehittäminen #uudenoppiminen #luovuus #työnohjaus #itsensäjohtaminen #tavoitteet #vuorovaikutus #kommunikointi #skenaario #mentorointi #kuunteleminen #ajanhallinta #ennakointi #ajankäyttö #priorisointi

Artikkeli Mentorin päiväkirja – Uusi harrastus, hupi vai hyöty? julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Itsellä on ollut ilo nauttia rinnalla kulkijana, mentorina monen kehitystyöstä vuoden ajan. Sokerina pohjalla tänä keväänä olen saanut olla monissa tutkinnon arvioinnissa työelämäarvioijan roolissa. On aina hienoa nähdä se muutos, mikä matkan varrella on tapahtunut. Välillä opinnoissa ja yrityksen kehittämisessä on ollut epätoivon hetkiä. Pitkittynyt koronaepidemia ja Euroopan muuttunut turvallisuustilanne kaikkine heijastusvaikutuksiin on vaikuttanut suoraan monen yrityksen toimintaan. Ne eivät voi olla vaikuttamatta taloudellisten seikkojen lisäksi tunnetasolla. Pelonpeikko heijastuu luovuuteen ja tulevaisuuden uskoon.

Silti monet ovat saaneet aivan mahtavia tuloksia aikaiseksi. Nyt en puhu rahasta vaan niistä uusista ideoista, asioiden puristamisesta palveluiksi ja tuotteiksi ja kaikista niistä oivalluksista mikä merkitys on  myynnillä ja markkinoinnilla, miten rakentaa yrityksen brändiä ja mikä vaikutus tällä kaikella on myös yrityksen tulokseen. Moni on myös oivaltanut, että itsestään huolehtiminen myös levon ja kunnon kannalta parantaa omaa suorituskykyä. Me pidämme itsestään selvänä, että urheiluja tarvitsee lepoa, hyvää ravintoa ja palauttavaa liikuntaa. Niin tarvitsee myös yrittäjä, varsinkin yksinyrittäjä yrityksensä ainoana työntekijänä.

Oman työn duunaamista ja systematisointia voi kehittää

Yksi tärkeä oivallus on monille ollut oman tekemisen ja suunnittelun systematisointi. Puhtaalta pöydältä on vaikea aloittaa, mutta jos käytössä on hyvä työkalu, valmis  kysymyspatteristo ja pohja sujuu homma helpommin. Esimerkiksi projektisuunnitelmapohjan käyttö uusien asioiden suunnittelussa toimii monella hyvänä runkona.

Tulevaisuutta ei voi varmuudella ennustaa, mutta sitä voi kuitenkin ennakoida. Opiskelu on tulevaisuuden ennakointia parhaimmillaan.  Jos me suhtaudumme uteliaisuudella siihen, mitä maailmassa tapahtuu ja seuraamme uteliaana omaa alaamme, olemme paremmin varustautuneita. Opiskelu on kuin vakuutuksen ottamista tulevaisuutta varten. Osaamista on kuitenkin uudistettava. Maailma muuttuu ja työn vaatimukset muuttuvat. Työelämässä ja yrittäjäelämässä menestyminen vaatii myös sen miettimistä millä me erottaudumme muista.

Osaamisella on elämässä muutenkin merkitystä. On hienoa tehdä työtä, jossa pääsee näyttämään omaa osaamistaan ja onnistumaan. Yrityksen taloudellisen tilanteen turvaaminen on tärkeää, mutta oppimalla uutta ja kehittämällä itseään hankkii itselleen myös aineetonta pääomaa. Sillä on merkitystä omalle työmarkkina-arvolle ja yrityksen menestymiselle. Ajantasaisesta ammattitaidosta maksetaan paremmin.

Tunne osaamisen hallinnasta lisää työhyvinvointia. Hallinnan tunne lisää myös työn merkityksellisyyden kokemusta. Voi ottaa rennommin, kun on varmempi siitä mitä tekee. Silloin meidän aivommekin ovat valmiimpia myös kehittämään sitä omaa työtämme ja olemaan luovia.

Osaamisella on ”parasta ennen päivämäärä”

Kuulee paljon huolestuneita kommentteja osaamisen rapautumisesta, siitä ettei osaamista päivitetä nykyisiin tarpeisiin. Tällä hetkellä moni yritys kärsii työntekijäpulasta, vaikka meillä toisaalta on myös työttömyyttä. Yksi syy tähän kohtaanto-ongelmaan on juuri gäppi osaamisessa. Jos sinun yritykselläsi on työtekijöitä, on sinun huolehdittava myös heidän mahdollisuudestaan kehittyä. Sillä varmistat oman yrityksesi menestysmahdollisuuksia. Joku yrittäjä saattaa ajatella, ettei omia työtekijöitä kannata kouluttaa siinä pelossa, että he siirtyvät kilpailijalla. Työntekijät kuitenkin arvostavat kehittymismahdollisuuksia. Tämä on yksi tapa sitoa heidät paremmin yritykseen.

Elinikäisestä oppimisesta on puhuttu jo kauan. Se herättää meissä itse kussakin monenlaisia tunteita. Joku kokee sen haasteena, toinen saattaa kuulla sanassa negatiivisiakin kaikuja: onko tässä edessä elinkautinen. Tavallaan on, mutta positiivisessa mielessä. Se on myös hieno mahdollisuus. Koskaan ei tarvitse olla valmis.

Tee oma osaamisesi ja vahvuutesi itsellesi näkyväksi

Oppiminen ei ole kaikille helppoa, mutta oppimista voi oppia. Oman osaamisen tunnistaminen on tärkeää. Tämän kevään arviointikeskusteluissa moni yrittäjä- ja tuotekehittäjätutkinnon suorittaja osasi hienosti tuoda esiin mitä kaikkea he olivat oivaltaneet osaavansa. Joku saattoi olla aidosti hämmästynyt tajutessaan millä tavalla pystyy hyödyntämään myös omia luontaisia taipumuksiaan.

Kun tunnistaa omat vahvuutensa ja oman tapansa omaksua uutta tietoa, sujuu oppiminenkin luontevammin.  Joku oppii lukemalla, toinen kuuntelemalla luentoja ja jotkut parhaiten yhdessä käytännön esimerkkien kautta tai käsillä tekemällä.  Yhteisöllinen oppiminen on sitä parasta. Oman työni parasta antia onkin, että opin joka kerta tavatessani omia asukkaitani tai mentoritaviani jotakin uutta. Juuri siksi ryhmätyö on rautaa. Jos ei tiedä, mitä ei tiedä, on siitä vaikea ottaa selvää.

Vahvalla osaamiselle helpompi tehdä myös uusia valintoja

Suomi on mahtava maa. Täällä kaikilla on oikeus oppia. Elämän aikana on mahdollisuus tehdä myös uusia valintoja. Pitäkää silmät ja korvat avoinna. Samaa työtä voi tehdä monella eri tavalla ja olemalla rohkea sitä voi myös itse uudistaa. Epäonnistumisia ei kannata etukäteen pelätä.  Päin vastoin, jokaisessa työssä tarvitaan luovuutta ja luovuus edellyttää kokeiluja. Hyppääminen uuteen saattaa etukäteen pelottaa. Onnistuessaan se tuntuu vielä paremmalta. Epäonnistumista voi miettiä kokeiluna, joka johtaa uudelle polulle ja saattaa johtaa jopa aivan eri alalle.

Maailmassa on vain yksi tyyppi, jonka kanssa joudut varmuudella viettämään loppuelämäsi, sinä itse. Kun katsot itseäsi tänään peilistä, niin hymyile tälle oman elämäsi parhaalle tyypille. Pidä tästä tyypistä huolta ja pidä huolta myös uudenoppimisesta ja uusiutumisesta.

Liitänpä tähän loppuun vielä tutkintonsa suorittaneita yrittäjiä varten 3.6.2022 kirjoittamani valmistujaisrunon.

Nyt on kevät.

Linnun poikaset lentoon pyristelevät.

Niin myös opiskelijat valmistuneet juuri,

huh, helpotus on suuri.

Ilo kuplii myös opiskelijoissa,

pro-porukkaa vaikka paistaisi voissa.

Ilman ponnistelua et mitään muuta

vaikka tavoittelisit kuuta.

Välillä on kuitenkin hyvä olla rento,

jotta onnistuu yrityksesi lento.

Siispä toivotan rentoa kesää ja onnea teille

juuri nyt valmistuneille.

Merja Carlander

***************************************************************************************

Merja Carlander kertoo Mentorin päiväkirjassa kuukausittain mietteitään ja havaintojaan mentoroinnista.  

Merjan missio on tukea työyhteisöjä, esimiehiä ja yrittäjiä kohti parempaa työelämää ja saavuttamaan tavoitteensa. Hän toimii yritysmentori, johdon ja työyhteisöjen coachina ja työnohjaajana.

Ihminen on kokonaisuus. Huolehtimalla omasta fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnistaan, osaamisen kehittämisestä ja yhteisöllisyydestä saa aikaan myös parempaa tulosta. Vastapaino työlle on se elämän neljäs tukijalka.

www.merjacarlander.fi  www.facebook.com/merjacarlander2./ 

www.linkedin.com/in/merja-carlander-3ab839ab

#yrittäjyys #visio #missio #tulevaisuus #kehittäminen #uudenoppiminen #luovuus #työnohjaus #itsensäjohtaminen #tavoitteet #vuorovaikutus #kommunikointi #skenaario #mentorointi #kuunteleminen #ajanhallinta #ennakointi #ajankäyttö #priorisointi

Artikkeli Mentorin päiväkirja – Paras palkinto on juhlia muiden onnistumista julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

• Mitä konkreettista tapahtuu tässä kuussa? Riittävästi aikaa ennakkovalmistautumiseen.
• Milloin pitää viimeistellä kuluvan kuukauden isommat  teemat ja valmennukset? Tarvitaanko vielä taustatyötä?
• Ketkä kaikki tarvitaan suunnittelemaan huhti- ja toukokuun juttuja? Kutsut palavereihin eri tahoille.
• Päivittäin kalenteriin merkittynä ajat kaikelle pienelle sälälle ja ad hog-hommille
• Hallinnollisille tehtäville riittävästi aikaa, ei viime tingassa vaan ajoissa
• Miten ajoittaa eri tavoin kuormittavia töitä yksittäisille työpäiville ja työviikolla?

Olen siinä onnellisessa asemassa, että saan tehdä asioita, joista nautin ja jotka koen merkityksellisiksi. Työn imu saattaa joskus viedä mennessään. Innostun uusista asioista ja olisi mielenkiintoista olla niin monessa mukana. On pyrittävä tekemään valintoja ja myös rajata omaa ajankäyttöään. Täysin vapaatakin aikaa pitää olla muulloinkin kuin nukkuessa.

Jotta valitsemansa asiat saa toteutettua omasta vireystilasta pitää huolehtia

• Itselle aikaiset aamut ovat parhaita ideoinnin hetkiä. Pyrin keskittämään niihin ainakin ne asiat, joiden ideointi lähtee lähes ”puhtaalta pöydältä”.
• Jokainen asiakas ja asiakasryhmä ansaitsee kohtaamisen, jossa itse olen täysillä läsnä. Asiakastapaamisten väliin pyrin jättämään tauon. Tuuletan hetken aivoja vaikkapa lyhyellä korttelikierroksella, jos pidempään taukoon ei ole mahdollisuutta.
• Lounasta en jätä väliin. Suunnittelen viikon lounaslistan itselleni ja valmistan osan niistä viikonloppuna valmiiksi pakkaseen. Ennen koronaa kävin usein ulkona syömässä, mutta se tapa on toistaiseksi jäänyt.
• Kun aikaa ei kulu lounaspaikkaan siirtymiseen, ehdin usein ottaa 15 minuutin torkut. Työterveyslääkäri suositteli aikanaan ns. avainunia: avainnippu käteen ja päikkäreille. Kun avaimet putoavat ja kolahtavat lattiaan on aika herätä. Herätys varmuuden vuoksi kytkettynä.
• Päivittäin kalenteriin aikaa ulkoilulle.
• Uutta mielenkiintoista ammattikirjallisuutta ilmestyy koko ajan. Lukuhetket ovat nyt jäänyt viikonlopuiksi.
• Lorvailullekin kannattaa varata oma aika. Se lisää palautumista.
• Illalla onneksi luontaisesti väsyttää ja punkka kutsuu ennen yhtätoista.

Ihmisen aivot tekevät työtä myös levätessämme

Monella meillä on kokemuksia yöllisestä heräämisestä, jolloin ongelmaan tai ideaan putkahtaa yhtäkkiä oiva ratkaisu. Työstän valmennuksia tai vaikkapa ”nuotteja” uuden asiakasryhmän kohtaamiselle hyödyntämällä asian kypsyttelyä mieleni sopukoissa. Esityksen Power Point-luonnokset ripustan maalarinteipillä työhuoneeni kaappien oviin. Tussi pöydälle ja kun muutosidea syntyy, merkkaan slidiin. Usein luonnos saa olla kaapin ovissa useamman päivän. Viimeistä silausta ennen istun asiakkaalle varatussa nojatuolissa tarkastelemassa tulosta. Uusia merkintöjä syntyy ja usein myös sivujen järjestys muuttuu. Tätä samaa voisi toki tehdä PC:llä, mutta jostain syystä mainitsemani tapa tuottaa itselle paremman tuloksen.  Toisinaan saatan hiippailla yöllä kesken unien tekemässä jonkun muutoksen. Printteripaperista on nyt huutava pula. Toivottavasti jossain vaiheessa sitä taas ilmestyy kauppoihin.

Näistä samoista aiheista on kuluvan kuukauden aikana syntynyt keskustelua lähes jokaisen asiakkaan kanssa. Ehkä me itse kukin yliarvioimme kykymme saada loistavia tuloksia aikaan viime tipassa. Itsestäni huomaan, että kun paniikki iskee, ei synny mitään järkevää. Aivot menevät niin sanotusti tilttiin. Niiden boottaamiseen ei riitä pikainen uudelleen käynnistys. Toki mikrotauko auttaa hetkellisesti. Se ei kuitenkaan ole pitkän päälle hyväksi aikaan saamiselle, hyvälle työn jäljelle eikä myöskään terveydelle.

Kevättä ja pääsiäistä odotellessa

Merja Carlander

*******************************************************************************

Merja Carlander kertoo Mentorin päiväkirjassa kuukausittain mietteitään ja havaintojaan mentoroinnista.  

Merjan missio on tukea työyhteisöjä, esimiehiä ja yrittäjiä kohti parempaa työelämää ja saavuttamaan tavoitteensa. Hän toimii yritysmentori, johdon ja työyhteisöjen coachina ja työnohjaajana.

Ihminen on kokonaisuus. Huolehtimalla omasta fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnistaan, osaamisen kehittämisestä ja yhteisöllisyydestä saa aikaan myös parempaa tulosta. Vastapaino työlle on se elämän neljäs tukijalka.

www.merjacarlander.fi  www.facebook.com/merjacarlander2./ 

www.linkedin.com/in/merja-carlander-3ab839ab

yrittäjyys #visio #missio #tulevaisuus #kehittäminen #uudenoppiminen #luovuus #työnohjaus #itsensäjohtaminen #tavoitteet #vuorovaikutus #kommunikointi #skenaario #mentorointi #kuunteleminen #ajanhallinta #ennakointi #ajankäyttö #priorisointi

Artikkeli Mentorin päiväkirja – Ajankäyttö, ikuinen kehittämiskohde julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Vietin helmikuun ulkomailla osin lomaillen, osin tehden etätöitä. Maailma alkoi näyttää vähän normaalimmalta. Kaupat ja ravintolat olivat auki. Vaikka ruuhkaisemmilla kaduilla liikkuessa ihmisillä oli maski kasvoilla, näkyi hymy silmistä. Ajattelin, että ehkä kohta voimme ainakin osittain olla niin kuin ennen ja keskittyä enemmän positiivisiin asioihin

.

Olin blogini luonnokseen hahmotellut otsikoksi ”Myönteinen maaliskuun”.

Ajatuksenani oli kirjoittaa, miten omalta osaltamme edistäisimme omaa ja ympäristömme hyvinvointia. Mietin kuinka erilaiselta kokoukset ja tapaamiset asiakkaiden kanssa tuntuisivat, kun voimme tavata kasvotusten. Ehkä pikkuhiljaa jo ilman kasvomaskiakin. Nauttia teatterista ja elävästä musiikista. Ihmiset olisivat innokkaita ottamaan vastaan uusia haasteita sekä omassa elämässään että työssä.

Toisin kävi. Vaikka koronavirus alkaa hiljalleen hellittää, olemme joutuneet todistamaan sotaa keskellä Eurooppaa vain runsaan tuhannen kilometrin päästä omasta pääkaupungistamme. Tämä on isku vasten koko läntisen demokratian toimintaa, ajattelua ja ihmisyyttä. Omat murheet ja huolet kutistuvat vähäpätöiseksi tätä kaikkea miettiessä. Suoranaiset taloudelliset vaikutukset turvattomuuden tunteen lisäksi vaikuttavat myös käytännössä täälläkin elämäämme. Myös monen suomalaisen yrityksen ja täällä asuvan työntekijän elämään sota vaikuttaa. Kaikkia vaikutuksia emme vielä edes tiedä. Tilanne on arvaamaton.

Oman toiminnan uudelleentarkastelu on tarpeen

Tässä tilanteessa on tärkeää yrittää pitää oman elämän tavoitteita ja toiveita yllä. Älä päätä etukäteen, etteivät asiat tässä uudessa maailman tilanteessa onnistu. Jos tilanteella on suoria vaikutuksia jo nyt toimintaasi, mieti mitä sinun pitäisi tehdä eri tavalla. Ovatko oman yrityksesi raaka-aineet kallistuneet jo koronan myötä? Mitä vaikutuksia polttoaineen kallistumisella on jatkossa? Onko sinulle asiakkaita tai yhteistyökumppaneita, joiden vuoksi olet uudessa tilanteessa. Onko omissa tavoitteissasi kuitenkin jotakin sellaista, joiden toteutusta juuri nyt kannattaa siirtää eteenpäin. Vai toteutatko nyt jo pitkään muhineen ajatuksen uudesta toimintatavasta, palvelusta tai tuotteesta?

Älä jää yksin pohtimaan asioita

Ole yhteydessä omiin yhteistyökumppaneihisi. Käykää yhdessä läpi, miten tilanne vaikuttaa tai on vaikuttamatta yhteistyöhönne. Jos sinulla on työntekijöitä, ota muuttunut tilanne esiin heidän kanssaan. Ottakaa tavaksi pitää päivittäin yhteinen huolihetki, jossa jaatte omia ajatuksianne ja myös tunteitanne. Yrittäkää hakea yhdessä vastauksia, miten tämä tilanne vaikuttaa juuri teidän työpaikallanne. Vaikka vastauksia ei nyt olisikaan, on sekin hyvä tuoda esiin. Pahinta on, että jokainen pyörittelee asioita omassa mielessään.

Onko tilanteella vaikutusta omiin asiakkaisiisi. Tunnetasolla tällä on varmasti vaikutusta meihin kaikkiin. Joku asiakkaista on ehkä koronan jälkeen päättänyt käyttää hiukan enemmän rahaa joko investointeihin tai arkisempiin asioihin, mutta saattaakin nyt pidättäytyä edelleen kuluttamasta. Pohdi miten omat asiakkaasi mahdollisesti reagoivat. Yrityksiltä odotetaan myös vastuullisuuden, eettisyyden ja empatian näyttämistä toiminnassaan. Siksi jotkut yritykset ovatkin mm. jo muuttaneet omaa vienti- ja tuontitoimintansa suuntaa ja ostokäyttäytymistään.

Hae ja anna henkistä tukea myös yrittäjäkollegoillesi

Toinen yrittäjä saattaa olla tässä tilanteessa paras kumppani ajatusten vaihtoon ja omien tunteiden tuulettamiseen. Saattaa olla etuakin, jos ette ole samalla alalla tai riippuvaisia toinen toisistanne. Tällöin voi olla helpompi purkaa omia tuntemuksiaan ja pelkojaan. Hyödynnä tarvittaessa tiedon ja asiantuntijuuden hankinnassa virallisia yrittäjäyhdistyksiä ja tahoja.

Kun ajatukset harhailevat liikaa niin yritä keskittyä arjen asioiden pyörittämiseen. Rutiineista huolehtimalla annat huoliajatuksille lepotaukoa. Tämänkin jälkeen on edessä huominen.

Toivokaamme, että huominen on edessä myös ukrainalaisille, joiden hätä on nyt todella suuri. Pohtikaamme omissa yhteisöissämme myös, miten me itse kukin voimme olla avuksi. Apua tullaan tarvitsemaan pitkään vielä sodan jälkeenkin.

Jaetaan yhdessä sekä huolia että tukea.

Merja Carlander

yrittäjyys #visio #missio #tulevaisuus #kehittäminen #uudenoppiminen #luovuus #työnohjaus #itsensäjohtaminen #tavoitteet #vuorovaikutus #kommunikointi #skenaario #mentorointi #kuunteleminen #ajanhallinta #ennakointi #itsetunto #itsevarmuus #ylpeys #palvelupolku #kohtaamispiste

Merja Carlander kertoo Mentorin päiväkirjassa kuukausittain mietteitään ja havaintojaan mentoroinnista.  

Merjan missio on tukea työyhteisöjä, esimiehiä ja yrittäjiä kohti parempaa työelämää ja saavuttamaan tavoitteensa. Hän toimii yritysmentori, johdon ja työyhteisöjen coachina ja työnohjaajana.

Ihminen on kokonaisuus. Huolehtimalla omasta fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnistaan, osaamisen kehittämisestä ja yhteisöllisyydestä saa aikaan myös parempaa tulosta. Vastapaino työlle on se elämän neljäs tukijalka.

  www.merjacarlander.fi  www.facebook.com/merjacarlander2./ www.linkedin.com/in/merja-carlander-3ab839ab

Artikkeli Mentorin päiväkirja – Maailma muuttui, otsikko muuttui julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Rakastan matkustamista, nyt harvinaista herkkua

Edellisestä ulkomaanreissusta on kohta kulunut kaksi vuotta. No ainakin oma hiilijalanjälki on tänä aikana jäänyt vähäisemmäksi. Helmikuun alussa 2021 varasimme lomareissun Thaimaahan varmoina siitä, että covid-19 jo hellittää. Marraskuussa Thaimaa ei enää houkutellut. Mitä, jos sairastuu siellä kaukana rokotuksista huolimatta? Kymmenen tunnin lento, parin tunnin bussimatka perille hotellille, 30 asteen helteessä maski kasvoilla myös ulkona liikuttaessa. Mahdollisesti koronatesti ja yönyli karanteeni ennen kuin päästään lähtemään omaan hotelliin. Koko loma alkoi ahdistaa.

Onneksi olimme ottaneet matkaamme varten muutosturvan. Joulumatkat olivat kuitenkin jo kortilla. Matkoja oli tarjolla kaikkiaan vähemmän kuin tavallisesti ja monissa Euroopan kohteissa matkat oli myyty. Monet käyttävät matkansa suunnitteluun pelkästään nettiä. Itse kyselen mielelläni vaihtoehtoja asiantuntijalta. Matkatoimiston virkailija asiantuntijana osaa ehdottaa myös jotakin sellaista, mitä en osaa edes etsiä. Löytyikin oiva vaihtoehto Thaimaalle Madeiralta Canicon kylästä noin 11 km Funchalista itään: hotelli, jonka puutarha on 30.000 neliömetriä, 5 teemapuutarhaa, kukkia ja linnunsirkutusta aamusta iltaan.

1098 ylimääräistä lentokilometriä

Lennon ensimmäiset tunnit sujuivat mukavasti, kunnes töyssyt alkoivat lisääntyä. Katselimme kummissamme naureskellen koneen tv-taulua. ”Aha, kapteeni on nukahtanut. Lennettiin Madeiran ohi.” Mutta hetken päästä selvisi, että olemme todella tarkoituksella ohittaneet Madeiran. Sinne oli noussut niin kova myrskytuuli, ettei kentälle voinut laskeutua. Siispä nokka kohti Las Palmasia Kanarian saarille. Onneksi ei sentään käännytty takaisin kotiin. Jouduimme pörräämään tovin Las Palmasin kentän yläpuolella ennen kuin pääsimme laskeutumaan. Jokunen muukin kone käytti samaa varasuunnitelmaa.

Lentoaseman tuloaulassa oli melkoinen härdelli. Turvaväleistä ei tietoakaan. Olisiko sittenkin pitänyt jäädä kotiin? Hommat hoidettiin silti lopulta kohtuullisesti. Koronatodistukset esiin, Espanjan maahantulokaavaketta täyttämään. Lomakkeessa sai vähän ”oikaista”, jotta porukka saatiin pois hallista, kun taas muita koneita alkoi laskeutua. Meillähän oli valmiina vain netissä tehty Portugalin lomake ja QR-koodit puhelimissa.

Kohtaamispisteet, kun hommat eivät suju

Palvelujen kehittämisessä hyödynnetään palvelupolkuajattelua. Siinä pohditaan etukäteen mitä eri tilanteissa, kohtaamispisteissä, pitää huomioida, jotta palvelu olisi asiakkaalle mahdollisimman sujuvaa. Oma työminä tarkkaili touhua yksityisen asiakasminän ohella. Miten on varauduttu yllättäviin muutoksiin. Mikä sujuu, mikä ei? Miltä minusta asiakkaana tuntuu?

Maahantulokaavakkeiden jälkeen vastassamme oli matkatoimiston tanskalaisia oppaita. Täydessä hallissa heitä oli vaikea löytää. Yrityksen jo pitkään tunnuksena käyttämät samat värit oppaiden ruudullisissa puseroissa toimivat onneksi liikennemerkkeinä. Päiden yläpuolella heiluteltava kyltti olisi nopeuttanut oppaiden löytämistä. Oppailla oli kuitenkin valmiina nimilistat matkustajista, millä bussilla ja mihin hotelliin kukin kuljetetaan. Muitakin koneita oli joutunut Madeiran sijasta laskeutumaan Gran Canarialle, joten hotellien ja bussien järjestäminen illan suussa oli hyvin hoidettu. Oppaat jaksoivat hymyillä, rauhoitella matkustajia ja selostaa rauhallisesti, miten matka etenee.

Hotellissa ulos saakka kiemurteleva jono vastaanottoon. Lopulta saimme huoneen ja pääsimme erinomaiselle illalliselle. Seuraavana aamuna herätys klo 3.45 ja takaisin kentälle ja koneen nokka kohti Madeiraa. Asiakkaan näkökulmasta Funchalissa maahantulo sujui huomattavasti organisoidummin kuin Las Palmasissa. Kahden rokotuksen porukka omille kaistoille, negatiivisen testitodistuksen haltijat toisille kaistoille. Turvaväleistä pidettiin kiinni. Palvelupolku oli hyvin suunniteltu, vaikka me laskeuduimme poikkeavaan aikaan.

Kanssamatkustajien joukko pysyi koko ylimääräisen Kanarian koukkauksen yllättävän tyyninä ja hyväntuulisina. Entisaikojen taputukset onnistuneesta laskeutumisesta otettiin käyttöön. Kukaan ei ryntäillyt eikä etuillut. Ihmiset auttoivat ja opastivat toinen tosiaan. Olisiko korona opettanut meille suhtautumista uusiin yllättäviin käänteisiin? Niin sanottu resilienssi oli lisääntynyt. Okey, nyt lähdetäänkin tätä reittiä, kun toinen tie on tukossa.

Loppusilaus palvelupolussa

Minusta ja miehestäni oli lopulta mukava viettää yksi yö Kanarialla. Kaunis auringonlasku ja upea täysikuu. Hyvä illallinen, jonka matkatoimisto kustansi. Lopuksi matkatoimistolta tuli vielä viesti: ”Hei Merja, oli ikävää, että menolentosi viivästyi sääolosuhteiden vuoksi ja kone laskeutui Madeiralle 20 tuntia ja 26 minuuttia myöhässä. Lomalentoja koskevien korvausmääräysten mukaisesti yli 5 tunnin myöhästyminen voidaan katsoa virheeksi matkassa ja täten hyvitämme sinulle yhden päivän osuuden matkan kokonaishinnasta. ”

Tätä kirjoittaessani lomaa puolitoistaviikkoa takana. Olemme todella nauttineet hotellin kauniista puutarhasta, suomalaiselle sopivasta kesälämpötilasta keskellä talvea, upeista maisemista vaellusreiteillä. Hotellin palvelupolusta ja kohtaamispisteiden suunnittelun onnistumisesta voisi kertoa lisääkin, mutta ehkä toisella kertaa. Ehkä kuitenkin hotellin nimessä oleva sana Splendida (loistava) oikeasti kuvaa omaa asiakaskokemustani.

Kuva on otettu hotellimme Quinta Splendida Wellness & Botanical Gardenin ravintolan ikkunasta aamiaisella. Siksi kirjoitus ikkunassa nurinpäin.

Otetaan tulevan vuosi yhdessä vastaan uusia polkuja löytämällä, jos vanhan reitin tielle nousee esteitä. Ennakoidaan ja tehdään varasuunnitelmia.

Oikein hyvää vuotta 2022 toivottaen

Merja Carlander

yrittäjyys #visio #missio #tulevaisuus #kehittäminen #uudenoppiminen #luovuus #työnohjaus #itsensäjohtaminen #tavoitteet #vuorovaikutus #kommunikointi #skenaario #mentorointi #kuunteleminen #ajanhallinta #ennakointi #itsetunto #itsevarmuus #ylpeys #palvelupolku #kohtaamispiste

Merja Carlander kertoo Mentorin päiväkirjassa kuukausittain mietteitään ja havaintojaan mentoroinnista.  

Merjan missio on tukea työyhteisöjä, esimiehiä ja yrittäjiä kohti parempaa työelämää ja saavuttamaan tavoitteensa. Hän toimii yritysmentori, johdon ja työyhteisöjen coachina ja työnohjaajana.

Ihminen on kokonaisuus. Huolehtimalla omasta fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnistaan, osaamisen kehittämisestä ja yhteisöllisyydestä saa aikaan myös parempaa tulosta. Vastapaino työlle on se elämän neljäs tukijalka.

  www.merjacarlander.fi  www.facebook.com/merjacarlander2./ www.linkedin.com/in/merja-carlander-3ab839ab

Artikkeli Mentorin päiväkirja – Suunnitelmat uusiksi: mutkia matkassa julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Vähättely ei tee ketään onnelliseksi, ei myöskään itsensä vähättely. Pitäisikö sananlaskua: ”Rakasta muita niin kuin itseäsi” hiukan freesata. ” Jotta voit rakastaa muita, on sinun hyvä rakastaa ensin itseäsi”. Onnistumisista pitää saada olla ylpeä ja niitä pitää saada tuulettaa.

Jos nyt kerron ja kehuskelen äänen onnistumisistani niin seuraavalla kerralla asiat menevät varmasti pieleen: ”Ylpeys käy lankeemuksen edellä”. Pelkäämmekö, että jotakin pahaa tapahtuu, jos nyt olemme ylpeitä saavutuksestamme? Mitä jos epäonnistun seuraavalla kerralla? Miten se muka vähentäisi aikaisemman onnistumisen arvoa? Suhtautumista epäonnistumiseenkin on hyvä pohtia. Suhtaudutaan siihen kokeiluna, josta voimme oppia jotakin ja tehdä ensi kerralla eri tavalla.

Kiitollisuuspäiväkirjan pitämisestä on ollut puhetta pidemmän aikaa. Olisiko nyt hyvä hetki alkaa kirjoittaa ylpeyspäiväkirjaa. Kun on asettanut itselleen jonkin tavoitteen ja sen saavuttaa, voi olla ylpeä itsestään. Tavoitteeseen pääseminen on saattavat viedä pidemmänkin aikaa ja vaatinut ponnisteluja. Opinnot on saatu suoritettua. Projekti on saatu päätökseen. Tällaisista asioista meidän on usein helpompi kertoa olevamme ylpeitä. Tavoitteiden saavuttamisen ja itsensä ylittämisen jälkeen voi olla isosti ylpeä.  Näitä saavutuksia eteemme tulee kuitenkin elämässä harvemmin.

Aina ylpeyden aiheiden ei tarvitse olla isoja

Ylpeyspäiväkirjaan voi kirjata itselleen myös arkisempia asioita ja onnistumisia. Tavoitteet voivat olla suuria ja pieniä. Anna itsellesi lupa olla ylpeä myös niistä tavoitteista, joiden eteen ei ole tarvinnut ponnistella kuukausia tai vuosia. Leivoin tänään onnistuneen kakun. Sain vihdoin vintin siivottua, tai vaikkapa vain yläkaapin. Ilahdutin ystävää soittamalla. Tein viiden kilometrin metrin lenkin, rauhallisesti nauttien ulkoilmasta ja luonnosta. Pysyin tänään aikataulussa. Sain ”inhokkihomman” tehtyä. Autoin naapurin ikäihmistä.

Suomessa asuu maailman onnellisin kanssa. Tämän tutkimuksen tulosten julkistamisen jälkeen käydään yleensä kovaa polemiikkia virheellisestä tuloksesta. Kaikilla asiat eivät ole hyvin, mutta eiköhän suurin osa meistä ole suhteellisen tyytyväinen varsinkin, jos kurkistaa hiukan tilannetta monessa muussa maailman kolkassa. Eli olkaamme tästäkin ylpeitä eikä kaiveta ensimmäiseksi perusteluja sille, miksi tulos on täysin virheellinen. Sitä paitsi me voimme olla osana edistämässä olosuhteiden kehittymistä. Voimme olla ylpeitä myös siitä, jos huolehdimme omasta ja läheistemme hyvinvoinnista ja tyytyväisyydestä elämäämme.

Psykologia määrittelee ylpeydelle kaksi tyyppiä, positiivisen ja negatiivisen

 Positiivista ylpeyttä kutsutaan itsetunnoksi tai itsevarmuudeksi, negatiivista ylimielisyydeksi. Ylpeyspäiväkirjan avulla voimme tuoda itsellemme paremmin näkyväksi omat ylpeyden aiheemme. Se ei suinkaan tarkoita, että me suhtautuisimme toisiin ylimielisesti. Omat ylpeydenaiheemme ovat harvoin joltakin toiselta pois. Me olemme osa yhteisöä. Oma suhtautumisemme muihin voi olla myös ylpeyden aihe. Merkityksellisyyttä omaan elämään tuo myös toisen henkilön tukeminen. Voimmeko kannustaa myös muita olemaan ylpeitä itsestään? Ihailen toisinaan miten hyvät urheiluvalmentajat osaavat kehua omaa joukkuettaan ja sanovat ääneen, että olen ylpeä joukkueesta. ”Vaikka pelasimme kovan paineen alla, olen ylpeä siitä, miten hienosti peliä vietiin eteenpäin.”

Aina ei ylpeyden aiheita tarvitse etsiä saavutuksista. Voimme olla ylpeä myös ominaisuuksistamme tai luontaisista taidoista.  Oletko ylpeä siitä, että olet hyvä kuuntelija. Tai ylpeä siitä, että keksit hyviä ideoita. Tai ylpeä siitä, että keksit toisten ideoihin pohjalta uusia ideoita. Tai osaat löytää tavat ideoiden toteuttamiseksi käytännössä. Oletko ylpeä ystävällisyydestäsi. Oletko ylpeä kielipäästäsi. Oletko hyvä leipomaan, leikkimään lasten kanssa. Oletko ylpeä sinnikkyydestäsi tai rohkeudestasi. Osaatko olla kärsivällinen. Oletko hyvä organisoimaan asioita. Oletko ylpeä kyvystäsi ja halustasi oppia uutta. Oletko ylpeä arvoistasi. Onko sinulla kyky nähdä kauneutta.  Ylpeydenaiheita voi löytää niin monenlaisista asioista.

Pohdipa oman elämäsi aaltoliikettä

Vaatimattomuus ja epävarmuus ilmenee ihmisen elämässä monin eri tavoin. Millainen olit nuorempana? Millaisena sinä muistat itsesi? Omasta nuoruudestani muistan olleeni jossain vaiheessa myös koulussa rasittava ja aika tavalla myös vahvoilla mielipiteillä haastava teini. Olin äärimmäisen hämmästynyt, kun nuorena aikuisena tapasin entisen uskonnon opettajanani, joka kehui minun olleen aina niin  iloinen ja positiivinen. Erityisesti nuoret kaipaavat tukea omien ylpeyden aiheidensa löytämisessä. Pienet lapset ovat usein vilpittömän ylpeitä omista piirroksistaan ja vaikkapa hiekkakakuista. Ei anneta tämän kyvyn kadota. Kannustetaan itseämme ja muita.

Muista siis taputtaa itseäsi olkapäälle myös silloin, kun tavoitteesi ei onnistunutkaan täydellisesti. Ota tämä kokemus kokeiluna. Opit varmasti jotakin. Kirjaa se ylpeyspäiväkirjaasi.

Vai olisitko tänään ylpeä siitä, että maltoit jäädä illalla sohvalle makaamaan ja soit itsellesi hyvän laiskotteluhetken. Mistä sinä olet ylpeä? Milloin viimeksi olit itsestäsi erityisen ylpeä?

Mistä minä olen ollut viimeksi ylpeä

Olen ylpeä siitä, että osaan paremmin aikatauluttaa työni.  Olen kehittynyt asioiden ennakoinnissa. Olen ylpeä siitä, että olen oppinut sanomaan joillekin asioille ei, jotta voin vastata toisiin asioihin kyllä. Olen ylpeä hyvistä suhteista omiin bonuslapsiini. Olen mentorina ylpeä yrittäjäopiskelijoistani, jotka saivat tutkintonsa valmiiksi. Olen ylpeä uudesta sienikastikereseptistä. Olen ylpeä siitä, että osaan ottaa opiksi myös aikaisemmista pieleen menneistä jutuista.

Olen ylpeä siitä, että sain tämän blogin kirjoitettua.

Hyvää joulun odotusta toivottaen

Merja Carlander

yrittäjyys #visio #missio #tulevaisuus #kehittäminen #uudenoppiminen #luovuus #työnohjaus #itsensäjohtaminen #tavoitteet #vuorovaikutus #kommunikointi #skenaario #mentorointi #kuunteleminen #ajanhallinta #ennakointi #itsetunto #itsevarmuus #ylpeys

Merja Carlander kertoo Mentorin päiväkirjassa kuukausittain mietteitään ja havaintojaan mentoroinnista.  

Merjan missio on tukea työyhteisöjä, esimiehiä ja yrittäjiä kohti parempaa työelämää ja saavuttamaan tavoitteensa. Hän toimii yritysmentori, johdon ja työyhteisöjen coachina ja työnohjaajana.

Ihminen on kokonaisuus. Huolehtimalla omasta fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnistaan, osaamisen kehittämisestä ja yhteisöllisyydestä saa aikaan myös parempaa tulosta. Vastapaino työlle on se elämän neljäs tukijalka.

  www.merjacarlander.fi  www.facebook.com/merjacarlander2./ www.linkedin.com/in/merja-carlander-3ab839ab

Artikkeli Mentorin päiväkirja – Ylpeydenaiheet näkyviksi: aloita ylpeyspäiväkirja julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

”Mitäs, jos katsoisitkin sitä siitä näkökulmasta, että…”

”Minusta tuo on loistava idea. Mitä muut tuumaatte, mihin suuntaan lähdetään kehittelemään?”

”Enpä ole tullut ollenkaan ajatelleeksi, tämähän muuttaa koko juttua.”

” Mitäs tuumaatte sellaisesta vaihtoehdosta, että…”

”Minä olen aina tähän saakka luullut, että…”

Viime viikkojen kohtaamiset todistivat jälleen, kuinka paljon enemmän saadaan aikaan, kun lähdetään kehittelemään asioita porukalla. Yksin valtameren saaren rannalla voimme toki tehdä havaintoja ja päätelmiä asioista. Toisella puolella saarta tai seuraavalla saarella saattaa kuitenkin olla aivan erilainen ilmasto ja luonnonkirjo. Me olemme osa suurempaa kokonaisuuttaa, systeemiä. Purjehditaanpa sinne naapurisaarelle ja otetaan selvää, miten siellä ajatellaan. Miten voisimme kehittää omaa systeemiälykkyyttämme? Voisimmeko toimia paremmin ja luovemmin vuorovaikutustilanteissa huomioimalla tietoisemmin oman vaikutuksemme muihin ja muiden vaikutuksen itseemme.

”Saarihyppelyä toinen toistemme ajatusmaailmassa”

Iso merkitys lähiaikojen kohtaamisten vaikutukseen oli sillä, että useammat tapaamiset järjestyivät pitkästä aikaa kasvokkain. Syntyi uusia liikeideoita ja verkostoja. Osa vapaamuotoisissa tapaamisissa, osa  valmennuksessa, jossa samalla kehitettiin uusia toimintatapoja ja tulevaisuuden hankkeita vapaaehtoistyössä. Parissakin kohtaamisessa nostettiin esiin maailman muutoksen nopeus ja muuttamisen tarve entistä monimuotoisemmaksi ja kansainvälisemmäksi. Oli mielenkiinoista kuulla mihin eri henkilöt kiinnittivät huomiota. Taas kerran jouduin huomaamaan, että kukin meistä elää tavallaan oman tietämisensä kuplassa, sillä omalla saarellaan. Saarihyppely on avartavaa.

Keskusteluissa oli paljon sitä arjen luovuutta, jolle meidän pitäisi antaa enemmän aikaa ja tilaa. Kaikki hyvä ei synny olemalla tehokas ja nopea. Jotta luovuus alkaisi niin sanotusti kukkia, meidän on lupa antaa itsellemme pysähtyä asioiden äärelle. Pyöritellä niitä yhdessä. Tunnustella myös miltä asiat meistä tuntuvat. Mikä vaikuttaa omaan tapaamme esittää asioita? Millaisen vastaanoton toisten ajatukset minussa herättävät? Olemmeko niitä, jotka latistavat ja ampuvat ideat alas ennen kuin ne ovat lähteneet edes kunnolla lentoon? Vai innostummeko kehittämään ajatuksia, vaikka emme heti tunnistaisikaan niitä omiksemme?

”Mielipiteeni on selvä. Älä sekoita niitä tosiasioilla” – Tuntemattoman seinäkirjoitus

Omat ennakkokäsityksemme aiheesta ja toisinaan myös niitä esittävästä henkilöstä saattavat sulkea korvamme. Kuulemme mitä haluamme sen sijaan että pyytäisimme toista kertomaan lisää. Millaisiin saavutuksiin keskustelumme johtaisivatkaan, jos asennoituisimme itse olemaan onnistumisen mahdollistajia. Jotta ymmärtäisimme muita, on meidän ensin ymmärrettävä itseämme. Aikoinaan  suorittaessani johdon ja työyhteisöjen työnohjaajatutkintoa, lähes koko ensimmäinen vuosi käytettiin omaan itseen ja oman käyttäytymisen tutkimiseen. Tällä itseensä tutustumisen taipaleella ollaan edelleen. Omat ennakkoluulot, mukatietäminen, perinteet, auktoriteettien mielipiteet, tulkinnat, äidin ja isän opit lapsuuden ajalta vaikuttavat meidän kaikkien ajatteluun. Se heijastuu myös meidän tapaamme vuorovaikuttaa. Tavoitteena on kuitenkin ymmärtää ja oppia toisten maailmasta ja toivottavasti myös itse pystymme toimimaan uteliaisuuden liekin sytyttäjänä.

”Haaksirikon kokenut pelkää tyyntäkin vettä” sitaatti Ovidiuksen runokirjeestä antiikin ajoilta

Ei-toivotun kritiikin kohteeksi joutunut saattaa käydä siilipuolustukseen välittömästi kohdatessaan omasta näkemyksestään poikkeavia kommentteja. Keskustelukumppanilla on tällöin toivottavasti ”psykologista silmää”. Onko kyse oikeasti näkemyksen puolustamisesta vai kokeeko toinen kritiikin henkilökohtaisena. Rakentavan kritiikin antamista voi harjoitella työyhteisössäkin (tai vaikkapa perhepiirissä). Kritiikin tavoitehan pitäisi olla asioiden kehittyminen parempaan suuntaan. Sen pitäisi sisältää sekä hyvien että huonojen puolien esiin tuominen arvioitavasta asiasta. Kriittisessä keskustelussa on aina kaksi osapuolta. Sekä kritiikin antamisessa että vastaanottamisessa voi kehittyä. Ainaisella samanmielisyydelläkään ei luoda uutta.

Arvostelu ja arvottaminen mietityttävät. Arvottaminen liittyy jonkin asian arvokkuuteen tai arvottomuuteen. Eri ihmisille erilaiset asiat voivat olla arvokkaita. Lyttäämmekö jonkin asian käsittelyn siksi, ettei se meille itsellemme ole arvokas ja tärkeä. Pysähdy hetkeksi, ennen kuin sanot mitään keskustelukumppanillesi ja pyydä häntä kertomaan, miksi asia on hänelle tärkeä. Voit yllättää itsesi ja oppia jotakin uutta arvokasta.

Arviointikin  saattaa herättää pelkoa. Yhdessä asioita suunniteltaessa kannattaisikin koota kaikki asiat ensin neutraalisti yhteen ja verrata eri vaihtoehtoja, kun ne ovat kaikkien silmien edessä. Karsintakeskustelu pitäisi aloittaa vasta sen jälkeen. Hyvä hanke tai projekti tarvitsee myös kriittistä arviointia. Sitä on hyvä tehdä yhdessä ja asiasta riippuen myös testata ulkopuolisilla.

Olosuhteet turvallisiksi ja pelisäännöt selviksi

Kaikissa yhteisöissä, joissa vaikutamme ja vaikutumme, voisi silloin tällöin käydä keskusteluja pelisäännöistä. Johtolanka  pelisääntöjen pohjaksi voisi olla vaikkapa:

Saadaksemme kukin omasta luovuudestamme kaikkein parhaan esiin meillä on turvallinen keskusteluilmapiiri, jossa vallitsee toisen mielipiteen ja ajatuksen kunnioittaminen ja jossa on lupa olla myös eri mieltä.

Antoisia kohtaamisia toivottaen. Ammu kukkasin, älä kovapanoksilla.

Ps. Blogin kuvan olen napannut Sveitsissä siippani veljen kotoa seinälautasesta. Lieneekö kuva alun perin Banksyn?

Merja Carlander

Merja Carlander kertoo Mentorin päiväkirjassa kuukausittain mietteitään ja havaintojaan mentoroinnista.  

Merjan missio on tukea työyhteisöjä, esimiehiä ja yrittäjiä kohti parempaa työelämää ja saavuttamaan tavoitteensa. Hän toimii yritysmentori, johdon ja työyhteisöjen coachina ja työnohjaajana.

Ihminen on kokonaisuus. Huolehtimalla omasta fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnistaan, osaamisen kehittämisestä ja yhteisöllisyydestä saa aikaan myös parempaa tulosta. Vastapaino työlle on se elämän neljäs tukijalka.

  www.merjacarlander.fi  www.facebook.com/merjacarlander2./ www.linkedin.com/in/merja-carlander-3ab839ab

Artikkeli Mentorin päiväkirja – Älynväläyksiä yhteisvoimin julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.