Toisinaan on hetkiä jolloin tekisi mieli pistää pää vain tyynyyn ja jättää kaikki tekemiset unholaan. Välillä olisi kiva piiloutua johonkin, ettei kukaan löytäisi eikä tarvitsisi tehdä yhtään mitään. Entä jos tämä tunne tulee vastaan useamminkin? Silloin voi miettiä, onko motivaatio hukassa.

Monesti tekee mieli jättää asioita tekemättä. Ei vaan huvita. Välillä taas huomaa, että siirtää jonkin asian aloittamista moneen kertaan. Tämä tilanne on tuttu varmasti vähän jokaiselle. Pitäisi tarttua tuumasta toimeen, mutta ei oikein ole innostusta. Motivaatio on hukassa.

Motivaatioon voi vaikuttaa pelkästään huonosti nukuttu yö, jolloin ei jaksa keskittyä. Oma vireystila ei ole parhaimmillaan. Motivaatio saattaa myös vaihdella päivän aikana. Aamuihminen on pirteä heti herätessään ja jaksaa tehdä tehokkaasti koko aamupäivän, mutta illalla saattaa olla jo olo, ettei jaksa enää yhtään mitään. Vastaavasti voi olla niin, että illalla tai yöllä jaksaa pakertaa vaikka kuinka pitkään, mutta aamut on ”tervanjuontia” ja motivaatiota ei millään tahdo löytyä. Ihanteellista olisi, jos voisimme valita tekemisen aikataulun oman vireystilamme mukaan. Harva kuitenkin pystyy tekemään töitä pelkästään silloin, kun on pirteimmillään.

Työmäärä tai meilien määrä saattaa olla myös heti aamusta jo niin turruttava, että tulee tunne ettei tiedä edes mistä aloittaisi tai miten selviäisi kaikesta. Motivaatio karkaa eikä jaksa oikein kunnolla tarttua mihinkään.

Hyödynnä erilaisia keinoja motivaation ylläpitämiseen

Todo -listojen käyttäminen on äärimmäisen hyvä ja tehokas keino motivaation lisäämiseksi. Tehtävälista kannattaa tehdä edellisen päivän lopuksi, jolloin tiedät jo valmiiksi mitä seuraavana päivänä on edessä. Tehtävälista on valmiina, ja voi että on ihanaa, kun saa vetää yli siitä aina yhden tehdyn tehtävän. Jokainen ylivedetty ja suoritettu tehtävä palkitsee, ja taas jaksaa tehdä seuraavan. On myös selkeä lista, ei tarvitse arpoa ja miettiä tekemättä olevia tehtäviä.

Nuku enemmän. Unenpuute voi vähentää motivaatiota. Tämä on oikeasti tänä päivänä monelle ongelma. Tehtävää on paljon, ja usein ei ehdi nukkumaan riittävän ajoissa, jolloin unimäärä jää vajaaksi. Tätä kun jatkuu jonkun aikaa, alkaa väsymys muuttua vallitsevaksi olotilaksi. Tämä syö motivaatiota sekä erityisesti keskittymiskykyä.

Iso ja vaativa tehtävä saattaa syödä motivaatiota. Tulee tunne, ettei selviä tehtävästä tai tekemisestä. Tässä kohtaa pilkkominen on avainsana. Kun tehtävä tai tekeminen on pilkottu osiin, se muuttuu paljon pienemmäksi. Voi edetä vaihe vaiheelta, eikä tarvitse miettiä koko tehtävää kerralla. Tämä lisää kummasti motivaatiota.

”Porkkanat” on tärkeitä motivaation lisääjiä. Eläinten kouluttamisesta sanotaan, että pitää keksiä sellainen ”porkkana” jota eläin haluaa kaikkein eniten. Eläin motivoituu yrittämään ja tekemään kun palkinto on oikea. Jos palkinto on riittävän kiinnostava ja haluamme sitä, olemme paljon motivoituneempia tekemään asiaa. Eläin oppii parhaiten palkinnoilla ja sama koskee meitä ihmisiä. Kehut, kiitokset ja palkinnot ruokkivat motivaatiotamme. Jos sinulla on työkaveri, kiitä ja kehu häntä kun hän on tehnyt jonkin asian. Kiitokset osuvat ja uppoavat aivan varmasti.

Teinikin saattaa olla valmis siivoamaan huoneensa kiitosten ja palkintojen myötä. Hänellä on lupa odottaa jotain suoritettuaan tehtävänsä. Valitse siis sellaisia palkintoja, jotka motivoivat. Saavat haluamaan palkintoa ja tekemään tehtävän tai asian loppuun.

Musiikki on myös hyvä inspiraation lähde. Laula tai soita sellaista musiikkia, joka lisää omaa energiaasi. Jumppaa välillä, juokse portaita tai käy 5-10 minuutin happihyppelyllä ulkona. Tee jotain millä saat energiaa kehoosi. Tämä lisää motivaatiota, jos motivaatio aikoo poistua naapuritaloon.

Toisille deadlinet on tärkeitä. Määräajan asettaminen itselle eli mihin mennessä tehtävä on suoritettava. Hyödynnä määräaikoja. Kerro määräaika muille ihmisille. Et ilkeä siirtää tekemistä samalla tavalla, kun se on julkistettu muille.

Jos motivaatio on oikein pahasti karkuteillä, niin ajattele mitä kaikkea olet tehnyt tänään, eilen tai viimeisen viikon aikana. Voit myös miettiä edellisen ison tehtävän tai projektin, jonka olet hoitanut. Kuinka paljon sait silloin aikaiseksi. Mieti siis onnistumisiasi. Sinulle tulee parempi olo ja jaksat jatkaa tekemistäsi.

Etsi mistä sinä saat ”motivaatioruokaa” ja hyödynnä niitä asioita! Ota kaikki irti näistä aurinkoisista päivistä ja lisää energiaasi sitä kautta. Pienikin hetki voi auttaa paljon.

Muistahan tarjoilla itsellesi sopivia ”porkkanoita”. Älä mieti mitä et ole tehnyt, vaan mitä kaikkea olet jo tehnyt.

Lisää vinkkejä voit lukea täältä tai tästä kirjoituksesta

Artikkeli Ahdistaako sinua tämän hetken tilanne? Jäikö motivaatio peiton alle? julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Aika, jota elämme on historian mittakaavassa katsottuna varsin tavallinen. Kun katsomme pitkää aikajännettä, ihmiskunta kohtaa tuon tuosta massiivisia haasteita. Kuitenkin meidän pienten ihmisten silmissä tämä hetki, jota elämme on ennekuulumatonta ja kamalaa, koska joudumme tämän kurimuksen kouriin itse. Menneet kamaluudet tai kulkutaudit on helpompaa ymmärtää, kuin ne, jotka joutuu kokemaan itse.

Tämä kaikki on inhimillistä. On luonnollista ja normaalia kokea ikäviä tunteita ja ahdistusta asioista, joiden alla tuntee voimattomuutta ja avuttomuutta. Ja sitähän me kaikki koemme. Tavalla tai toisella.

Kokemiseen ja sen voimakkuuteen vaikuttavat ihmisen historia, kokemukset ja sen mukana syntynyt resilienssi, eli kyky kohdata haasteita ja selviytyä niistä. Resilienssi on henkistä kapasiteettia hyödyntää omia voimia oman hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Se on erityisen merkityksellistä haastavissa tilanteissa ja aikoina, jolloin vanhat totutut, usein jopa hyvinkin haitalliset toimintamallit ottavat valan. Resilienssin avulla ihminen kykenee näkemään valoa myös haastavissa hetkissä, eivätkä ulkoa- tai sisältäpäin tulevat haasteet kaappaa koko mieltä valtaansa.

Kun ihmisen resilienssi on vahva, isotkaan kokemukset eivät heitä elämää pois radalta. Elämässä on tullut kokemuksia siitä, että minulla on mahdollisuuksia vaikuttaa elämääni. Tällaisesta kannattelevasta taustasta syntyy kokemus, joka tukee luottamusta tulevaan ja näinollen on helpompaa kriisinkin keskellä nähdä valoa edessäpäin.

Toisessa ääripäässä on ihminen, jonka resilienssi on heikko- elämältä on ehkä jossain vaiheessa pudonnut pohja, tai ainakin tärissyt vahvasti, tällöin luonnollisesti kriisin keskellä on vaikeampaa ajatella, että tällä kaikella on varmasti jokin aivan ihana ja lohdullinen tarkoitus ja tästäkin selvitään.

Geneettinen perinä, sairaudet, pelot, turvattomuus, väkivalta, haastavat ihmissuhteet ja epävarma talous, tällöin kokemus positiivisista tulevaisuuden näkymistä on helppo ymmärtää vähän sumuisemmaksi.

Resilienssi on kuitenkin ominaisuus, jota voi kuitenkin vahvistaa läpi koko elämän.

Oman itsen tunteminen on avainasemassa. Jokainen meistä on historiansa ja geneettisen perimän tulos, se on hyvä tiedostaa. On tärkeää tiedostaa tilanteet, joissa toimii omaa itseään vastaan, vanhalla selkärangasta tulevalla tavalla, tällöin voi alkaa tietoisesti toimimaan kohti niitä arvoja, jotka ovat oman elämän kannalta merkityksellisiä ja näin ollen vahvistaa omaa pystyvyydentunnetta sekä kokemusta omista vahvuuksista. Voi päättää valita toisin. Voi päättää ajatella toisin. Voi alkaa harjoitella uusia keinoja.

“Negative thoughts never give you positive life.”

Vuorovaikutuksella on vahva vaikutus resilienssin syntyyn, luomme käsitystä itsestämme ja toimiva vuorovaikutus vahvistaa resilienssiä. Kuitenkin myös hankaluuksissa piilee suuri lahja, niiden ratkaiseminen ja selvittäminen ovat olennaisessa osassa resilienssin kehittymisen kohdalla. Kokemus, että `voin vaikuttaa elämääni`, `kaikesta selvitään` ja `ei ole mitään hätää` vahvistavat kyvykkyyden tunnetta. Maailma ei vain kävele ylitseni, voin vaikuttaa siihen. Ja tätä kokemusta voi harjoitella läpi elämän.

MINÄ VOIN VAIKUTTAA ELÄMÄÄNI! Mikä ilosanoma.

Pikakeinoja tai taikatemppuja resilienssin kasvattaminen ei kuitenkaan ole. Jokainen tarvitsee aikaa itselle ja keinoja, joilla auttaa kun tuska iskee.

TEHTÄVÄ

• Pysähdy.
• Istu tukevasti alas.
• Laita jalat tukevasti lattialle leveään haaraan.
• Nojaa käsillä polviin.
• Hengitä syvään sisään nenän kautta.
• Puhalla ulos supistamalla huulet, kuin hengittäisit pillin kautta ulos.
• Jatka niin kauan, että tunnet rauhoittuneesi

Tästä alkaa itsensä rauhoittamisen opettelu. Lisäksi voit kertoa hiljaa mielessäsi, ei ole mitään hätää, kaikki järjestyy!

Turva

Jokainen kokee turvaa ja turvattomuutta omalla tavallaan. Yksi alkaa hallitsemaan kaikkea ja kaikkia. Pitää lankoja käsissään kaikin voimin, estää häiritseviä asioita, tapahtumia, hallitsee, kontrolloi ja määräilee. Toinen välttelee kaikkea ja kaikkia, näkee uhkia joka puolella ja uskoo siihen, että tauti tarttuu mistä vain. Hän välttelee ihmisiä, paikkoja, pelkää ihmisten lisäksi pintoja ja jopa ilmaa, sekin voi kuljettaa paholaisen minuun. Kolmas heittäytyy vihaiseksi, minuun ei tauti tartu, en tarvitse suojia, en turvavälejä ja jos tarttuukin, ihan sama. Kyllä minä sen taltutan. Viis muista.

Kaikki tavat kielivät kuitenkin tavallaan pelosta ja turvallisuuden tunteen luomisen illuusiosta. Kun minä voin hallita, mikään ei yllätä ja olen itse valinnut sen mikä minua kohtaa.

Itse luotu hallinnan tunne kuitenkin kuormittaa ja rasittaa, ahdistaa ihmistä yhä enemmän nurkkaan, sillä todellisuudessa elämää ei voi hallita. Elämää voi seurata sivusta ja elämää voi tietyin osin ohjailla, mutta lopullinen vastuu on jonkun muun kuin meidän käsissämme. Voimme tehdä valintoja, joka päivä, mutta emme voi hallita.

”Rohkeus on turvautumista ihmeeseen, joka sisälläsi asuu. Olet enemmän kuin aavistat.” – Tommy Hellsten

Myötätunto ja läsnäolo

Onko tämä kaikki, mitä koen totta, vaiko vain heijastuma kipeistä tunteista, joita olen kantanut sisälläni koko elämäni?

Turvattomuus, jännitysoireet ja kontrollointi, pinnallinen hengitys ovat oireita siitä, ettemme koe olevamme turvassa. Elämä on jättänyt meidät vaille turvallista kannattelua, tukea, syliä, kokemusta siitä, että kaikki järjestyy.

Turvaa voidaan hakea monin tavoin, mutta ainoa tapa, jolla voimme todella saavuttaa sen, on rakkaus ja myötätunto. Ainoa tapa, jolla voimme kokea yhteyttä itseemme ja elämään, on sallia se. Sallia, että ahdistaa, sallia, ettei ole mitään mikä on varmaa ja sallia myös se, että jännittää ja pelottaa. Kuitenkin itsensä salliminen ihmiselle, joka on aina kuullut olevansa tiellä, huono, kelvoton, häiriöksi tai muuten vääränlainen, on vaikeaa.

Henkistä joustavuutta itsensä ja tunteiden sallimiseen lisää läsnäolo. Läsnäolo on kykyä olla lähtemättä mukaan kriisitunteiden virtaan. Mielentaitojen harjoittelu on tässä ensisijalla. 

Rauhoittava oleminen itsen kanssa on kykyä olla läsnä ja vastaanottaa haasteet rauhassa niitä katsellen, virtaan suinpäin heittäytymättä. Ymmärrys kehon reaktioista, ajatuksista ja tunteista, sekä niiden vaikutuksesta toimintaamme ovat ensisijalla hyvinvoinnin ylläpitämisessä.

Myötätunto auttaa vaikeuksien keskellä. Ei ole yhdentekevää miten puhuu oman päänsä sisällä. Syyllisen etsiminen vie voimia kun taas myötätunto, lempeys ja ymmärrys tuovat niitä.

TEHTÄVÄ

• Vie kädet sydämellesi.
• Sulje silmät.
• Hengitä nenän kautta sisään ja suun kautta ulos muutaman kerran.
• Kiinnitä huomio pitkään uloshengitykseen.
• Jatka omaa luonnollista hengitystä.
• Toista: ”Toivon itselleni kaikkea hyvää. Toivon itselleni rauhaa, turvaa ja rakkautta.”
• Jatka niin kauan, kunnes tunnet mielesi rauhoittuneen.

Onneksi kuitenkin on mahdollista harjoitella itsensä sietämistä, hyväksyntää ja havaitsemista. Kannatelluksi tulon kokemuksia voi saada myös aikuisena. Voi oppia luottamaan, että elämä kantaa ja oppia pikkuhiljaa rauhassa, ikään kuin oppia uudestaan herkistymään elämälle.

”Voimattomuus on syvällä meidän olemuksessamme ja se määrittää ihmistä syvemmin ja tarkemmin kuin hänen vahvuutensa.” -Tommy Hellsten

Turvattomuus on tunne, joka auttaa hakemaan turvaa. Turvattomuus auttaa ymmärtämään, ettemme selviä yksin. Tarvitsemme toista. Tarvitsemme toista jakamaan tuskaa, rakkautta, iloa ja surua. Niin ihminen tavoittelee kokonaisuutta, kokemusta, että on elossa, olemassa. Yhteyttä toiseen.

Kuitenkin, kun kannatelluksi tulon kokemus on jäänyt saavuttamatta, on vaikea uskoa edes siihen, että ansaitsisi harjoitella sitä. Ikään kuin joku ansaitsisi onnen, mutta minä en. Arvokkuuden ajatuskin voi olla niin vieras, ettei sitä tohdi edes tavoitella. Kuitenkin harjoittelu kannattaa, ja mitä matalampi on kynnys ja pienempi askel sitä varmemmin tuloksia voi syntyä.

Hyvä tapa harjoitella itsestä huolehtimista, on aloittaa suunnittelemalla itselle ensiapulaukku.

TEHTÄVÄ

Valitse jokin hyvä päivä, päivä, jolloin olo on mahdollisimman tasainen tai jopa positiivinen. Sillä usko tai älä, suru, turvattomuus, ahdistus tai masennuskaan ei ole 100% olotila, aina löytyy kirkkaampi hetki. Mikään tunne ei kestä loputtomiin. Itseasiassa tunteen luonne, on olla liikkuva, muuttuva ja vellova. Tunne ei pysy paikallaan, ellet omilla ajatuksillasi pidä siitä kiinni tai kaikin voimin pyri pääsemään siitä eroon. Tunne väistyy, palaa ja liikkuu. Mikään ei ole ikuista.

Ensiapulaukun kasaamiseen siis.

• Varaa itsellesi kynä ja paperia.
• Kirjaa ylös ihania asioita, joista nautit.
• Listaa asioita, tekemisiä, kokemuksia, ihmisiä, ruokia, leffoja ym… mistä saat iloa.
• Kirjaa nämä itsellesi sadepäivän listaksi.
• Tee listasta kaunis ja selkeä ja säilytä se niin näkyvällä paikalla, että myös vaikeana hetkenä se osuu silmiin.

Ja aina, kun jatkossa huono päivä koittaa, ota listasi esiin, valitse jokin mieltä helpottava tekeminen tai soita jollekin. Näin näet, kuinka valtavan paljon elämässäsi on hyviä asioita, kuinka paljosta nautit ja millaisia ihmisiä, asioita ja juttuja sinulla elämässäsi todellisuudessa on. Asioita, jotka välillä vain painuvat sumuverhon taa.

Ja lisää listaan vielä kohta, mitä teet kun koet turvattomuutta.

Voisitko:

• Pyytää apua ystävältä.
• Soittaa rakkaalle.
• Silittää koiraasi.
• Tehdä hengitysharjoitusta, joka on blogin alussa kerrottu.
• Pyytää puolisoa halaamaan.
• Silittää itseäsi ja sanoa: Ei ole mitään hätää, tämäkin hetki menee ohi!
• Jotain muuta.

Hetki jota elämme vaatii uudenlaista katsontakulmaa. Emme tiedä kauan tätä kestää, emme tiedä mitä tuleva tuo, emmekä sitä kuinka meidän jokaisen käy. Voimme käyttää aikamme kiukkuun ja pelkoon, myötätuntoon ja läsnäoloon, hyväksyä kaikenlaiset tunteet  – ihmetellä itseämme, tapaamme reagoida, toisia, heidän tapaansa ja todeta, että jokaisella meillä on historia, joka peilaa käytöstämme. Ymmärtää, että jokainen pyrkii kuitenkin vain omalla tavallaan luomaan elämästään hallittavan.

Vain omaan käytökseen voi vaikuttaa. Hallitsetko liikaa, voisitko hellittää vähän vai elätkö liian huolettomasti, voisitko tehdä jotain, joka turvaisi itseäsi ja muita vähän enemmän?    

” Älä ole hyvä pelkästään muille, ole sitä myös itsellesi.”

Kun haluat ihmisen ihmettelemään kanssasi, ota yhteys ja varaa oma aikasi. <3

Muistathan, että välimatka ei ole este: Otan vastaan myös puhelimitse!

Valoa syksyyn, nähdään ja kuullaan! Katja

Katja Kykkänen

opettaja, yksityisyrittäjä, kouluttaja, ratkaisukeskeinen tunneterapeutti, hengitysohjaaja, skeemaohjaaja, NLP Practitioner, laaja-alainen elämäntaidonopettaja, joogaohjaaja, fokusointiopiskelija

facebook.com/hyvanolonomimo

instagram.com/hyvanolonomimo

p. 050 57 28 110 / hyvanolonomimo@gmail.com

Artikkeli Vieraskynä – Nurkkaan ajettu? julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.

Maailma näyttää meille nyt voimaansa, ihmisen ajatus itsestään ylivoimaisena sanelijana ja määrääjänä, lankojen käsissä pitelijänä kyseenalaistetaan nyt suurella voimalla. Tämän ääreen on arvokasta seisahtua niin yksilö- kuin yleisemmällä, ihmisyyttä syleilevällä tasolla.

On aika pysähtyä. Kun ihminen ei tee sitä vapaasti valiten, vaan vihjeistä ja vinkeistä huolimatta painaa pää kolmantena jalkana eteenpäin, mikrotasolla ihminen sairastuu, makrotasolla yhteiskunta, ihmisyys kärsii.

Olemme ison äärellä. Minun piti vieraskynään kirjoittaa yrittäjän jaksamisesta, nyt jaksamista kaipaa ihan jokainen.

”Kun emme voi vaikutta siihen, mitä ympärillämme tapahtuu, voimme vaikuttaa, kuinka itse suhtaudumme siihen. Aina voimme ainakin hengittää.”

Pelko väistyy kun ei kiellä sen olemassaoloa vaan hyväksyy, että on luvallista pelätä, tutkii sitä ja ajattelee, että pelätäkin voi rauhassa hengitellen.

Tiukan paikan tullen, on tärkeää hakea apua, puhua ja tulla kuulluksi. Kun tunteet ottavat vallan, ne voi yrittää hyväksyä, mutta niiden vietäväksi ei tarvitse antautua. Voi rauhassa katsoa niitä matkan päästä ja todeta, ahaa tällainen tunne. Tällaista minä koen nyt.

Ylilyönnit, ääripäät, hysterisointi ja mitätöinti tulevat näkyviin, kun on vaikea kohdata vahvoja tunteita, haasteita, joille ei voi tehdä mitään. Kun uhka kasvaa liian suureksi, otamme ne äärikeinot käyttöön, jotka meille ovat mahdollisia.

Kuitenkin aina voi tehdä myös muuta. Aina voi pysähtyä, rauhoittua ja hengittää.

Jos on vaikea löytää rauhaa itsestään, apua siihen voi hakea ammattilaiselta tai tukeutua turvalliseen perheenjäseneen, jos sellainen on saatavilla. Rauha ja turva löytyy vaikeassa hetkessä toisesta, jos omat keinot ovat vasta kehittymässä. Minä olen puhelimen päässä, ajan voit tarvittaessa varata vaikka jo tänään: katja@omimo.fi.

Negatiivisen vinouman ansiosta linkitymme helposti negatiiviseen puheeseen, asioiden vatvomiseen, ikäviin asioihin, toisten tunteisiin. Ne eivät kuitenkaan vie meitä eteenpäin, vaan jumittavat entisestään, kasvavat suuremmiksi mitä enemmän niitä päässämme pyörittelemme ja aiheuttavat aina vaan kipeämmän ja pahemman olon.

Kun keskityt asioihin, jotka ovat hyvin, olosi kohentuu nopeasti. Asioiden ei tarvitse olla suuria, mutta ne kasvavat, mitä enemmän niihin kiinnittää huomiotaan.

Lista on loputon: minulla on koti, ruokaa kaapissa, rakas lapsi kainalossa, puhtaat vaatteet, läheiset ystävät, lämmin kylpy, auringon paiste, lempeät kävelylenkit, lakatut varpaankynnet, ihana romaani, kiireetöntä aikaa, ymmärrän tilanteen väliaikaisuuden, kynttilän liekki, uudet mahdollisuudet unelmoida tulevaa. Millä kaikella voitkaan jatkaa listaa.

Vinkki:

1. Ota perheen kanssa illalla aikaa vaikka iltapalan ääressä.
2. Kertokaa jokainen vuorotellen 3 asiaa, joista olette kiitollisia kuluneessa päivässä.
3. Huomatkaa, miten paljon hyvää elämäänne sisältyy vaikeinakin hetkinä.

Nyt kun elämämme on risteyskohdassa, oma osuutemme ajatustemme haastamiseen kasvaa. Voimme ottaa kopin annetusta ajasta ja kääntää kelkkaa, tutkia, kuka minä olen?

Millaisia ajatuksia olen tottunut ajattelemaan? Miksi ajattelen, kuten ajattelen? Mitä minä haluan olla, miten ajatella?

Olenko tyytyväinen päivittäisiin ajatuksiini, elämääni? Tukevatko ajatukseni hyvinvointiani vai murentavatko sitä? Mihin voin vaikuttaa, mitä voisin tehdä toisin?

Tarkkaile ajatuksiasi. Luot ajatuksillasi elämääsi, se mihin uskot tulee todeksi.

Yli 90 % päivittäisistä ajatuksista on samoja kuin edellisenä päivänä ja sitä edellisenä jne. Suuri osa niistä negatiivisia, pelkoon perustuvia. Muista että et ole erillinen olento muista, et ole yksin, näe toisessa itsesi.  Ota vastuu ja mieti, mitä juuri sinä voit tehdä nyt.

Omia ajatuksia kannattaa haastaa, kaikkeen, mitä päässä liikkuu ei kannata uskoa.

Toimi näin, kun ahdistus ja pelko yllättävät, huomaat haastavan, vaikean, sinnikkään tai ajatuksen päässäsi.

1. Huomaa se.
2. Kuuntele ja ihmettele, älä yritä väkisin päästä siitä eroon.
3. Kysy itseltäsi: Voinko ehdottomasti tietää, että tämä ajatukseni on totta?
4. Huomaan että ajattelen näin, mutta onko se aina, ehdottomasti ja 100%:sti totta?
5. Mitä minulle tapahtuu, kun uskon tähän ajatukseen? Saanko siitä lisää kaipaamaani rauhaa vai lisääkö ajatus stressiä elämääni?
6. Mitä en kykene tekemään/ välttelen tai väistän, kun ajattelen näin?
7. Kuinka voisin ajatella myötätuntoisemmin? Mitä sanoisin esimerkiksi pienelle lapselle samassa tilanteessa? Esim. ”On ihan normaalia tuntea pelkoa, mutta nyt ei ole mitään hätää, kaikki järjestyy. Ruokaa riittää ja selviämme tästä yhdessä. Minä tuen sinua! Ei ole mitään hätää.”
8. Samalla toistaessasi tätä, silitä kädellä rintaasi ja rauhoittele itseäsi, kuin rauhoittaisit pientä hätääntynyttä lastasi.
9. Muista hengittää koko ajan. Se on tärkeää, sillä ahdistuksen ottaessa vallan hengitys helposti jumittuu, katkeaa tai muuttuu pinnalliseksi.
10. Hyväksy oma olosi, hengityksesi ja tunteesi. Ne ovat kaikki normaaleja tunteita, jokainen ihminen kokee niitä. Et ole yksin.

Kun kohtaat vaikeat tunteesi myötätuntoisesti ja lempeästi, ne tulevat nähdyiksi ja saavat tilaa olla. Siellä missä on vastustusta, on kärsimystä, sanoo buddhalainen ajatus.

Kun hyväksymme asiat, joille emme voi mitään, teemme vain voitavamme, vastustus ei vie voimaamme ja saamme mahdollisuuden keskittyä toimimaan niiden asioiden piirissä, jotka ovat meille mahdollisia.

Kun opimme hallitsemaan omaa mieltämme, annamme lahjan tuleville sukupolville myös pysähtyä oikean ja aidon ääreen. Sen ääreen, mikä on oikeasti merkityksellistä.

”Usein paljon tekeminen ei takaa enemmän tuloksia. Kun teemme vähemmän, näemme enemmän, kun näemme enemmän reagoimme vähemmän, kun reagoimme vähemmän ehdimme rakastaa enemmän. ”

Valoa ja voimaa, pysähdy olemisen ääreen. Kaikki järjestyy hyvin, maailma hakee tasapainoa, tällä kertaa näin.

Katja Kykkänen, Hyvänolon Omimo

www.omimo.fi ja instassa ja facessa hyvänolonomimo.

Artikkeli Vieraskynä – Voimaantuminen ja voimavarojen löytäminen on tarpeen julkaistiin ensimmäisen kerran KasvuStoori.