Tekeekö tämä meistä luovempia, innostuneempia vai alammeko jo huokaista jokaisen kokouksen alkaessa? Sammuuko innostus jo ensimmäisillä minuuteilla vai jaksammeko innostua yhtä paljon kuin ollessamme kasvokkain keskustelemassa ja ideoimassa? Nämä kysymykset jää nähtäväksi, mutta varmaa on, että väsymystä alkaa hiljalleen näkyä alkuinnostuksen jälkeen.

Kaikki joutuvat odottamaan vuoroaan

Temsissa on odotettava vuoroaan. Vuorovaikutteinen keskustelun käynnistyminen on hitaampaa kuin livenä. Vuorovaikutus ei aina toimi ihan yhtä hyvin, koska kamerat voi laittaa pois päältä, jolloin ei myöskään nähdä ilmeitä eikä oman esityksen tai sanojen vaikutuksia. Asiakas voi olla hiljaisena, ja osa hänen ajatuksistaan sekä mielipiteistään saattaa jäädä kuulematta. Yrittäjä tai asiakas ei ehkä uskalla kysyä yhtä paljon.

Erilaisissa isommissa tilaisuuksissa ei ole normaaleja taukokeskusteluja, jotka ovat erittäin rakentavia usein kehittämisen kannalta. Teamsissa jokainen puhuu vuorollaan, ja välttämättä ei huomaa että toinen onkin eri mieltä. Yrittäjä ei voi lukea asiakkaidensa elekieltä samalla tavalla kuin livenä. Monessa neuvottelussa elekieli on kuitenkin osa vuorovaikutusta ja helpottaa ymmärtämistä. Aina ei uskalleta myöskään kysyä riittävän aikaisessa vaiheessa. Helposti jäädään miettimään, että kokeeko toinen minun kysymykseni ahdistavana ja haluaako kertoa lisää.

Ole aidosti läsnä erilaissa tilaisuuksissa

Kuinka moni on oikeasti läsnä? Jos saa pistettyä kameran ja mikin hiljaiseksi, voi sopivasti tehdä muuta siinä samalla. Jaksaako oikeasti keskittyä koko kokouksen tai koulutuksen ajan kuuntelemaan? Kuinka paljon oikeasti sisäistämme asioita pelkän virtuaalisen esityksen kautta? Nämä ovat mielenkiintoisia kysymyksiä ja olen itse herännyt miettimään omaa käyttäytymistäni erilaisissa etäkokouksissa. Tästä varmasti tulee jossain vaiheessa tutkimustuloksia, jonka jälkeen olemme viisaampia vaikutuksista.

Osa viestinnästä on kuitenkin aina sanatonta. Se jää vähälle huomiolle näissä tilanteissa. Koneen kautta tuleva viestintä ei millään korvaa niitä kaikkia eleitä, ilmeitä ja keskusteluja joita live tilanteissa voidaan toteuttaa. Yrittäjä, yritä lisätä vuorovaikutusta kokouksissa ja erilaisissa tilaisuuksissa. Avaa keskusteluja ja innosta muita mukaan.

Tässä muutama tärkeä vinkki, joiden avulla lisäät vuorovaikutusta Teamsissa:

1. Kamerat ovat tärkeitä! Kaikissa kokouksissa/palavereissa olisi tärkeää että jokaisella olisi kamera päällä, joka lisää vuorovaikutuksen mahdollisuutta. Silloin puhuja saa kontaktia muihin osallistujiin paremmin.

2. Tärkeä asia on tauotus. Ihmisen keskittymiskyky on rajallinen myös Teamsissa. Livenäkään kukaan ei pysty kuuntelemaan tuntikausia esityksiä ilman taukoja. Teamsissa tämä korostuu, pidä pitkissä neuvotteluissa tai tilaisuuksissa riittäviä taukoja osallistujille. Tunti alkaa olla maksimi yhteen putkeen, jonka ihmiset jaksavat kerralla. Näin saat huomattavasti paremmin ihmiset keskittymään asiaasi ja vuorovaikutusta aikaiseksi.  

3. Miksi tämä palaveri on? Tee selkeät tavoitteet siihen, mitä halutaan tässä palaverissa saada aikaiseksi. Voit laittaa ihmiset pohtimaan etenemistä ensin, ja sitä kautta saada oikeita asioita esille sekä ratkaisuja. Palaverin on tunnuttava hyödylliseltä, jotta jaksetaan innostua.

Teamsit ja muut järjestelmät ovat tulleet jäädäkseen. Ne säästävät aikaamme, ei tarvitse liikkua paikasta toiseen. Niistä on seurannut hyvääkin, mutta ei anneta Teamsin tuhota sieluamme ja innostustamme. Pelisääntöjä ja innostusta on luotava ja vetäjällä on aina tässä iso rooli. Hänen tehtävänsä on ottaa kaikki huomioon, rakentaa kiinnostava tilaisuus ja motivoida innostumiseen.

Siispä valmistaudutaan hyvin kokouksiin ja ollaan itse aktiivisia sekä energisiä. Oman valmistautumisen, energian ja aktiivisuuden kautta saat pidettyä muiden osallistujien mielenkiinnon yllä myös virtuaalikokouksessa.  

Salme Kortelainen, CEO, seniorkonsultti 

salme.kortelainen(at)calmen.fi

https://www.calmen.fi

Artikkeli Vieraskynä – Tekeekö Teams meistä palaveri-robotteja? julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Työkalenterin avulla on helppo laittaa arjen tärkeät asiat muistiin. Jokaisella kuukaudella on tilaa kirjata ylös päivittäisiä ja viikottaisia asioita sekä aikataulauluja.  Kuukausittain voit myös eritellä muut tärkeät muistettavat asiat. Hyödynnä työkalenteriamme tehokkaasti arjen apuvälineenä.

Kalenterin sisältö:

• Vuoden 2021 lompakkokalenterit erikseen leikattavat
• Kuukausikohtainen kalenterisivu
• Innostavat kuvat ja inspiroivat KasvuStoorin lauseet
• Neljä saraketta hyödynnettäväksi joko työntekijöille tai erillisille tehtäville
• Kalenterin osuus suomeksi ja ruotsiksi
• Nimipäivät päivittäin
• Jokaisessa kuukaudessa kirjoitustilaa kuukauden to do asioille, tapahtumille/kehitettäville asioille sekä muut muistettavat asiat
• wiresidonta, henkarilla, josta mahdollista ripustaa seinälle
• Avainlipputuote, valmistettu kokonaan Suomessa.

Kalenterin koko: 255x360mm

Visuaalinen ilme ja taitto sekä kuvat: Avena Design

Paino: Aikataos Oy

Voit tilata verkkokaupastamme täältä

Artikkeli UUTUUS! Vuoden 2021 työkalenteri NYT saatavilla, Avainlipputuote julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Tapasin pitkästä aikaa muutamaa entistä työkaveriani. Eipä aikaakaan niin aloimme muistella myös työasioita. Esiin nousivat toki työtehtäviin liittyvät asiat, mutta ennen kaikkea ihmiset. Tämä herätti mielessä jälkeenkin päin monenlaista pohdintaa. Työuramme olivat sivunneet toisiaan pitkän.

Keskustelumme alussa nousivat pintaan huonon johtamisen vaikutukset omaan elämään. Mieleeni jäivät kommenteistamme erityisesti:

• oman ajattelen rajoittaminen
• toiminnan muuttuminen yksipuoliseksi
• tunne, että kaikki on ylhäältä ohjattua
• tavoitteet ristiriidassa mahdollisuuksien kanssa
• kollegat on pistetty kilpailemaan keskenään
• virheistä rangaistaan
• tiimitoiminta on mahdotonta
• kaksisuuntaisen viestinnän puuttuminen
• arvostuksen puute

Hetken näissä vellottuamme, havaitsimme kuitenkin, että olimme saaneet nauttia elämässämme myös paljon hyvästä johtamisesta. Ei liene yllätys, että äskeisen luettelon asiat positiivisiksi muuttuneina löytyivät samasta listasta:

• omien aivojen käyttöön kannustetaan
• työnkuva on monipuolinen
• toiminnan kehittämiseen voi itse vaikuttaa
• tavoitteissa ja toteuttamiskeinoissa huomioidaan olosuhteet
• kollegat ovat kumppaneita ja auttavat toinen toisiaan onnistumaan
• virheistä opitaan yhdessä
• tiimi suunnittelee yhdessä toimintaa
• tiimi täydentää toinen toistensa osaamista
• viestintä on monipuolista
• arvostuksen ja merkityksellisyyden kokemus

Tällaisen esimiehen alaisuudessa ”puhkeaa kukkaan” vaikeinakin aikoina ja haastavien tehtävien äärellä. Energiansa voi käyttää varsinaisen työn tekemiseen. Aivot vapautuvat tärkeiden ongelmien ratkaisemiseen sen sijaan, että mieli velloo esimiehen pelossa ja työyhteisön ristiriidoissa. Virheiden pelko estää yrittämästä. William Mageeta siteeratakseni: ” Ihminen, joka ei tee virheitä, ei tavallisesti tee mitään muutakaan.”

Viime vuosina on paljon kirjoiteltu ja keskusteltu nuorempien ja pitkään työskennelleiden henkilöiden tarpeiden eroista työelämässä. Maailma on muuttunut ja muuttuu koko ajan. Väitän kuitenkin, että inhimilliset tarpeet eivät loppujen lopuksi ole kovinkaan paljon muuttuneet. Työkulttuurissa on ollut erilaisia vaiheita. Aivan samalla tavalla aikaisemmatkin sukupolvet ovat halunneet saada merkityksellisyyden kokemuksia työssään. Asioista ei ehkä vain puhuttu niin paljon. Sosiaalinen media tuo nykyään myös keskusteluun enemmän asioita ja osallistujia.

Johtaminen ei ole koskaan helppoa. Monenlaisia työkaluja ja johtamisfilosofioita ja kikkoja on olemassa pilvin pimein. Samaa kaavaa ei voi noudattaa kaikissa tilanteissa ja erilaisten ihmisten kanssa. ”Kun alainen tulee ongelmansa kanssa ovelle, heitä pallo takaisin ja kysy, miten sinä ratkaisisit tämän asian”. Toki sekin on tärkeää, mutta neuvon kysyminen tarkoittaa myös neuvon tarvetta. Silloin kannattaa käydä yhdessä läpi ratkaisuvaihtoehtoja  ja varmistaa, että homma tulee hoidetuksi.

Johtajana kehittyminen on elinikäinen prosessi. Aikoinaan ensimmäisessä esimiestehtävässäni olin jälkeenpäin ajatellen aika ”tumpelo”. Koulutusta tehtävään olin saanut, mutta kokemuksen tuoma soveltaminen puuttui. Onnekseni (ja myös organisaation onneksi) minua parikymmentä vuotta vanhempi kollega coachasi minua. Hänen kanssaan kävimme monia hyviä keskusteluja. Hän oli myös hyvä kuuntelija, joka osasi oman huolipuheeni alta erottaa mistä kenkä oikeasti puristaa.

Johtaminen on luovaa työtä. Maailman muutosten nopeus ja yllättävyys asettavat meidät koko ajan uusiin tilanteisiin. Tätä silmällä pitäen on viisautta koota ympärilleen tiimi, jonka jäsenet täydentävät toisiaan. Kaikkien ei tarvitse osata kaikkea. Erilaiset persoonat täydentävät toisiaan. Viisas johtaja osaa hyödyntää tiiminsä ideoita ja vahvuuksia.

Arkipäivän työ ja haasteisiin vastaamien sujuvat helpommin, kun yritys, sen johto ja työntekijät jakavat samanlaisen arvomaailman. Se helpottaa myös päätöksentekoa silloin, kun valmiita vastauksia ei ole olemassa. Luottamus on ylitse muiden nouseva asia myös arvona. Yksi kollegojeni kanssa keskusteluun hyvästä esimiestä noussut asia oli juuri luottamus. Luottamus merkitsee monesti ennakoitavuutta. Kun tilanteet ympärillä muuttuvat, on tärkeää, että tiimin kesken ja esimiehen ja työntekijöiden välillä vallitsee luottamus.

Hyvä johtaminen lisää tuottavuutta ja työhyvinvointia, mikä taas lisää tuottavuutta ja työhyvinvointia. Hyvät työntekijät pysyvät yrityksessä. Itsensä johtaminen kasvaa. Hyvä työnantajamaine helpottaa uutta väkeä rekrytoitaessa. Työnantajamielikuva heijastuu myös ulospäin asiakkaisiin. Tuottavuuden lisäksi hyvällä johtamisella säästetään myös kustannuksia. Sairaspoissaolot vähenevät. Kalliit korvaavat rekrytoinnit vähenevät. Ennen kaikkea voidaan uppoutua varsinaisen työ tekemiseen.

”Kohtele alaisiasi niin kuin toivoisit esimiehesi kohtelevan itseäsi.” Seneca

Merja Carlander

Merja Carlanderin missio on tukea työyhteisöjä, esimiehiä ja yrittäjiä kohti parempaa työelämää. Hän toimii työnohjaajana, yritysmentori ja johdon coachina. Ihminen on kokonaisuus. Huolehtimalla omasta fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnistaan, osaamisen kehittämisestä ja yhteisöllisyydestä saa aikaan myös parempaa tulosta. Tutustu lisää www.merjacarlander.fi ja www.facebook.com/merjacarlander2./ Merja Carlander, työnohjaus ja coaching

Artikkeli Vieraskynä – Hyvä johtaminen synnyttää positiivisen kierteen julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.