Tapasin pitkästä aikaa muutamaa entistä työkaveriani. Eipä aikaakaan niin aloimme muistella myös työasioita. Esiin nousivat toki työtehtäviin liittyvät asiat, mutta ennen kaikkea ihmiset. Tämä herätti mielessä jälkeenkin päin monenlaista pohdintaa. Työuramme olivat sivunneet toisiaan pitkän.

Keskustelumme alussa nousivat pintaan huonon johtamisen vaikutukset omaan elämään. Mieleeni jäivät kommenteistamme erityisesti:

• oman ajattelen rajoittaminen
• toiminnan muuttuminen yksipuoliseksi
• tunne, että kaikki on ylhäältä ohjattua
• tavoitteet ristiriidassa mahdollisuuksien kanssa
• kollegat on pistetty kilpailemaan keskenään
• virheistä rangaistaan
• tiimitoiminta on mahdotonta
• kaksisuuntaisen viestinnän puuttuminen
• arvostuksen puute

Hetken näissä vellottuamme, havaitsimme kuitenkin, että olimme saaneet nauttia elämässämme myös paljon hyvästä johtamisesta. Ei liene yllätys, että äskeisen luettelon asiat positiivisiksi muuttuneina löytyivät samasta listasta:

• omien aivojen käyttöön kannustetaan
• työnkuva on monipuolinen
• toiminnan kehittämiseen voi itse vaikuttaa
• tavoitteissa ja toteuttamiskeinoissa huomioidaan olosuhteet
• kollegat ovat kumppaneita ja auttavat toinen toisiaan onnistumaan
• virheistä opitaan yhdessä
• tiimi suunnittelee yhdessä toimintaa
• tiimi täydentää toinen toistensa osaamista
• viestintä on monipuolista
• arvostuksen ja merkityksellisyyden kokemus

Tällaisen esimiehen alaisuudessa ”puhkeaa kukkaan” vaikeinakin aikoina ja haastavien tehtävien äärellä. Energiansa voi käyttää varsinaisen työn tekemiseen. Aivot vapautuvat tärkeiden ongelmien ratkaisemiseen sen sijaan, että mieli velloo esimiehen pelossa ja työyhteisön ristiriidoissa. Virheiden pelko estää yrittämästä. William Mageeta siteeratakseni: ” Ihminen, joka ei tee virheitä, ei tavallisesti tee mitään muutakaan.”

Viime vuosina on paljon kirjoiteltu ja keskusteltu nuorempien ja pitkään työskennelleiden henkilöiden tarpeiden eroista työelämässä. Maailma on muuttunut ja muuttuu koko ajan. Väitän kuitenkin, että inhimilliset tarpeet eivät loppujen lopuksi ole kovinkaan paljon muuttuneet. Työkulttuurissa on ollut erilaisia vaiheita. Aivan samalla tavalla aikaisemmatkin sukupolvet ovat halunneet saada merkityksellisyyden kokemuksia työssään. Asioista ei ehkä vain puhuttu niin paljon. Sosiaalinen media tuo nykyään myös keskusteluun enemmän asioita ja osallistujia.

Johtaminen ei ole koskaan helppoa. Monenlaisia työkaluja ja johtamisfilosofioita ja kikkoja on olemassa pilvin pimein. Samaa kaavaa ei voi noudattaa kaikissa tilanteissa ja erilaisten ihmisten kanssa. ”Kun alainen tulee ongelmansa kanssa ovelle, heitä pallo takaisin ja kysy, miten sinä ratkaisisit tämän asian”. Toki sekin on tärkeää, mutta neuvon kysyminen tarkoittaa myös neuvon tarvetta. Silloin kannattaa käydä yhdessä läpi ratkaisuvaihtoehtoja  ja varmistaa, että homma tulee hoidetuksi.

Johtajana kehittyminen on elinikäinen prosessi. Aikoinaan ensimmäisessä esimiestehtävässäni olin jälkeenpäin ajatellen aika ”tumpelo”. Koulutusta tehtävään olin saanut, mutta kokemuksen tuoma soveltaminen puuttui. Onnekseni (ja myös organisaation onneksi) minua parikymmentä vuotta vanhempi kollega coachasi minua. Hänen kanssaan kävimme monia hyviä keskusteluja. Hän oli myös hyvä kuuntelija, joka osasi oman huolipuheeni alta erottaa mistä kenkä oikeasti puristaa.

Johtaminen on luovaa työtä. Maailman muutosten nopeus ja yllättävyys asettavat meidät koko ajan uusiin tilanteisiin. Tätä silmällä pitäen on viisautta koota ympärilleen tiimi, jonka jäsenet täydentävät toisiaan. Kaikkien ei tarvitse osata kaikkea. Erilaiset persoonat täydentävät toisiaan. Viisas johtaja osaa hyödyntää tiiminsä ideoita ja vahvuuksia.

Arkipäivän työ ja haasteisiin vastaamien sujuvat helpommin, kun yritys, sen johto ja työntekijät jakavat samanlaisen arvomaailman. Se helpottaa myös päätöksentekoa silloin, kun valmiita vastauksia ei ole olemassa. Luottamus on ylitse muiden nouseva asia myös arvona. Yksi kollegojeni kanssa keskusteluun hyvästä esimiestä noussut asia oli juuri luottamus. Luottamus merkitsee monesti ennakoitavuutta. Kun tilanteet ympärillä muuttuvat, on tärkeää, että tiimin kesken ja esimiehen ja työntekijöiden välillä vallitsee luottamus.

Hyvä johtaminen lisää tuottavuutta ja työhyvinvointia, mikä taas lisää tuottavuutta ja työhyvinvointia. Hyvät työntekijät pysyvät yrityksessä. Itsensä johtaminen kasvaa. Hyvä työnantajamaine helpottaa uutta väkeä rekrytoitaessa. Työnantajamielikuva heijastuu myös ulospäin asiakkaisiin. Tuottavuuden lisäksi hyvällä johtamisella säästetään myös kustannuksia. Sairaspoissaolot vähenevät. Kalliit korvaavat rekrytoinnit vähenevät. Ennen kaikkea voidaan uppoutua varsinaisen työ tekemiseen.

”Kohtele alaisiasi niin kuin toivoisit esimiehesi kohtelevan itseäsi.” Seneca

Merja Carlander

Merja Carlanderin missio on tukea työyhteisöjä, esimiehiä ja yrittäjiä kohti parempaa työelämää. Hän toimii työnohjaajana, yritysmentori ja johdon coachina. Ihminen on kokonaisuus. Huolehtimalla omasta fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnistaan, osaamisen kehittämisestä ja yhteisöllisyydestä saa aikaan myös parempaa tulosta. Tutustu lisää www.merjacarlander.fi ja www.facebook.com/merjacarlander2./ Merja Carlander, työnohjaus ja coaching

Artikkeli Vieraskynä – Hyvä johtaminen synnyttää positiivisen kierteen julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.