Kiireessä ja jatkuvassa tekemisen kierteessä, jossa enemmän sammutellaan tulipaloja kuin ehditään ennalta ehkäistä niitä, syntyy helposti myös virheloukkuja. Kiireessä tulee tehtyä helposti virheitä, ja aina niitä ei myöskään ehdi silloin huomata. Niiden korjaamiseen menee aikaa ja taas sammutetaan uutta tulipaloa.

Kiire, aika ja syyllisyys tekemisestä aiheuttavat tunteita. Tulee riittämättömyyden tunne, kun ei ehdi tehdä kaikkea mitä pitäisi tai haluaisi. Tämä muuttuu helposti kiirepyöräksi, joka saa meidät tuntemaan helposti uupumusta sekä ”en millään ehdi kaikkea” tunteita. Nämä taas vaikuttavat tekemiseemme, koska juoksemme eteenpäin ehtimättä koskaan oikein kyytiin. Tuntuu että päivät vain vilahtavat eteenpäin eikä aikaa ole koskaan riittävästi. Tämä tarkoittaa, että on aika pysähtyä ja alkaa tutkia omaa ajanhallintaa sekä sitä, mihin se oma aika oikeasti kuluu.

Keskeytyykö sinun työsi?

Minun ainakin keskeytyy. Usein huomaa kun työ keskeytyy, niin se vaikuttaa myös työpäivän pituuteen. Joskus kun teen lauantaina tai sunnuntaina töitä, huomaan saavani lyhyessä ajassa todella paljon aikaiseksi. Tämä johtuu siitä, että mikään ei silloin keskeytä tekemistä. Ei tule meilejä, ei soi puhelin eikä tule itsekään keskeytettyä samalla tavalla tekemistä.

Voiko kiirettä kesyttää? Kyllä voi ja yksi keino on hyvä ajanhallinta

Omaa ajanhallintaa voi aina kehittää. Onneksi, mutta se vaatii ajanhallinnan keinoja. Suunnitella paremmin tekemistään, hyödyntää kuukausi- ja viikkosuunnittelua. Ei myöskään voi unohtaa päiväkohtaista suunnittelua. Eikä tämä mene hetkessä maaliin. Vaatii monta kuukautta töitä muuttaa ja kehittää omaa ajanhallintaa. Pitää ehkä luopua vanhoista totutuista kaavoista tekemisessä ja luoda uudenlaisia. Pitää uskaltaa myöntää itselleen, että on opittava tekemään asioita jotenkin eritavalla. Pitää uskaltaa nähdä mitä oikeasti tekee ja opeteltava priorisoimaan omaa tekemistä.

Jos haluat kesyttää kiirettäsi niin mieti

• Oletko määritellyt työtehtävät selkeästi päivän osalta?
• Onko tehtävät tärkeysjärjestyksessä?
• Oletko eliminoinut turhat häiriötekijät?
• Oletko tehnyt selkeän todo-listauksen päivän ja viikon osalta?
• Haalitko muuten vain liikaa tekemistä päivän tunneille?

Tee ajankäytön seurantaa ja tutki mihin aikasi kuluu

Pidä kirjaa pari viikkoa siitä, mihin käytät aikaasi. Kirjaa ylös kaikki tekeminen vaikka 15 minuutin tarkkuudella. Viikko on hyvä aika seurata, mutta usein kaksi viikkoa antaa hieman todellisemman kuvan. Tämän jälkeen voit tutkiskella mihin olet aikasi käyttänyt. Onko siellä aikavarkaita, jotka vievät aikaasi? Kuluiko aika niihin työtehtäviin joita oli tarkoituskin tehdä vai kenties johonkin muuhun?

Seuranta on keino alkaa muuttaa ajankäyttöä. Jos ei rehellisesti kirjaa ylös, ei mutuna pysty miettimään että paljonko on käyttänyt mihinkin tekemiseen aikaa.

Ajanhallintaan tulee pohja suunnittelusta ja aikatauluttamisesta. Aseta tavoitteet ja lähde toteuttamaan. Pilko isommat tehtävät viikon tai kuukauden aikana pienempiin tehtäviin.

• Mitä tulisi tehdä minäkin päivänä?
• Missä järjestyksessä teet tehtävät?
• Milloin haluat toteuttaa
• Milloin pidät taukoa, kuinka monta päivän aikana ja millaisia taukoja? Lähdetkö ulos kävelylle tai kahville?

Hyvä kalenteri auttaa ajanhallinnassa. KasvuStooriTM kalenterissa on joka kuukaudelle oma todo sivu, jonka avulla mietit tulevan kuukauden tehtävät, tekemiset, asiat ja tärkeysjärjestyksen. Tästä on helppo viedä tehtävät viikkoaikatauluun. Tehdä sen viikon tavoitteet ja miettiä päiväkohtaiset tekemiset.

Kalenterimme löydät täältä. KasvuStooriTM kalenteri 2022 on tehty juuri sitä varten, että sen avulla on helpompi hallita aikaa. Suunnitella ja toteuttaa tavoitteet ja tekemiset. Toimii myös erinomaisesti opiskelijalle sekä omassa arjessa.

Seuraa pysytkö suunnitellussa aikataulussa?

Seuraa oletko onnistunut suunnittelemaan tehtävät, tavoitteet ja tekemiset niin, että ehdit oikeasti myös toteuttaa ne? Pysytkö pysymään aikataulussa vai teitkö liian epärealistisen siitä? Yritätkö tehdä liikaa liian lyhyessä ajassa?

Mikä aiheutti muu sen, että et pysynyt aikataulussa? Tuliko muita akuutteja tehtäviä tai kuormittiko joku muu tekeminen viikon aikana? Opit tätä kautta suunnittelemaan paremmin tulevan viikon tai kuukauden. Aikatauluttamaan realistisemmin tekemistä, jolloin et turhaudu siihen että en taaskaan ehtinyt.

Löydät verkkokaupastamme myös muita apuvälineitä kuten tavoiteopas, tavoitetyökirja ja muistikirja. Katso täältä lisää

Hallitse aikaasi, älä anna ajan hallita sinua.

Artikkeli Onko parempaa ajanhallinnan työvälinettä olemassa kuin toimiva kalenteri? julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Luin juuri jostain, että lihakset alkavat surkastua hiljalleen iän myötä, jos ei käytä niitä riittävästi. Päätin siis alkaa rakentaa lisää lihasvoimaa, ja oli keksittävä ratsastuksen lisäksi kuntoilumuoto, jota voin toteuttaa milloin itse haluan. Aikataululleni parasta on se, että voin tehdä uutta harrastusta silloin, kun se minulle sopii. Silloin päätin, että alan juosta. Juostahan voi mihin kellonaikaan vaan.

Kalenterimme oli juuri silloin tullut painosta. Otin heti omat työvälineemme käyttöön. Avasin vuosisuunnitelman ja aloitin sen täyttämisen. Tein tavoitteen itselleni juoksemisesta. Laitoin tavoitteelle myös päämäärän ja se oli, että juoksen vielä vappuna 2019! Päätin aloituspäivän ja kuinka monta kertaa viikossa juoksen. Pilkoin tavoitteen mitä se vaatii minulta. Millaisilla lenkeillä aloitan ja kuinka lisään juoksumatkaa hiljalleen. Sitten aikataulutin lenkit kalenteriini eri päiville. Aikataulutin seuraavat kaksi kuukautta. Mietin, että saa nähdä mitä tästä tulee.

Päätin myös, että aloitan varovasti. Aloitan kilometrin matkasta ja lisään pikku hiljaa. En ahnehdi matkaa enkä aseta isoja tavoitteita tämän suhteen, ja yritä heti mahdottomia. Päätin myös, että lenkin pituus on aina vain se, mikä tuntuu hyvältä. Eikä sen tarvitse koskaan ylittää 4-5 kilometriä. Liikun muutoinkin lähes joka päivä vähintään 10 000 askelta, joten minulle 3-5 kilometrin juoksulenkit ovat riittäviä.

7.8. aloitin ja lähdin ensimmäiselle lenkille. No en kyllä juossut kilometriäkään. Juoksin kaksi valotolpan väliä ja kävelin seuraavat kaksi. Ja taas yritin juosta pari tolpan väliä, kävelin, juoksin, kävelin… Tällä tavalla etenin monta viikkoa. Lenkin pituus tosin oli heti pari kilometriä kerralla, koska kävelin juoksemisen lisäksi niin paljon.

Alkoi tuntua siltä, että kuinkahan tätä jaksaa, kun ei jaksa juosta. Ihmettelin miten tämä voikin olla niin tuskien taival, vaikka kuntoni ei mielestäni ollut kovin huono. Juokseminen vain vaati selvästi erilaista kuntoa mihin kehoni ei ollut tottunut. Kaivoin taas vuosisuunnitelma sivun esille ja tuijotin sitä. Hoin itselleni, että periksi et anna. Kävele sitten vaikka viisi kuukautta ja juokse aina yksi tai kaksi lampputolpan väliä. Kaivoin kalenterin esille ja mietin, että mihin kohtaa laittaisin itselleni jonkin houkuttelevan palkinnon motivaatiota lisäämään.

Laskin, että jos 1.11. vielä juoksen saan ostaa itselleni vaatteen, jota olin ajatellut. Se ei ollut kallis, mutta houkutti minua ja näin siitä muodostui palkinto jonka arvelin motivoivan itseäni.

Jollain viikolla motivaatio säilyi paremmin ja toisella taas tuntui, että ei tästä tule mitään. Joskus ajattelin, että en taida lähteäkään. Taidan jäädä sohvalle. Pidin kuitenkin sitkeästi kiinni suunnitelmastani ja palkinnon mielessäni. Marraskuun ensimmäisellä viikolla tajusin että olen ansainnut palkintoni.

Jatkoin kalenterin höydyntämistä ja aikataulutin marras- ja joulukuun juoksulenkit. Marraskuussa alkoi tapahtua. Juoksu alkoi helpottua ja lenkkien pituudet olivat jo 3-4 kilometriä kerralla. Jaksoin juosta jopa lähes koko matkan. Aloin myös olla ”koukussa” juoksemiseen. Välillä piti toppuutella itseä, että ei enempää kuin kolme kertaa viikossa.

Tammikuussa sain flunssan ja jouduin olemaan kolme viikkoa juoksematta. Helmikuu ja maaliskuu olivat sitten kelin suhteen haastavia. Mietin jo, että pitääkö lähteä juoksumatolle, mutta en lähtenyt. Myönnän, että helmikuu ja maaliskuu menivät välillä vain 1-2 kerran juoksulenkillä viikossa. Jaksoin kuitenkin jatkaa. Maaliskuun lopulla tein taas orjallisen suunnitelman kalenteriini ja aloin pitää kiinni kolmesta lenkistä viikossa.

Nyt on vappu tai itseasiassa oli eilen. Juoksen edelleen. Juoksen kolme kertaa viikossa ja lenkkien pituus on 3,5-4,5 kilometriä. Voisin juosta jo pidempäänkin, mutta haluan, että tämä on kivaa. Tunnen, kuinka voimani jaloissa on kasvanut, keskivartalon lihakset vahvistuneet ja mielestäni myös nivelten liikkuvuus parantunut.

Olen saavuttanut asettamani tavoitteen. Tavoite oli, että juoksen vielä vappuna 2019. Olen tyytyväinen ja hieman ylpeäkin itsestäni. Minulle tämä oli tärkeä tavoite omaan elämääni. Päätin mitä haluan, asetin päämäärän ja suunnittelin toteutuksen työvälineidemme avulla. Olen myös hyödyntänyt kalenteriamme päivittäiseen todo:n aikataulutukseen. Voin taputtaa itseäni ja kehua ”minä tein sen”.

Nyt voin asettaa uuden päämäärän. Haluan juosta vielä jouluna 2019! Tästä on hyvä jatkaa ja tehdä samalla elämäntapa.

Minun tavoitteeni on juokseminen, mikä on sinun? Jokainen voi saavuttaa sen mitä haluaa, kun heittäytyy tavoitteiden toteuttamisen maailmaan. Ja jos tarvitset ihan parasta tsempparia matkasi varrelle, lue lisää täältä. Tsemppaava tavoitetyökirja auttaa sinutkin saavuttamaan päämääräsi!

Artikkeli KasvuStoorin Tarja on saavuttanut 7.8.2018 asettamansa tavoitteen julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.