Mistä erimielisyydet syntyvät työyhteisöissä?

Erimielisyydet voivat syntyä monenlaisista eri syistä. Erimielisyydet voivat aiheutua mm epäselvistä tehtävänkuvista tai vastuista, ristiriitaisista tai puutteellisista ohjeista, huonosta tai epäoikeudenmukaisesta johtamisesta tai työvälineisiin tai työoloihin liittyvistä epäkohdista. Kommunikaation puute lisää usein konflikteja työyhteisössä.

Erimielisyydet voivat liittyä pieniin arkisiin asioihin työpaikalla. Jos vuorovaikutus on sellaista, mikä ei salli eriäviä näkemyksiä tai hankalien asioiden puheeksi ottamista, voi konflikteja helposti syntyä työyhteisössä. Erimielisyyksien taustalla voi olla resurssipulaa, työntekijöiden erilaiset vahvat käsitykset, mikä on oikeanlainen ja mikä on väärälainen tapa toimia, työntekijöiden välillä on kitkaa tai vastenmielisyyttä, toisen työntekijän työkyvyn aleneminen, mikä voi aiheuttaa työn epätasaisen jakaantumisen ja kuormittamisen tai työntekijöiden erilaiset arvot.  Työyhteisössä voi myös esiintyä selän takana puhumista, tiedon panttaamista, ulkopuolelle jättämistä, haukkumista, mitätöintiä, juonittelua, epätasa-arvoista kohtelua, kuppikuntia ja kiusaamista.

Viettelevät konfliktit

Miksi toisinaan käy sitten niin, että jäämme kiinni erimielisyyksiin tai konflikteihin? Konflikti voi lisätä merkityksellisyyden tunnettamme. Vastapuoli, kenen syy konflikti mielestämme on, edustaa pahaa ja itse koemme olevamme hyvän perikuva, puhdas pulmunen tai kenties viaton uhri.

Konfliktien ”lumo” – mikä konflikteissa vetää meitä puoleensa?

Konfliktitilanteessa on paljon erilaista energiaa; vihaa, pelkoa tai kateutta. Nämä tunteet eivät ole hyväksi meille, sillä ne vievät energiaa, toisin kuin empatia, aito vuorovaikutus ja myötätunto lisäävät energiaamme. Tästä huolimatta konflikti voidaan kokea omien rajojemme turvaamisena. Puolustamme omia rajojamme, omia oikeuksiamme, haemme arvostusta ja kunnioitusta.

Konflikti niin sanotusti suojelee meidän omia virheitämme ja heikkouttamme. Helposti haemme syitä vaan toisesta konfliktin osapuolesta ja oma osuutemme konfliktin syntymiseen unohtuu. Konflikti voi luoda meille mielikuvan eteenpäin menosta, koska vahvat mielenilmaukset saavat aikaan reaktioita muissa. Ja sen myötä muutoksia eli emme olekaan jumiutuneet paikoillemme.

Onko vaivan arvoista lähteä ratkomaan erimielisyyksiä ja konflikteja työpaikoilla?

Vastaukseni on kyllä! Erimielisyyden tai konfliktin ratkaiseminen voi viedä aikaa, mutta onnistuessaan se palkitsee ja koko työyhteisö voi paremmin tulevaisuudessa. Työyhteisö on motivoitunut tekemään työnsä hyvin ja tuottavasti, jolloin tulosta syntyy helpommin ja enemmän. Työyhteisösovittelu on yksi toimiva keino konfliktitilanteiden ratkaisemiseen.

Erimielisyyksiä ja konflikteja voit ennaltaehkäistä kommunikoimalla avoimesti ja rakentavasti sekä kannustamalla työntekijöitä ilmaisemaan omat näkemyksensä ja tunteensa. Esihenkilönä kuuntele herkällä korvalla, mitä sanottavaa työntekijällä on ja pyri ymmärtämään hänen näkökulmansa. Laadi selkeät ohjeet ja toimintasäännöt, niin työntekijät tietävät, mitkä ovat työpaikan toivotut ja hyväksyttävät toimintatavat. Kaikki me olemme yksiöitä ja kaikilla meistä on omat tarpeemme ja odotuksemme. Aina kun on mahdollista, huomioi eri työntekijöiden tarpeet ja odotukset ja pyri löytämään työntekijää ja työnantajaa tyydyttäviä ratkaisuja. Tarvitessa järjestä työntekijöille koulutusta tai työpajoja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen ja empatian sekä tiimityötaitojen lisäämiseen työpaikalla jne.

Aiemmin olen jo kirjoittanut aiheesta vinkkejä esihenkilölle, kuinka esihenkilö itse voi lähteä ratkaisemaan erimielisyyttä työyhteisössä. https://www.calmen.fi/post/kolme-vinkki%C3%A4-kuinka-esimiehen%C3%A4-l%C3%A4hdet-ratkaisemaan-erimielisyyksi%C3%A4-ty%C3%B6paikalla

Esihenkilönä sinulla on merkittävä rooli konfliktien hallinnassa. Ole aktiivinen, ennaltaehkäise ja rohkaise työyhteisöäsi ratkaisemaan erimielisyyksiä avoimesti. Muista, että konfliktit voivat olla myös mahdollisuus kasvulle ja kehitykselle. Ristiriidoista on myös hyötyä, ne kertovat mistä työyhteisössä pitäisi keskustella.

.

Vieraskynämme kirjoittaja on rekrytoija, HR-osaaja ja työyhteisösovittelija, katso lisää hänen blogistaan aiheeseen liittyviä kirjoituksia.

Salme Kortelainen

Calmen HR-palvelut

Artikkeli Vieraskynä – Erimielisyydet työpaikalla julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Työpaikoilla kohtaamme monenlaisia tilanteita ja haasteita, jotka voivat vaikuttaa työilmapiiriin ja tulokseen. Kuplautumista, viestinnän puutteita, tai myrtsejä katseita toisia kohtaan saattaa esiintyä, mutta tärkeintä on tarttua näihin haasteisiin rakentavasti.

Työyhteisön harmonian ylläpito 🙋‍♀️ 🙋‍♂️

Vaikka ristiriitoja tulee ja menee työyhteisössä, on tärkeää pitää huolta työkyvystä, työnimusta ja hyvästä ilmapiiristä. Hyvin toimiva työyhteisö tekee tehokkaampaa tulosta kuin ongelmia karttava. Pienetkin väärinymmärrykset voivat vaikuttaa laajemmin, mutta onneksi on keinoja, kuten työyhteisösovittelu, joilla voidaan ratkaista tilanteet ajoissa.

Työyhteisösovittelu toimii sillanrakentajana työyhteisön toimivuuden ja vuorovaikutuksen kehittämisessä. Sovittelija ei etsi syyllisiä, vaan etsii ratkaisuja osallistujien kesken. Se on helppo keino tarttua ongelmiin ajoissa ja palauttaa työrauha, kehittää vuorovaikutusta ja innostavaa ilmapiiriä.

Ulkoapäin tuleva työyhteisösovittelija voi auttaa:

• rakentamaan rauhaa työpaikalle ja ratkaisemaan erimielisyyksiä
• katkaisemaan siivet huhupuheilta
• edistämään avoimuutta ja yhteistyötä
• parantamaan ilmapiiriä
• tehostamaan ihmisten välistä vuorovaikutusta ja ymmärtämään erilaisia näkemyksiä
• lisäämään luottamusta ja saavuttamaan paremman työyhteisön
• innostamaan ja keskittymään työhön asioiden vatvomiseen sijaan, säästäen siten aikaa ja resursseja sekä euroja.

Miten lähdet viemään sovittelua työyhteisössäsi eteenpäin?

Sovitteluprosessi käynnistyy helposti, ja voit lukea lisää infoa verkkosivuiltani https://www.calmen.fi/tyoyhteisosovittelu . Sovitteluprosessin kesto määräytyy tilanteen mukaan ja se analysoidaan aina alkukartoituksessa, joka on maksuton. Jos tarvitset apua työyhteisössäsi, ota yhteyttä. Sovitaan tapaaminen ja selvitetään, kuinka voimme auttaa sinua ja työyhteisöäsi. Tavoitat meidät numerosta 📞 044 507 5523 tai ottamalla yhteyttä ilmaiseen konsultaatioon liittyen verkkosivujemme kautta https://www.calmen.fi/ota-yhteytta Olemme sinuun yhteydessä pikimmiten!

.

.

#sovittelu #työyhteisösovittelu #sovittelija #hyvinvointityössä #työyhteisö #toimivatyöyhteisö #työpaikka #arki #ristiriita #konflikti #vuorovaikutus #työyhteisötaidot #esimiestaidot #alaistaidot #työhyvinvointi #erilaisuudenhyödyntäminen #ristiriidastaratkaisuun #esimiestyö #esihenkilö #johtajuus #johtaminen

Artikkeli Vieraskynä – Onko työpaikallasi kuppikuntia, keskusteluvajetta tai myrtsejä katseita toisia kohtaan? julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Tuntuuko sinusta joskus siltä, että sinun on vaikea ymmärtää toisia? Vai ettei SINUA ymmärretä?

Me olemme erilaisia, onneksi näin on ja meidät on veistetty eri puusta. Tämä on ihana asia ja se tulee esille meidän jokaisen lähipiirissä, ystävissä, perheessä ja työyhteisössä. Ihmisten erilaisuus on rikkaus, mutta se saattaa myös tuoda välillä haasteita vuorovaikutukseen ja kommunikointiin.

Minä esimerkiksi olen erilainen kuin mieheni. Miten tämä tulee sitten esille? Esimerkiksi siten että ajattelemme samasta asiasta eri tavalla. Näemme järjestyksen eri tavalla, päivittäiset askareiden merkitykset omalla tavallamme, toteutamme asioita omien näkemystemme mukaisesti ja reagoimme eri nopeudella sekä eri tavalla asioihin. Tämä voi siis tuoda ihan arkiseen elämään ristiriitoja. Onko kahvikupin korvat samaan suuntaan? Pitääkö matonhapsut suoristaa päivittäin? Siirteleekö puolisosi tavaroitasi vaihvihkaa perässäsi? Tälläisiin asioihin löytyy vastaus ihmisten erilaisuudesta.

Minä esimerkiksi voin lähteä yhtäkkiä viiden minuutin (tai hyvin lyhyellä) varoitusajalla ajamaan vaikka toiselle puolelle Suomea. Voin lähteä siltä istumalta elokuviin, ravintolaan, tapaamiseen tai ihan minne pyydetään. Mieheni luontainen käyttäytymistyyli on erilainen. Hän haluaa ensin kuulla, pohtia ja katsoa. Hän ei toimi samalla salamannopeudella kuin minä. Tämä minun pitää ymmärtää. Jos haluan lähteä johonkin, kerron hänelle asiasta hyvissä ajoin etukäteen. Ehdotan: ”Mennäänkö huomenna elokuviin?”, jolloin hän ehtii hetken sulatella asia. Hänen luontaiseen käyttäytymistyyliinsä kuuluu enemmän harkitsevaisuutta. Hän ei välttämättä pysty reagoimaan yhtä nopealla aikataululla kuin minä. Tämä minun pitää ymmärtää, jolloin en koe ettei hän halua lähteä. Ymmärrän, että hän haluaa enemmän miettimiaikaa eri asioihin kuin minä. Toki joku voi sanoa, että hänen pitää muuttua ja uskaltaa, mutta hänelle se ei ole samalla tavalla luontaista kuin minulle. Minä taas voin miettiä, että minun on helppo muuttaa toimintatapaani hyvinkin helposti hänen kannaltaan toimivammaksi.

Meidän on aina helpompi muuttaa omaa tekemistämme kuin yrittää muuttaa toista.

Lähdinkin aikanaan, ymmärrettyäni ihmisten erilaisuuden perimän ja mistä se johtuu, sille linjalle että en yritä muuttaa toista. Ensin pohdin, mitä voisin itsessäni muuttaa. Jos hyväksyn sen, että muutan boheemia toimintatapojani tai teen kompromissejä, pääsen huomattavasti nopeammin haluamaani tulokseen ja eteenpäin, kuin yrittämällä muuttaa toista. Olen toiminut valtuutettuna EXTENDED DISC kouluttajana noin 15-vuotta. Hurahdin aikoinaan ihmisten erilaisuuteen, kun selvitin yhden tiimin ristiriitoja sekä muita haasteita. Tutkimme tiimin jäsenten luontaiset käyttäymistyylit, jonka avulla sain tiimin jäsenet ymmärtämään paremmin toisiaan. Lisäksi heille kasvoi ymmärrys siitä, että yksi jäsenistä ei tee tahallaan asioita eritavalla. Ymmärryksen kautta saimme tiimin toimimaan ja oivalsin kuinka paljon tästä on hyötyä erilaisissa tilanteissa.

Toinen ei välttämättä suorista maton hapsuja tai kahvikupin korvia kiusallaan. Toinen taas ei säntäile paikasta ja tekemisestä toiseen tahallaan. Usein ajattelemme että ”kyllä se taas höseltää sinne tänne eikä keskity asiaan”. Osa toimintatavoistamme juontaa luontaisesta käyttymistyylistämme ja ne ovat meille luontaisia tapoja toimia. Kun oikeasti ymmärsin tämän perustan, aloin katsoa ihmisiä eri tavalla. Aloin ymmärtää eri ihmisten toimintatapoja huomattavasti paremmin, lukea heitä selkeämmin ja ymmärtää, miksi he tekevät sekä toimivat juuri sillä tavalla. Ymmärsin myös, että en voi muuttaa toisia vaatimalla heiltä muutosta. Usein odotamme, että toinen tekee kuten pyydämme ja muistaa sen jatkossakin. Luontainen käyttäytymistyyli saattaa vaikuttaa siihen, että joku asia tuntuu mahdottomalta toteuttaa kuten toinen haluaisi. Tämä tuo haasteita, kun tiimissä toiset kuvittelevat, että taas tiimin jäsen on vastarannan kiiski, eikä suostu tekemään kuten me muut.

Ihmisten erilaisuus on mielenkiintoinen asia. Enemmin kuin hakkaamme päätä seinään toisen ihmisen kanssa, kun hän ei toimi kuten haluamme, kannattaa miettiä missä voimme itse tulla vastaan. Voimmeko muuttaa omaa tapaamme toimia, hyväksyä paremmin hänen/heidän tapansa? Onko minun tapani ainut oikea tapa toimia vai voisiko toisen tapa olla yhtä hyvä sekä tuloksellinen? Näenkö minä asiat hänen näkökulmastaan tai ymmärränkö? Voimmeko keskustella asiasta avoimesti ja kertoa mikä häiritsee minua? Kuunnella, mikä häiritsee toista? Pohtia miten voisimme yhdessä tehdä asioita molempia tyydyttävällä tavalla?

Haasteellisissa ja ongelmallisissa tilanteissa, esimerkiksi ristiriitatilanteissa, luontaisen käyttäytymistyylimme ”negatiiviset” puolet nostavat päätänsä ja tulevat vahvemmin esille. Me tavallaan sulkeudumme käyttämään näitä keinoja puolustautuaksemme niissä tilanteissa. Jyräämme läpi omien luontaisten ominaisuuksiemme kautta, emmekä aina kuuntele tai näe muiden pointteja. Monesti pääsisimme helpommalla, kun hengähtäisimme hetken ja pohtisimme asiaa toisesta näkökulmasta.

Ymmärrä ihmisten erilaisuutta paremmin. Tee itse kompromisseja ja kuuntele aina ainakin, miksi toinen on sitä mieltä kuin on. Olemme kaikki yksilöitä ja hyvä niin 🙂

Artikkeli Mitä? Olenko minä erilainen kuin sinä? julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.